Ali ibn Abi Talibilta, heille olkoon rauha, joka sanoi: Kun joku teistä toivoo jotakin, olkoon hänen toiveensa hyvässä, ja toivokoon paljon, sillä Jumala on avara ja antelias. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 154)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jos sydämessänne on jonkin asian toive, olkoon se toive hyvässä ja olkoon se korkealle tähtäävä, sillä Jumala on avara ja antelias.
Ali ibn Abi Talibilta, heille olkoon rauha, joka sanoi: Hän (SAWS) sanoi: Rikkaus on sydämessä ja köyhyys on sydämessä. (al-Ash'athiyyat, s. 155)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Rikkaus ja köyhyys ovat molemmat sydämessä.
(Sanomme: toisin sanoen se, joka on ulkoisesti rikas, voi olla sydämeltään puutteessa ja luonteeltaan kerjäläinen, ja se, joka on ulkoisesti köyhä, voi olla sydämeltään rikas ja vailla tarvetta.)
Ali ibn Abi Talibilta, heille olkoon rauha, joka sanoi: Tarkkailin Profeettaa (SAWS) useammin kuin kerran: kun hän joi, hän hengitti kolmesti, ja jokaisen kerran yhteydessä hän mainitsi juodessaan Jumalan nimen ja ylisti Jumalaa lopetettuaan. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 161)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Tarkkailin useita kertoja, kuinka profeetta (SAWS) joi vettä; näin, että hän joi kolmella hengenvedolla ja sanoi jokaisen yhteydessä ”Jumalan nimeen” ja lopuksi ylisti Jumalaa.
Ali ibn Abi Talibilta, heille olkoon rauha, joka sanoi: Iblis sanoo joukoilleen: Kylväkää heidän keskuuteensa sortoa ja kateutta, sillä ne kaksi vastaavat lähes monijumalaisuutta. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 166)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Iblis sanoo joukoilleen: Levittäkää Aadamin lasten keskuuteen kateutta ja sortoa, sillä nämä kaksi yhdessä vastaavat monijumalaisuutta.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Lupaus on lahja. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 166)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Lupaus herättää odotuksen aivan kuten lahja, eikä sen rikkominen ole oikein.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Joka hillitsee vihansa, levittää tyytyväisyyttään, jakaa hyvyyttään, pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja palauttaa hänelle uskotun talletuksen, hänet Jumala korkea asettaa ylösnousemuksen päivänä suurimpaan valoonsa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 166)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka hillitsee vihansa, on tyytyväisyydeltään avara, tekee lakkaamatta hyvää, pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja on uskotun talletuksen luotettava vartija, hänellä on ylösnousemuksen päivänä sija Jumalan suurimmassa valossa.
(Sanomme: tyytyväisyyden levittäminen tarkoittaa sitä, että ihminen tulee nopeasti tyytyväiseksi ja pysyy tyytyväisenä.)
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Kun sairas paranee, hänelle sanotaan: onneksi olkoon puhdistuminen synneistä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 169)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun sairas paranee, sanokaa hänelle: onneksi olkoon, sinut on puhdistettu synneistä!
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Ylistys on puolet vaa'asta, ja paasto on puolet kärsivällisyydestä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 169)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Ylistys täyttää puolet tekojen vaa'asta, ja paasto täydentää ihmisessä puolet kärsivällisyyden ominaisuudesta.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Joka torjuu uudennoksen tekijältä hänen uudennoksensa, on Jumalan korkean tiellä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 172)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jokaiselle, joka torjuu uudennoksen tekijän uudennoksen, kirjataan hyvä teko Jumalan tiellä.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Paheellisen anteliaisuus tuskin yltää muille kuin hänen kaltaisilleen paheellisille. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 172)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Paheellisen hyvyys ei yllä kenellekään muulle kuin hänen kaltaiselleen paheelliselle.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: En usko kenenkään teistä unohtavan mitään uskonsa asioista muuten kuin jonkin virheen tähden, jonka hän on tehnyt. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 172)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Aina kun unohdatte jotakin uskostanne, se johtuu virheestä, jonka olette tehneet.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Totisesti Jumala, siunattu ja korkea, on asettanut jokaisen kuivuuden rinnalle yltäkylläisyyden, jokaisen murheen rinnalle helpotuksen, jokaisen vaikeuden rinnalle helppouden, jokaisen surun rinnalle ilon ja jokaisen kalleuden rinnalle huokeuden. Te kuitenkin vain valitatte Herrallenne ja panette pahan hänen syykseen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 172)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumala on asettanut jokaisen kuivuuden rinnalle helpotuksen, jokaisen ahdistuksen rinnalle siunauksen, jokaisen vaikeuden rinnalle helppouden, jokaisen surun rinnalle ilon ja jokaisen kalleuden rinnalle huojennuksen. Te kuitenkin valitatte lakkaamatta ja panette vain pahan Jumalan syyksi.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Rakkaus on Jumalan ja enkelien luona ja uskovien sydämissä. Totisesti Jumala, siunattu ja korkea, on antanut uskoville kolme asiaa uskovien rintoihin: vastenmielisyyden, rakkauden ja kunnioitusta herättävän arvokkuuden. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 177)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Rakkaus on vain Jumalan ja enkelien luona ja uskovien sydämissä. Jumala antaa uskoville kolme asiaa: vastenmielisyyden, rakkauden ja kunnioitusta herättävän arvokkuuden.
