Ghurar al-Hikam

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Maailma vie lopulta antautumaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 17)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Maailma leikkii ihmisellä niin kauan, kunnes lopulta ajaa hänet antautumaan.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oikeudenmukaisuus on kaikille mieluinen; sorto on mielivaltainen ja raskas. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 17)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oikeudenmukaisuuden tuntomerkkejä on, että kaikki käsittävät sen ja se on heille mieluisa, kun taas sorto on kaikille katkera ja vastenmielinen.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Viisaus on suoja, ja tieto on turva. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 18 ja 26)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Viisaus tuo suojan ja varjeluksen, ja tieto on kuin varjeleva turvakilpi.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oikeamielisyys on lepo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 18)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oikeamielisyys tuo ihmiselle omantunnon rauhan ja levollisuuden.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Tyytyväisyys tekee rikkaaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 18)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Tyytyväisyys vähään tekee ihmisestä rikkaan ja riippumattoman — se itsessään on rikkautta.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Varmuus on palvontaa. Varmuus on valoa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 18)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Varma vakuuttuneisuus Jumalasta ja Hänen herruudestaan ja omistajuudestaan kaikkeuteen on itsessään palvontaa. Varmuus on valoa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toiveet hajottavat ja pettävät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 19)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toiveet hajottavat ihmisen ajatukset ja pettävät häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsimättömyys on tuho. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 19)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsimättömyys ja levottomuus vievät tuhoon.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnistuminen on huolenpitoa ja armoa. Onnistuminen kuuluu Herran vetovoimiin. Onnistuminen on ensimmäinen siunaus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 20, 36 ja 37)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnistuminen hyvissä teoissa on huolenpitoa ja armoa Jumalalta. Onnistuminen kuuluu Jumalan vetovoimiin. Onnistuminen on parhaita siunauksia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepäisyys on pahaenteistä, ja se on sodan alkusyy. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 20 ja 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepäisyys on pahaenteistä, ja sen loppuna on riita ja tappelu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuuliaisuus on suoja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 21)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuuliaisuus Jumalalle on suoja.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Petos on pahaenteinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 21)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Petos on pahaenteinen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Salaisuuksien levittäminen on petollisuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 22)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puheiden kertominen eteenpäin ja salaisuuksien paljastaminen on petollisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Mahtipontisuus on pettymys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 24)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, että ihminen haluaa ulkoisella olemuksellaan näyttää muille mahtavuutta, johtaa hänet osattomuuteen ja yksinäisyyteen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kieltäminen on itsepintaista jatkamista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 24)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Rikoksen kieltäminen on siinä itsepintaisesti pysymistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Liiallisuus kyllästyttää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 24)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paljous kätkee sisäänsä rasituksen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Syytön on rohkea. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 25)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Syytön on pelkäämätön.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vallanpito on tuho. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 25)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vallanpito on tuho.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma saadaan yhteenliittymisellä, tuonpuoleinen ansaitsemisella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 26)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämän maailman voi saavuttaa yksimielisyydellä ja yhteistoiminnalla, mutta tuonpuoleinen riippuu ihmisen omasta ansiosta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteeksianto on hyväntekemisen kaunein muoto. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 27)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Parhaita hyviä tekoja on antaa toisille anteeksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joutava huvittelu on tietämättömyyden hedelmää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 27)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämän kuluttaminen leikkiin juontaa juurensa ihmisen tietämättömyydestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ujous estää toimeentulon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 27)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ujostelu ja arkuus ovat toimeentulon esteitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Halu on vaivan avain. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 27)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaivan juuri on haluaminen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Iloinen ilme on hyvyyden alku. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 28)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ystävällinen ilme on hyväntekemisen alku.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ahneus on pahan alku. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 28)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jokainen paha alkaa ahneudesta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toivotusta luopuminen on lepoa ja käsillä olevaa rikkautta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 28)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Halutusta luopuminen on lepoa ja käsillä olevaa rikkautta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nuhde on ystävyyden elämä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 29)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paikallaan oleva nuhde pitää ystävyyden elossa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuolema on tuonpuoleisen portti. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 29)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuolema on portti tuonpuoleiseen maailmaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Täydellisyyttä ei tästä maailmasta löydy. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 29)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma ei koskaan tule valmiiksi, ja täydellisyys on tässä maailmassa saavuttamattomissa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteeksiannon pyytäminen pyyhkii pois syntitaakat. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 30)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteeksiannon pyytäminen Jumalalta ei ainoastaan puhdista syntejä ja laiminlyöntejä, vaan poistaa myös niiden taakan ja seuraukset.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepintainen jatkaminen on jumalattomien tapa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 30)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepintainen jatkaminen on pahantekijöiden tapa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Salassapito on luottamuksellisen keskustelun perusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 30)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun jonkun kanssa neuvotellaan kahden kesken, hänen tulee säilyttää asia itsellään kuin salaisuus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vilpittömyys on palvonnan hedelmä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Palvonta saavuttaa vähitellen vilpittömyyden ja muuttuu puhtaaksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiistely on pahan siemen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kinastelu kylvää pahan siemenen.