(Sanomme: sana miqa kuuluu vastakohtaismerkityksisiin sanoihin ja merkitsee sekä vastenmielisyyttä että rakkautta. Koska se on tässä asetettu rakkauden rinnalle, sen täytyy merkitä vastenmielisyyttä. Siinä tapauksessa hadith viittaa siihen, että Jumala suo uskovalle sen, että hänen vihollisensa tuntevat häntä kohtaan vastenmielisyyttä, hänen ystävänsä rakastavat häntä ja että hän herättää kunnioitusta suuren yleisön silmissä.)
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Sairaan luona käydään kolmen päivän jälkeen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 200)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Menkää katsomaan sairasta vasta sitten, kun sairaus on kestänyt yli kolme päivää, älkää sitä ennen.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Ruumissaatto tuotiin, ja hänelle sanottiin: rukoilisitko sen puolesta? Hän sanoi: Kyllä me rukoilemme, mutta todellisuudessa jokaisen puolesta rukoilee hänen oma tekonsa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 201)
Ruumissaatto tuotiin, ja uskovaisten johtajaa (AS) pyydettiin rukoilemaan sen puolesta. Hän sanoi: Rukoilen kyllä, mutta todellinen rukous jokaisen puolesta ovat hänen omat tekonsa.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Eräs mies kuoli maaseudulla farsahin päässä Kufasta, ja hänet kannettiin Kufaan. Asia saatettiin Ali ibn Abi Talibin tietoon, ja hän rankaisi heitä ankarasti ja sanoi sitten: Haudatkaa ruumiit sinne, missä ne ovat kaatuneet, älkääkä tehkö kuten juutalaiset, sillä juutalaiset siirtävät vainajansa Jerusalemiin. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 206)
Eräs mies oli kuollut kylässä farsahin päässä Kufasta. Ihmiset ottivat ruumiin ja kantoivat sen Kufaan haudatakseen sen sinne. Kun uskovaisten johtaja (AS) sai tästä tiedon, hän kielsi heitä jyrkästi ja sanoi: Haudatkaa vainajienne ruumiit sinne, missä he kuolevat, älkääkä olko kuin juutalaiset, jotka veivät ruumiita aina Jerusalemiin asti.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) istui ja me olimme hänen ympärillään, kun yksi hänen tyttäristään lähetti sanan: poikani on torilla; jos katsot hyväksi, tulisitko luokseni. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi sanansaattajalle: Mene hänen luokseen ja kerro hänelle, että Jumalalle kuuluu se, minkä hän on antanut, ja Jumalalle se, minkä hän on ottanut, ja jokainen sielu on maistava kuoleman, ja teille annetaan palkkanne täysin määrin ylösnousemuksen päivänä; joka pelastetaan tulesta ja päästetään paratiisiin, hän on voittanut, sillä tämän maailman elämä ei ole muuta kuin petollista nautintoa. Tytär lähetti taas vastauksen ja sanoi: minulle olisi mieluisampaa, että tulisit itse luokseni. Niin Jumalan lähettiläs (SAWS) lähti, ja me hänen kanssaan, ja hän saapui lapsen luo, jonka henki korisi hänen kyljissään kuin kuluneessa nahkaleilissä. Jumalan lähettiläs (SAWS) itki ja nyyhkytti. Me sanoimme: Jumalan lähettiläs, itketkö sinä, vaikka kiellät meitä itkemästä? Hän sanoi: En ole kieltänyt teitä itkemästä, vaan olen kieltänyt teitä valittamasta ääneen. Tämä on armo, jonka Jumala panee kenen tahansa luotunsa sydämeen; Jumala armahtaa ketä tahtoo, ja palvelijoistaan Jumala armahtaa juuri niitä, jotka ovat armeliaita. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 208)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Istuimme Jumalan lähettilään (SAWS) kanssa, kun yksi hänen tyttäristään lähetti viestin, että hänen pieni poikansa oli mennyt torille eikä ollut palannut kotiin; hän etsi tietoa pojastaan. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi viestin tuojalle: Palaa ja sano tyttärelleni, että Jumala antaa ja ottaa milloin tahtoo. Sitten hän lausui: ”Jokainen sielu on maistava kuoleman, ja teille annetaan palkkanne täysin määrin ylösnousemuksen päivänä. Joka pelastetaan tulesta ja päästetään paratiisiin, hän on voittanut, sillä tämän maailman elämä ei ole muuta kuin petollista nautintoa” [Qur'an 3:185]. Mies meni ja vei viestin. Profeetan tytär sanoi: Tämä viesti on minulle arvokkaampi kuin itse lapsi. Ali (AS) jatkoi: Olimme palaamassa Profeetan (SAWS) kanssa, kun näimme torilla, että lapsi makasi maassa kuolinkamppailussaan. Kun Jumalan lähettiläs (SAWS) näki tämän, hän itki. Me sanoimme: Jumalan lähettiläs, etkö sinä kieltänyt meitä itkemästä? Hän sanoi: Kielsin teitä valittamasta ääneen, mutta itku on tahdosta riippumaton asia ja armo, jonka Jumala panee kenen tahansa sydämeen. Jumala armahtaa ketä tahtoo, ja Jumalan armo on lähempänä niitä, jotka itse ovat armeliaita.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Kun ihmisen määrähetki on siinä maassa, johon Jumala on kirjoittanut hänet haudattavaksi, Jumala saattaa hänelle sinne jonkin asian, kunnes hänen jälkensä päättyy ja hänen sielunsa otetaan. Ylösnousemuksen päivänä maa sanoo: Herrani, tämä on se, minkä uskoit haltuuni. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 210)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun on säädetty, että joku haudataan tiettyyn maahan, Jumala saattaa hänelle jonkin asian, jotta hän menisi siihen maahan, kuolisi siellä ja tulisi sinne haudatuksi. Ylösnousemuksen päivänä tuo maa sanoo: Jumalani, ota se, minkä uskoit haltuuni!
Ali ibn al-Husaynilta, hän sanoi: Kun Profeetta (SAWS) kuoli, joukko Banu Hashimista kokoontui ja sanoi: Minne hänet hautaamme, oi Abu al-Hasan? Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Hautaamme hänet niin kuin hän itse käski Uhudin marttyyrien suhteen; hän sanoi, että heidän hautansa ovat siellä, missä he kaatuivat. He sanoivat: Puhut totta. Niin he piirsivät viivan hänen leposijansa ympärille ja kaivoivat haudan siihen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 213)
Imaami Sajjad (AS) sanoi: Kun Profeetta (SAWS) oli siirtynyt tuonpuoleiseen, Banu Hashim kokoontui ja kysyi: Minne hänet hautaamme, oi Abu al-Hasan? Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Niin kuin Profeetta itse sanoi Uhudin marttyyreista, että heidät haudattaisiin sinne, missä he kaatuivat maahan, samoin hautaamme hänetkin siihen paikkaan, jossa hän siirtyi Jumalan armoon. He sanoivat: Kuinka hyvin sanottu! Niin he piirsivät viivan Jumalan lähettilään (SAWS) puhtaan ruumiin ympärille, kaivoivat juuri sen paikan ja hautasivat hänet siihen.
Alilta (AS), hän sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Ei ole joukkoa, joka kokoontuu istuntoon eikä muista Jumalaa, mahtavaa ja korkeaa, eikä pyydä siunausta minulle, ilman että tuo istunto koituu heille katumuksen aiheeksi; jos Jumala tahtoo, hän tarttuu heihin, ja jos hän tahtoo, hän antaa heille anteeksi. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 215)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) tapasi sanoa: Aina kun joukko ihmisiä kokoontuu istuntoon eikä muista Jumalaa eikä pyydä siunausta minulle, tuo istunto koituu heille katumuksen aiheeksi; jos Jumala tahtoo, hän tarttuu heihin, ja jos hän tahtoo, hän antaa heille anteeksi.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): Jumalan lähettiläs (SAWS) rukoili Uhudin päivänä tämän rukouksen: ”Jumalani, sinun puoleesi käännyn valituksin, ja sinä olet se, jolta apua pyydetään.” Silloin Gabriel laskeutui ja sanoi: Oi Muhammad, olet kutsunut Jumalaa hänen suurimmalla nimellään. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 218)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi Uhudin päivänä: ”Jumalani, sinun puoleesi käännyn valituksin, ja sinä olet se, jolta apua pyydetään.” Gabriel laskeutui ja sanoi: Oi Muhammad, tämä on Jumalan suurin nimi, jolla häntä kutsut!