(Sanomme: mira eli kiistely tarkoittaa liiallista väittelyä jopa oikeissa asioissa, tai väittelyä väärän asian tai arvottomien seikkojen puolesta, tai väittelyä oman itsekkyyden vuoksi, esimerkiksi vastapuolen voittamiseksi, itsensä korostamiseksi tai vihan vallassa.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hellittämätön vaatiminen kutsuu osattomuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonkin asian hellittämätön vaatiminen johtaa yleensä sen menettämiseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Omaisuus on murheiden lähde. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Rikkauden ja varallisuuden mukana tulevat yleensä myös rasitukset ja murhe.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastoinkäymiset ovat palkkion avain. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastoinkäymiset ja vaikeudet ovat johdatus ja väline palkkion ja ansion saavuttamiseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma on siitä ohikulkevan naurun aihe. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sille, joka kulkee tämän maailman ohi eikä kiinnitä siihen sydäntään, maailma on naurun ja leikinlaskun aihe.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tyytyväisyys karkottaa murheen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 32)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Haluatko, että murheet loppuvat? Ole tyytyväinen!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Orja on vapaa niin kauan kuin hän tyytyy osaansa; vapaa on orja niin kauan kuin hän himoitsee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 33)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Haluamattomuus vapauttaa ihmisen orjuudesta, ja haluaminen kahlitsee hänet.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kaunaisuus on kateellisten tapa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 33)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yleensä syy vihamielisyyteen jotakuta kohtaan ja kaunan kantamiseen häntä kohtaan on kateus häntä kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Esitetty anteeksipyyntö velvoittaa sen vastaanottamiseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 34)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun joku pyytää anteeksi, se on hyväksyttävä niin pitkälle kuin mahdollista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen on huomaamatta olevinaan ja antaa pettää itseään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 34)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen ihminen tekeytyy toisinaan tietämättömäksi eikä ole huomaavinaan, jottei toinen joutuisi häpeään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämä maistuu makealta ja karvaalta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 36)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämän maailman luonteeseen kuuluu, että elämässä on sekä karvautta että makeutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nöyryys levittää hyveet, ja ylpeys tuo esiin paheet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 36)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nöyryys saa ihmisen hyveet leviämään; ylpeys sitä vastoin vetää verhon hänen paheidensa edestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on läheisyyden avain. Muistaminen on valo ja johdatus. Muistaminen on rakastavien nautinto. Muistaminen avartaa rinnan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 37, 39 ja 42)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on avain läheisyyteen Hänen kanssaan. Muistaminen on valoa ja tuo mukanaan kasvua. Muistaminen on rakastavien nautinto. Muistaminen avartaa rinnan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Halpamaisilla on kestävämmät ruumiit, ja jalomielisillä on kestävämpi henki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 39)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Alhaisten ihmisten ruumis kestää enemmän, mutta ylevillä ihmisillä on enemmän kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itseihailu estää lisääntymisen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 39)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsensä suureksi näkeminen ja onnistumisten lukeminen omaksi ansioksi estää niiden vakiintumisen ja lisääntymisen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Himo on kätketty sairaus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 39)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sielun halut ja himot ovat ihmisen olemukseen haudattu sairaus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vilpitön hyvä tahto kantaa hedelmänään rakkauden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 40)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toisten parasta tahtova mieli synnyttää itsestään rakkautta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yksinäisyys on palvontaan antautuneiden lepo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 41)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Palvontaan antautuneille yksinäiset hetket ovat kallisarvoisia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yöllä valvominen on kaipaavien puutarha. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 42)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yön sydän on Jumalaa rakastavien paratiisi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kirjoitus on käden kieli. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 43)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kirjoittaminen on kädellä puhumista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vääryys karkottaa siunaukset. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 44)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yleensä juuri vääryys riistää ihmiseltä siunauksen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oikeus on vahvin tuki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 44)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, että on oikeassa, on paras tuki.