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän tapasi sanoa: Varokaa kevytmielistä puhetta; ihmislasten liialliset sanat kirjataan muistiin. Pitäytykää siis rukouksessa, joka on hyväksi tunnettu, ja varokaa rukoilemasta kirousta tai häpeää toisten päälle, sillä Jumala, mahtava ja korkea, on säätänyt kirjassaan ja sanonut: ”Rukoilkaa Herraanne nöyrästi ja hiljaisuudessa; hän ei totisesti rakasta rajojen rikkojia.” Joka siis rikkoo rajat rukouksessaan kirouksella tai häpeän pyytämisellä, hän kuuluu rajojen rikkojiin. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 226)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Karttakaa harkitsematonta puhetta ja sitä, mikä johtaa eripuraan! Ja kun rukoilette, rukoilkaa hyvää, ja varokaa kiroamasta tai pyytämästä toisille häpeää. Jumala on sanonut: ”Rukoilkaa Herraanne nöyrästi ja hiljaisuudessa; hän ei totisesti rakasta rajojen rikkojia.” Rajojen rikkominen rukouksessa on juuri tuota kiroamista ja häpeän pyytämistä.
Alilta (AS), hän sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Totisesti Jumala, mahtava ja korkea, ojentaa kätensä joka aamunkoitteessa yön syntistä kohti — tekeeköhän tämä parannuksen, jotta hän antaisi anteeksi — ja ojentaa kätensä auringonlaskun hetkellä päivän syntistä kohti: tekeeköhän tämä parannuksen, jotta hän antaisi anteeksi. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 228)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) tapasi sanoa: Jumala avaa aamun sarastaessa armonsa käden yön syntisille — ehkä he tekevät parannuksen, jotta hän antaisi heille anteeksi — ja auringonlaskun hetkellä päivän syntisille: ehkä he tekevät parannuksen, jotta hän antaisi heille anteeksi.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Kolme asiaa kuuluu hyvyyden portteihin: sielun anteliaisuus, ystävällinen puhe ja kärsivällisyys loukkauksia kohdattaessa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 231)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa on hyvyyden portti, toisin sanoen ne pitävät ihmisen hyvyyden kehällä ja niistä nousee lakkaamatta hyviä tekoja: anteliaisuus; myönteinen ja kunnioittava puhe; ja kärsivällisyys loukkauksia kohdattaessa.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Kolme asiaa on uskovalle levon lähde: veljien tapaaminen, paaston avaaminen ja yörukous loppuyöstä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 231)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa tuo uskovalle rauhan: ystävien tapaaminen; paastoaminen ja paaston avaaminen; sekä loppuyöstä kahden kesken Jumalan kanssa vietetty hartauden hetki.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Epäuskon pylväitä on neljä: himo, pelko, viha ja halu. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Neljä asiaa voi ajaa ihmisen epäuskoon: voimakas halu johonkin; voimakas vastenmielisyys jotakin kohtaan; raivoisa viha; ja kyltymätön himo naisiin.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Sortajalla on kolme tuntomerkkiä: hän kukistaa yläpuolellaan olevan väkivalloin ja alapuolellaan olevan tottelemattomuudella, ja hän tukee sortajia. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Sortaja ei ole armoton ja tyrannimainen ainoastaan alaistaan kohtaan, vaan hän tekee vääryyttä myös yläpuolellaan olevalle, ja missä ikinä hän näkee sortoa, hän liittyy sortajan osapuoleksi.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Laiskurilla on kolme tuntomerkkiä: hän vitkastelee, kunnes laiminlyö; hän laiminlyö, kunnes hukkaa; ja hän hukkaa, kunnes tekee syntiä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, joka on laiska, päätyy lopulta laiminlyöntiin, ja liiallisesta laiminlyönnistä oikeuksien hukkaamiseen, ja lopulta syntiin.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Tiedon ensimmäinen aste on vaikeneminen, toinen kuunteleminen, kolmas sen levittäminen ja neljäs sen mukaan toimiminen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Tiedon hankkimiseksi on ensin opittava vaikenemaan. Vaikeneminen saa ihmisen kuulemaan ja oppimaan ja sen jälkeen levittämään tietoa. Mutta tieto ei tule ihmisessä täydelliseksi muuten kuin siten, että hän toimii sen mukaan.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Ihmisistä paras on se, joka rakastuu jumalanpalvelukseen, syleilee sitä, rakastaa sitä sydämellään, harjoittaa sitä ruumiillaan ja omistautuu sille kokonaan, niin ettei hän välitä siitä, missä maallisessa tilassa hänen aamunsa koittaa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Ihmisistä paras on se, joka rakastaa palvontaa palavasti ja koko olemuksellaan, joka panee siihen myös ruumiinsa ja vapauttaa itsensä Jumalaa varten niin täysin, ettei enää tiedä, mitä maailmassa tapahtuu.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Palvelijasta ei tule oppinutta ennen kuin hän ei kadehdi yläpuolellaan olevaa eikä halveksi alapuolellaan olevaa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 233)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Todellinen oppinut on se, jonka olemuksesta on kadonnut sekä ylempien kadehtiminen että alempien halveksiminen.
Ali ibn Abi Talib (AS) sairastui, ja hänen veljensä tulivat katsomaan häntä ja sanoivat: Kuinka voit, uskovaisten johtaja? Hän sanoi: Pahoin. He sanoivat: Ylistys Jumalalle! Onko tuo sinun kaltaisesi puhetta? Hän (AS) sanoi: Jumala, siunattu ja korkea, sanoo: ”Me koettelemme teitä pahalla ja hyvällä, koetuksena, ja meidän luoksemme teidät palautetaan.” Hyvää ovat terveys ja varakkuus, ja pahaa ovat sairaus ja köyhyys — koettelemuksena ja tutkimisena. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 233)
Uskovaisten johtaja (AS) sairastui, ja joukko tovereita tuli katsomaan häntä. He kysyivät: Kuinka voitte, uskovaisten johtaja? Hän sanoi: Olen pahan koettelemana! He sanoivat: Ylistys Jumalalle, tuollainen puhe on teiltä odottamatonta! Hän sanoi: Miksi odottamatonta? Jumala on itse sanonut, että hän koettelee meitä hyvällä ja pahalla ja palauttaa meidät luokseen: ”Me koettelemme teitä pahalla ja hyvällä, koetuksena, ja meidän luoksemme teidät palautetaan.” Hyvää ovat terveys ja vauraus, pahaa sairaus ja köyhyys. Ja kaikki on koettelemusta ja tutkimista.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Älä pidä vähäisenä mitään hyvää tekoa, johon kykenet, siksi että odottaisit jotakin sitä suurempaa. Sillä vähäinen apu tarpeen hetkellä on saajalleen hyödyllisempi kuin tuo runsas silloin, kun sitä ei tarvita. Tee kunakin päivänä se, mikä siihen päivään kuuluu, niin sinä ohjaudut oikeaan. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 233)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jos jonain päivänä sinulle suodaan tilaisuus pieneen hyvään tekoon, tee juuri se äläkä luovu siitä toivoessasi jotakin suurempaa tulevaisuudessa. Vähäinen apu silloin, kun sitä tarvitaan, on paljon parempi kuin runsas apu silloin, kun sille ei ole tarvetta. Tee joka päivä sen päivän hyvät teot, niin kasvat vähitellen.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän tapasi sanoa: Veljen moittiminen on parempi kuin hänen menettämisensä. Huomenna hänelle tulee kuolema, ja silloin saat kylliksesi hänen menettämisestään: kuoleman hetkellä itket häntä, vaikka hänen eläessään hylkäsit yhteyden häneen. Äläkä tottele hänestä puhuvaa kaunaista, ettet tulisi tämän kaltaiseksi. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 233)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: On parempi, että ystäväsi on olemassa ja moittii sinua, kuin että häntä ei ole ja sinä suret hänen poissaoloaan. Lopulta kuolema erottaa teidät toisistanne, ja sinä itket häntä ja suret sitä, ettet pitänyt häneen yhteyttä silloin, kun hän oli. Pidä siis yhteyttä ystävääsi, mutta älä koskaan liity hänen kanssaan kenenkään vihamieheksi, sillä silloin tulet hänen kaltaisekseen.
Ali ibn al-Husaynilta, hänen isältään: Ibn al-Kawwa kysyi Ali ibn Abi Talibilta (AS): Uskovaisten johtaja, tervehdimmekö tämän yhteisön syntistä? Hän (AS) sanoi: Jumala, mahtava ja korkea, katsoo hänet yksijumalaisuuden arvoiseksi, emmekö me katsoisi häntä tervehdyksen arvoiseksi? (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 234)
Eräs mies kysyi uskovaisten johtajalta (AS): Tervehdimmekö syntistä muslimia? Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumala on katsonut hänet yksijumalaisuuden arvoiseksi, etkä sinä katso häntä yhden tervehdyksen arvoiseksi?