(Sanomme: sillä Jumala ja Jumalan sotajoukot ovat hänen tukenaan. Niinpä oikeus toteutuu lopulta sille, jolle se kuuluu, vaikka siihen kuluisi pitkä aika. Sen sijaan, että ihminen juonisi suunnitelmia ja etsisi tukijoita, hänen tulisi pyrkiä olemaan oikeuden puolella, jotta oikeus olisi hänen puolellaan. Kun niin käy, koko olevaisuus on hänen kanssaan.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siunaus seuraa lempeyttä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 47)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lempeys ja sovinnollisuus tuovat siunausta ja onnea.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Asioiden helpoksi tekeminen saa toimeentulon virtaamaan runsaana. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 47)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suhtautuminen asioihin keveästi saa toimeentulon virtaamaan ihmistä kohti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vääryys on paheista alhaisin, ja oikeudenmukaisuus on hyveistä parhain. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 47)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paheiden äiti on toisiin kohdistuva vääryys, ja hyveistä parhain on oikeudenmukaisuus toisten kanssa toimittaessa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Välinpitämätön unohdus on vihollisista vahingollisin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 47)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisellä ei ole pahempaa vihollista kuin välinpitämätön unohdus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsivällinen kestäminen ylevöittää kohtalon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 48)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsivällisyys ja kestäminen muuttavat kohtalon.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Epäilijä on aina sairas. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 48)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Epäluuloinen ja pahaa aavisteleva ihminen on aina vaikeuksissa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totuudenmukaisuus on kertomuksista jaloin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 49)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras kertomus jostakin asiasta on aina se, joka parhaiten vastaa todellisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sorron rangaistus tulee nopeimmin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 50)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Minkään muun rangaistus ei tule yhtä nopeasti kuin sorron.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tuhlaavaisuus on köyhyyden airut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 50)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tuhlaavaisuus on köyhyyden enne.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvyys ei koskaan katoa. Hyvä teko on ikuinen aarre. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 51 ja 54)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvyys ei koskaan katoa. Hyvä teko on ihmisen ikuisuuden aarre.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiirehtiminen estää osumasta oikeaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 52)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiirehtiminen työssä estää tuloksen saavuttamisen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joutava huvi on typeryyden ravinto. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 52)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämän kuluttaminen joutavuuksiin ja turhuuteen lihottaa ihmisessä typeryyttä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuus, johon liittyy hyvänteon soimaaminen, on halpamaisuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 53)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvän tekeminen ja sen jälkeen siitä muistuttaminen on alhaisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viha on sydänten tuli. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 53)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viha on sydämen tulen ilmentymä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Terveys on siunauksista suloisin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 53)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Terveys ja hyvinvointi on paras siunaus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen on se, joka aloittaa hyväntekemisen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 54)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka tekee hyvää ensimmäisenä, on jalomielinen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kohtalo voittaa varovaisuuden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 54)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kohtalo voittaa aina ihmisen varovaisuuden.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Reunapaikat ovat jalojen istumasijoja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 53)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suuret ihmiset istuutuvat kokoontumisen reunimmaisille paikoille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylpeys vallassa oltaessa on nöyryytys viralta pantuna. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 55)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylpeys vallan päivinä tuo nöyryytyksen viralta panon jälkeen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuninkailla ei ole ystävyyttä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 55)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, jolla on valta-asema, ei ymmärrä ystävyyttä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyytäminen on köyhyyden avain. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 55)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Haluaminen on köyhyyden ja puutteen avain.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oikeuden edessä hävinnyt on voittaja. Pahuudella voittanut on hävinnyt. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 57)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka taipuu oikeuden edessä, vaikka se olisi häntä vastaan, ei ole hävinnyt vaan voittanut. Samoin se, joka voittaa pahuuden keinoin, on todellisuudessa hävinnyt.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Työt onnistuvat tekijöidensä kautta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 58)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Avain asioiden toteutumiseen on löytää kuhunkin tehtävään oikea ihminen.