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Varo kärsimättömyyttä, sillä se katkaisee toivon, heikentää työn ja synnyttää murheen. Ja tiedä, että ulospääsy on kahdenlainen: siinä, mihin on keino, on käytettävä keinoa, ja siinä, mihin ei ole keinoa, on oltava kärsivällinen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 234)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kärsimättömyys ja epätoivoinen valitus etäännyttävät päämäärän ja heikentävät työn, ja itsessään ne synnyttävät huolta ja murhetta. Edessä on aina vain kaksi tietä: joko on olemassa keino ja järjestely, ja silloin on toimittava sen mukaan, tai mitään keinoa ja järjestelyä ei ole ajateltavissa, ja silloin on oltava kärsivällinen.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Jumala korkea ilmoitti Moosekselle: Älä jätä minun muistamistani missään tilanteessa, sillä minun muistamiseni laiminlyönti kovettaa sydämen. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 234)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumala ilmoitti Moosekselle: Oi Mooses, älä koskaan luovu minun muistamisestani, sillä minun muistamiseni hylkääminen kovettaa sydämen.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Joka muistaa Jumalaa paljon, sille Jumala korkea kirjoittaa vapautuksen tulesta ja vapautuksen tekopyhyydestä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 235)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Sen, joka muistaa Jumalaa paljon, Jumala pelastaa tekopyhyydestä ja ylösnousemuksen tulesta.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Käyttäkää hyväksenne rukousta näinä hetkinä: Koraania luettaessa, rukouskutsun aikana ja sateen langetessa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 235)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun luette Koraania, rukoilkaa; kun kuulette rukouskutsun, rukoilkaa; kun sade lankeaa, rukoilkaa.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän tapasi sanoa: Hyvä teko on kylvöistä kasvuisin ja aarteista parhain. Älköön siis hyvyydestä luopumaan saattako sinua sen kiittämättömyys, joka on kiittämätön, eikä sen kieltäminen, joka sen kieltää. Ja tiedä, että hyvyyden tekijöiden oma tarve tehdä hyvää on suurempi kuin niiden tarve, jotka sitä heiltä toivovat. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 235)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Hyvä teko on kuin hyvä kylvö tai arvokas aarre. Älköön se, että jotkut pitävät hyvyyttä vähäisenä tai kieltävät sen, pidättäkö sinua hyvän tekemisestä. Tiedä, että hyvyyden tekijöiden oma tarve tuohon hyvyyteen ja siitä saamaansa siunaukseen on suurempi kuin puutteenalaisen tarve tuohon hyvään tekoon ja siihen solmuun, jonka se hänen puolestaan avaa.
Hänen isoisältään Ali ibn al-Husaynilta, hänen isältään: Ali (AS) tapasi sanoa: Kaksi enkeliäsi ovat pääsi päällä, kielesi on heidän kynänsä ja sylkesi heidän mustettaan; älä siis ryhdy siihen, mikä ei sinulle kuulu. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 236)
Uskovaisten johtaja (AS) tapasi sanoa: Kielesi on kynä niiden kahden enkelin kädessä, jotka istuvat olkapäilläsi. Älä siis päästä kielellesi sellaista, mistä ei ole sinulle hyötyä!
Ali ibn al-Husaynilta, hänen isältään, Ali ibn Abi Talibilta (AS): kun aamu koitti, hän sanoi: Tervetuloa, te kaksi jaloa vartijaenkeliä! Sanelen teille sitä, mistä te pidätte, jos Jumala korkea suo. Ja hän jatkoi ylistystä ja Jumalan ykseyden julistamista auringonnousuun asti, ja samoin iltapäivärukouksen jälkeen auringonlaskuun asti. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 236)
Imaami Husain (AS) sanoi: Kun uskovaisten johtajalle (AS) aamu koitti, hän sanoi kahdelle enkelilleen: Hyvää huomenta, te kaksi jaloa vartijaenkeliä! Jos Jumala suo, sanelen teille tänään sellaista, mistä te pidätte. Sitten hän vaipui ylistykseen ja Jumalan ykseyden julistamiseen auringonnousuun asti, ja samoin iltapäivästä auringonlaskuun asti.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Ellei Jumala korkea olisi luonut Aadamin lasta ymmärtämättömäksi, tämä ei eläisi; ja jos karja tietäisi, mitä te sille teette, se ei lihoisi teille. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 236)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Ellei Jumala olisi luonut ihmistä hupsuksi, ihminen ei eläisi näin huolettomasti! Jos karjanne tietäisi, että lopulta teurastatte sen, se ei söisi noin eikä lihoisi.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Kun pidät syntiä suurena, olet pitänyt Jumalaa suurena, ja kun pidät sitä vähäisenä, olet vähätellyt Jumalaa. Ei ole suurta syntiä, jota olet pitänyt suurena, ilman että se pienenee Jumalan edessä, eikä pientä syntiä, jota olet vähätellyt, ilman että se suurenee Jumalan, mahtavan ja korkean, edessä. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 237)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Synnin pitäminen suurena on Jumalan kunnioittamista, ja synnin vähättely on Jumalan halventamista. Aina kun pidät jotakin syntiä suurena, Jumala pitää sitä vähäisenä, ja jos pidät jotakin syntiä vähäisenä, Jumala ei sivuuta sitä helposti.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): häneltä kysyttiin lauseen ”ei ole voimaa eikä väkevyyttä muuten kuin Jumalan, korkean ja mahtavan, kautta” selitystä. Hän sanoi: Ei ole voimaa kääntyä pois synnistä muuten kuin Jumalan korkean suojeluksella, eikä minulla ole voimaa hyvään muuten kuin Jumalan, mahtavan ja korkean, avulla. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 238)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi selittäessään lausetta ”la hawla wa la quwwata illa billah”: se tarkoittaa, ettei synnistä kääntyminen ole mahdollista muuten kuin Jumalan antaman suojeluksen avulla, eikä ole voimaa hyvään muuten kuin Jumalan omalla avulla.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Koettelemuksista rankin on perheen suuruus ja varallisuuden vähyys. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 238)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Turvautukaa Jumalaan koettelemuksen rasituksen (jahd al-bala) varalta. Jahd al-bala on perheen suuruus ja varallisuuden vähyys.
Ali ibn Abi Talibilta (AS): häneltä kysyttiin Jumalan, siunatun ja korkean, sanasta ”Me vain laskemme heille luvun”. Hän (AS) sanoi: Hengenvedot — kuinka monta hengenvetoa heillä on tämän maailman asuinsijassa. Ali (AS) sanoi: Kuoleman enkeli laskee hengenvetosi ja seuraa jälkiäsi. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 239)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi jakeesta ”Me vain laskemme heille luvun”: Kuoleman enkeli seuraa ihmistä lakkaamatta ja laskee hänen hengenvetojaan, ja kun niiden luku täyttyy, hän ottaa ihmisen sielun.
Ali ibn al-Husaynilta, hän sanoi: Ali ibn Abi Talibin (AS) aikana eräs mies luki Koraania nurinpäin. Hänet tuotiin Ali ibn Abi Talibin (AS) eteen, ja tämä sanoi: Tällä on sydän nurinpäin. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 239)
Uskovaisten johtajalle (AS) kerrottiin, että eräs mies lukee Koraania nurinpäin. Hän sanoi: Se johtuu siitä, että hänen sydämensä on nurinpäin.
(Sanomme: ilmaisulla ”hän lukee Koraania nurinpäin” on useita mahdollisia merkityksiä. Ensimmäinen on, että hän aloittaa suuran viimeisestä sanasta ja etenee sanoja taaksepäin yksi kerrallaan; tällöin Koraanista ei saa mitään merkitystä. Toinen mahdollisuus on, että hän lukee suuran viimeisestä jakeesta ensimmäiseen jakeeseen; tällöinkin suuran sisällöstä saa vain sekavan merkityksen. Kolmas oletus on, että hän lukee Koraanin suurat oikein mutta aloittaa viimeisestä suurasta ja etenee suura kerrallaan taaksepäin, kunnes saapuu Koraanin alkuun. Neljäs oletus on, että hän aloittaa viimeisestä osasta (juz) ja etenee osa kerrallaan taaksepäin, kunnes saapuu ensimmäiseen osaan. Näistä neljästä kaksi ensimmäistä on hylättävä ja torjuttava, ja kaksi jälkimmäistä ovat opettamisen ja oppimisen kannalta moitteettomia.)
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Totisesti Jumala, siunattu, korkea ja mahtava, on jakanut tämän maailman koettelemukseksi ja tuonpuoleisen palkaksi. Totisesti Jumala, siunattu ja korkea, sanoo: Jumala armahtakoon niitä joukkoja, joille tämä maailma oli uskottu talletus ja jotka palauttivat sen sille, joka oli sen heidän haltuunsa uskonut, ja lähtivät sitten kevyin kuormin. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 240)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumala on luonut tämän maailman koettelemusta varten ja tuonpuoleisen palkkaa varten. Jumala sanoo: Onnellinen on se, jolle tämä maailma on uskottu talletus ja joka elää palauttaakseen talletuksen sen omistajalle. Sellainen ihminen elää rauhassa ja kuolee rauhassa.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän tapasi sanoa: Tietämättömien sydämiä kiihottavat himot, ne ovat toiveiden panttina ja ne askartelevat petosten parissa. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 240)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Tietämättömän sydäntä liikuttaa ahneus, toive ottaa sen pantiksi ja petos pitää sen kiireisenä.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Joka toivoo elävänsä huomiseen, toivoo elävänsä ikuisesti; ja joka toivoo elävänsä ikuisesti, hänen sydämensä kovettuu, hän himoitsee tätä maailmaansa ja kääntyy pois siitä, minkä hänen Herransa, siunattu ja korkea, on hänelle luvannut. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 240)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, joka odottaa olevansa elossa myös huomenna, toivoo elävänsä kaikki huomiset päivät ikuisesti. Sellaisen ihmisen sydän kovettuu, hän kiintyy tähän maailmaan ja kääntää selkänsä tuonpuoleiselle.