(Sanomme: toisin sanoen, niin kauan kuin tehtävälle ei ole oikeaa tekijää, pelkällä rahalla, ajatuksilla ja ajalla ei mikään työ edisty.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihansa nielijä on se, joka kuolettaa kaunansa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 59)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihansa on todella niellyt se, joka ei pidä sydämessään kaunaa ketään kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totuudenmukaisuus on kaiken menestyksen perusta. Totuus pelastaa sinut, vaikka sitä pelkäisit, ja valhe syöksee sinut turmioon, vaikka luottaisit siihen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 59)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totuus on kaikkialla terävin ase. Totuuden puhuminen pelastaa sinut kaikesta, mitä pelkäät, ja valhe vahingoittaa sinua, vaikka luulisit sen tuovan sinulle turvan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oppinut elää, vaikka olisi kuollut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 60)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oppinut on aina elävä, vaikka hän olisi elänyt kauan sitten.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lupaus on sairaus, ja sen täyttäminen on parantuminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 60)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lupauksen antaminen on sairaus, eikä sairaus parane, ennen kuin lupaus on täytetty.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaurauden osoittaminen kuuluu kiitollisuuteen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 61)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaurauden osoittaminen on osa kiitollisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Alistuminen on sitä, ettei syytä ketään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 62)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Alistuminen on sitä, että kaikki luetaan Jumalan tekemäksi eikä ketään syytetä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Juoni sitä vastaan, joka on luottanut sinuun, on epäuskoa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 62)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Juonittelu sitä vastaan, joka on luottanut sinuun, on synti, joka vertautuu epäuskoon Jumalaa kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Aika on pantu hajottamaan erilleen toisiinsa kiintyneet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 62)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Aika on saanut tehtäväkseen hajottaa erilleen ne, jotka ovat kiintyneet ja tottuneet toisiinsa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kumppani on kuin vaatteen paikka; valitse se siis itsesi kaltaiseksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 63)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Seuralainen on kuin vaatteeseen ommeltu paikka; valitse se samanväriseksi ja itsesi kaltaiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Katoavaan takertuminen hukkaa ajan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 64)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Keskittyminen siihen, mikä on katoamassa ja hupenemassa, on ajan haaskausta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Neuvoa kysyvä on suojassa lankeamiselta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 64)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka kysyy neuvoa, on turvassa ja kaukana virheistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Rasitteista luopuminen on jaloin omaisuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 65)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämän teennäisistä rasitteista luopuminen on kallisarvoisin aarre.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Valta kääntyy pois samoin kuin se saapuukin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 65)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Niin kuin onni ja valta kääntyvät jotakuta kohti, jonain päivänä ne myös kääntävät hänelle selkänsä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hätäilijä erehtyy, vaikka hallitsisi tilanteen, ja maltillinen osuu oikeaan, vaikka menehtyisi. Maltillinen onnistuu tai on lähellä onnistua; hätäilijä epäonnistuu tai on lähellä epäonnistua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 66 ja 69)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hätäilevä ihminen toimii itseään vastaan, vaikka näyttäisi hallitsevan tilanteen; ja se, joka etenee maltilla, vie työn eteenpäin oikein, ja jos tulos jää saavuttamatta, se ei ole enää hänen syynsä.

Maltilla etenevä on perillä tai pääsee perille, ja kiireellä etenevä on erehtynyt tai tulee erehtymään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsivällisyys on paras apu aikaa vastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 67)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Millään muulla kuin kärsivällisyydellä ei ajan kohtaloille voi pitää puoliaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskonto on puu, jonka juuri on alistuminen ja tyytyväisyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 67)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskonto on puu, jonka hedelmä on alistuminen ja tyytyväisyys.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kitsaus siitä, minkä omistaa, on pahan luulemista Palvottavasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 67)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kitsaus omastaan on pahan luulemista Jumalasta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailmasta luopuminen on sitä, ettei tavoittele sitä, mitä ei ole, ennen kuin se, mitä on, on loppunut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 67)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luopumus on sitä, ettet lähde tavoittelemaan sitä, mitä sinulla ei ole, ennen kuin se, mitä sinulla on, on käytetty loppuun.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajattelu muussa kuin viisaudessa on haihattelua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 68)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajattelu, joka ei kohdistu viisauteen, on tyhjää ja oikullista haihattelua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastoinkäymiset on jaettu tasan luotujen kesken. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 70)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämän vastoinkäymiset on jaettu tasan Jumalan palvelijoiden kesken.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskovan luonto on vilpitön hyväntahtoisuus, ja hänen tapansa on vihan nieleminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 70)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova tahtoo luonnostaan toisille hyvää ja nielee vihansa heitä kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Päivät tuovat ilmi kätketyt salaisuudet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 70)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Aika vetää vähitellen esiin ja paljastaa kaikki kätketyt salaisuudet.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luopumus tässä maailmassa on suurin lepo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 70)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luopumus maailmasta on suurin lepo.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Naisiin hullaantuminen on typerysten tapa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 71)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Naisiin hullaantuminen ja liiallinen halu heihin on typerysten tapa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan säätämykseen luottaminen antaa suurimman levon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 71)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan säätämykseen nojaaminen ja toivonsa paneminen siihen on rauhoittavinta, mitä voi tehdä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Väkivaltaisen sortajan tuhoavat hänen omat syntinsä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 73)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Väkivaltaisen sortajan kaatavat juuri hänen omat syntinsä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma on unta, ja siihen luottaminen tuottaa katumuksen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 74)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma on pelkkää unta, ja sydämen kiinnittäminen siihen tuo perässään katumuksen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onni rientää sen luo, joka ei sitä kosiskele. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 75)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailman onni virtaa aina sitä kohti, joka ei ole juossut sen perässä eikä vaatimalla vaatinut sitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toimeentulo etsii sitä, joka ei sitä etsi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 75)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toimeentulo kulkee sitä kohti, joka ei ole sitä ahnehtinut.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pitkämielisyys on uskovan asioiden järjestys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 76)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pitkämielisyys pitää koossa uskovan elämän järjestyksen.