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Kun varjot kääntyvät ja tuulet nousevat, pyytäkää Jumalalta, siunatulta ja korkealta, parasta ratkaisua, sillä se on katuvaisten hetki. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 241)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun varjo kääntyy ja tuuli alkaa puhaltaa, on aika pyytää Jumalalta parasta ratkaisua. Tuon hetken nimi on awwabin-hetki, palaavien hetki.
(Sanomme: fa'at al-afya' tarkoittaa zawalin hetkeä eli sharian mukaista keskipäivää, jolloin varjot kääntyvät lännestä itään. Joissakin käsikirjoituksissa tämä ilmaisu esiintyy kuitenkin muodossa malat al-afya', joka viittaa iltapäivärukouksen jälkeiseen aikaan, jolloin varjot venyvät kohti äärettömyyttä, siis vähän ennen auringonlaskua. Samoin joissakin käsikirjoituksissa on ilmaisun hajat al-aryah sijasta habbat al-aryah tai rahat al-arwah, joista jälkimmäinen tarkoittaa jälleen aikaa ennen auringonlaskua. Jakeen ”Herranne tietää parhaiten, mitä sielussanne on. Jos olette hurskaita, hän on totisesti anteeksiantava niille, jotka kääntyvät hänen puoleensa” [Qur'an 17:25] yhteydessä on sunnalaisilta kerrottu perimätietoja, joiden mukaan awwabin-hetki on musabbihin-hetki eli aika ennen auringonlaskua. Toisissa kertomuksissa sanotaan, että se on maghrib- ja isha-rukousten välissä, ja joissakin kertomuksissa, että se on kahdeksan rak'an mittainen aika keskipäivän rukouskutsun jälkeen. Meidän käsityksemme mukaan oikein on juuri tämä ”ennen auringonlaskua”, sillä myös sana awwab, joka merkitsee kotiin palaamista, sopii siihen: se on aika, jolloin eläimet ja ihmiset palaavat koteihinsa. Niinpä uskovienkin tulee palata alkulähteelleen.)
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Jos löytäisin uskovan häpeällisestä teosta, peittäisin hänet vaatteellani. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 241)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jos näkisin uskovan häpeällisen synnin äärellä, peittäisin sen vaatteellani. Toisin sanoen: näin pitkälle ulottuu virheiden peittäminen!
Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Vääryyden salaisuus on kolmessa asiassa: syömisessä ja juomisessa, vaatetuksessa ja sukupuolivietissä. Mitä ruokaan ja juomaan tulee, minä teen niillä hyvää... Mitä vaatteeseen tulee, sen minkä sinä kestät kauemmin, sen sinä kulutat, ja se mikä kestää sinua kauemmin, kuluttaa sinut. Ja mitä sukupuolivietiin tulee, se on saastainen siemenpisara: himo menee ohi ja seuraukset jäävät. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 242)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kaikki tämä sorto ja vääryys tähtää lopulta kolmeen asiaan: ruokaan, vaatteeseen ja naiseen. Ruoka kelpaa vain hyväntekemiseen; vaate vanhenee ja kuluu mukanasi; ja naisen kanssa olemisen nautinto kestää vain hetken, kaikki muu on pelkkiä seurauksia.
Hänen isoisältään Ali ibn Abi Talibilta (AS), hän sanoi: Sanoimme: Jumalan lähettiläs, olet innostanut meitä rukouskutsuun niin, että pelkäsimme yhteisösi käyvän sen tähden toistensa kimppuun miekoin. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Ei toki, se ei ulotu muihin kuin heikkoihin keskuudessanne. (al-Ash'athiyyat, osa 1, s. 245)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Sanoimme Jumalan lähettiläälle (SAWS): Ylistit rukouskutsun lausumista niin, että luulimme ihmisten käyvän toistensa kimppuun ja kilpailevan siitä, kuka saa lausua rukouskutsun. Hän sanoi: Ei; vain teidän heikkonne haluavat sitä eivätkä muut siihen yllä.