(Sanomme: toisin sanoen kärsivällisyys ja maltti ovat se side, joka liittää yhteen uskovan asioiden langat.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nainen on skorpioni, jonka pisto on makea. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 76)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nainen on skorpioni, jonka pisto on makea.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsivällisyys laskeutuu vastoinkäymisen mitan mukaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 77)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Jumala antaa vastoinkäymisen, Hän lähettää myös kärsivällisyyttä sen mitan mukaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Omaisuus kutsuu vaivan ja on rasituksen ratsu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 77)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Omaisuus tuo vaikeuksia ja synnyttää vaivaa ja rasitusta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova tekee paljon työtä ja horjahtaa vähän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 79)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova on ahkera työssä ja vähäinen horjahduksissa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Avuttomuutta on se, että askaroit sen parissa, mikä on sinulle taattu, ja laiminlyöt sen, mikä on säädetty velvollisuudeksesi, sekä se, ettet tyydy siihen, mitä sinulle on annettu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 80)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kurjuutta on velvollisuuden hylkääminen ja omien halujen parissa askarointi, sekä enemmän tahtominen kuin minkä Jumala on antanut.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen auttaa, kun hänellä on varaa, ja keventää, kun hänellä on ahdasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 82)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen täyttää tarvitsevan tarpeen, kun hänellä on varaa; ja kun hänellä on ahdasta, hän keventää antamistaan mutta ei lakkaa antamasta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepäisyys tuottaa ihmiselle sellaista, mitä hän ei tarvitse. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 82)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Itsepäisyys tuo osaksesi jotakin, mistä ei ole sinulle hyötyä ja mitä et tarvitse.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tietonsa salaava ei ole varma sen oikeellisuudesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka väittää omaavansa tietoa ja salaa sen, on tavallisesti tiedossaan väärässä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Köyhyys ja rikkaus ratkeavat vasta, kun teot on tuotu Jumalan, ylistetyn, eteen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisen todellinen köyhyys ja rikkaus selviävät vasta, kun hänen tekonsa tuodaan Jumalan eteen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Häveliäisyys Jumalan edessä pyyhkii pois monet virheet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Häveliäisyys Jumalan edessä pyyhkii itsestään pois monet ihmisen virheistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Riitely paljastaa miehen tyhmyyden eikä lisää mitään hänen oikeuteensa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Riitely on osoitus ihmisen tyhmyydestä, ei siitä, että hän olisi todella oikeassa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jaloon sieluun eivät onnettomuudet vaikuta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ihminen on jalo ja ylevämielinen, mikään onnettomuus ei vaikuta häneen eikä tahraa häntä.

(Sanomme: syy siihen, ettei noituus vaikuta jumalaapelkäävään uskovaan, on juuri tämä jumalallinen suoja, johon hadithissa viitataan. Erityisesti jalomielisessä on kaksi selvää ominaisuutta, jotka vähentävät onnettomuuden vaikutusta häneen ja poistavat sen vähitellen: ensinnäkin se, ettei hän uppoudu pikkuseikkoihin eikä mielen kuvitelmiin, ja toiseksi jatkuva antaminen ja lakkaamaton luotujen palveleminen, joka on alati virtaava almu.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylevälle sielulle eivät elämän rasitukset käy raskaiksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 83)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ihmisellä on ylevä ja tyyni sielu, elämän vaikeudet eivät paina häntä maahan eivätkä riistä hänen malttiaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylpeys kutsuu syöksymään synteihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 84)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jokaisen synnin, johon ihminen tahriintuu, juuret ovat ylpeydessä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiirehtiminen anteeksiantoon kuuluu jalojen tapoihin. Kiirehtiminen kostoon kuuluu halpamaisten tapoihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 84)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiirehtikää antamaan toisille anteeksi ja päästämään heidät vastuusta jo ennen kuin he sitä pyytävät, sillä se kuuluu jalojen tapoihin. Sitä vastoin älkää olko nopeita ja ensimmäisiä kostamaan, sillä se kuuluu halpamaisten tapoihin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnellinen on se, joka pitää vähäisenä sitä, mitä hänellä ei ole. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 84)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnellinen on se, joka pitää aina vähäpätöisenä sitä, mitä häneltä puuttuu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Petollisia kohtaan osoitettu petollisuus on Jumalan, ylistetyn, edessä uskollisuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 84)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älkää tavoitelko uskollisuutta petollisia ja uskottomia kohtaan, sillä heidän hylkäämisensä on se, mikä heille kuuluu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Seurausten ajatteleminen turvaa onnettomuuksien ikävyyksiltä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 84)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajattele ennen tekoa sen seurauksia, jotta olisit turvassa sen iskuilta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ymmärtäväinen on se, joka elää sovussa aikakautensa kanssa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 85)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisas elää sovussa aikakautensa kanssa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viivyttely on toinen kieltäytymisen muodoista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 86)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viivyttely ja vitkastelu toisen tarpeen täyttämisessä tekee lahjasta niin katkeran, ettei se eroa kieltäytymisestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastoinkäyminen on yksi; jos vaikeroit, siitä tulee kaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 86)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastoinkäyminen on yksi; kärsimätön vaikerointi sen tähden tekee siitä kaksi.

(Sanomme: toisin sanoen, ellet kestä vaikeutta kärsivällisesti etkä läpäise siinä kärsivällisyyden koetusta, saapuu toinenkin vaikeus, joka on ensimmäistä kovempi. Tähän merkitykseen on hadith-perimätiedossa nimenomaisesti viitattu.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyväntekijä on se, joka ulottaa hyvyytensä kaikkiin ihmisiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 87)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyväntekijä on se, joka tekee hyvää kaikille.

(Sanomme: tämä on parhaita perimätietoja hyväntekijöiden eli muhsinien merkityksen ymmärtämiseksi; Jumalan sanan nimenomaisen ilmoituksen mukaan he ovat Jumalalle rakkaita, ja heistä on toistuvasti sanottu: 'Totisesti Jumala rakastaa hyväntekijöitä.')

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan apu laskeutuu rasituksen mitan mukaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 94)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan apu laskeutuu aina sen vaikeuden mitan mukaan, johon Hän palvelijansa saattaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Liiallinen moittiminen lietsoo itsepäisyyden tulta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 94)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonkun liiallinen moittiminen saa itsepäisyyden tulen leimahtamaan hänessä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvä teko on kahle, jonka avaa vain kiitos tai vastapalvelus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 94)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Saatu hyvä teko on kuin side, joka sitoo ihmisen; siitä vapautuu kiittämällä tai tekemällä hyvän vastapalveluksen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova on aina siunauksen ja virheen välissä; niitä ei korjaa muu kuin kiitollisuus ja anteeksiannon pyytäminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 95)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova on aina vastakkain Jumalan siunauksen ja oman puutteellisuutensa kanssa; siksi hänen tulee lakkaamatta sekä kiittää että pyytää anteeksiantoa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maltti ankaran vihan hetkellä suojaa Kaikkivaltiaan vihalta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 95)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oman vihan tulen nieleminen tuo turvan Jumalan vihalta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalaa lähestytään pyytämällä Häneltä, ja ihmisiä lähestytään jättämällä pyytäminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 96)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Keino päästä lähelle Jumalaa on pyytää Häneltä, ja keino päästä lähelle ihmisiä on olla pyytämättä heiltä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Antaminen kieltäytymisen jälkeen on kauniimpaa kuin kieltäytyminen antamisen jälkeen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 97)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: On parempi antaa pitkän kieltäytymisen jälkeen kuin kieltäytyä pitkän antamisen jälkeen.

(Sanomme: toisin sanoen kieltäytyminen totutun ja jatkuvan antamisen jälkeen on rumaa ja paheksuttavaa.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tietoa on enemmän kuin voidaan käsittää; ottakaa siis jokaisesta tiedosta sen paras osa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 98)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto on rajaton; tavoittele sitä, mistä on sinulle hyötyä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen kovenee, kun häntä kohdellaan kovin ottein, ja pehmenee, kun hänen suopeuttaan pyydetään lempeästi; halpamainen taas kovenee, kun häntä lähestytään lempeästi, ja pehmenee, kun häntä kohdellaan kovin ottein. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 98)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun jalomieliseltä vaaditaan jotakin väkisin, hän ei anna; mutta kun häneltä pyydetään lempeästi, hän heltyy ja antaa. Halpamainen taas on päinvastainen: kun häneltä pyydetään ystävällisesti, hän ei anna, ja ilman pakkoa hän ei anna kenellekään mitään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ne piirteet, jotka suosion päivinä ovat hyveitä, ovat vieraantumisen päivinä vikoja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 98)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun jonkun sydän kääntyy sinusta pois, hän lukee vioiksesi juuri ne asiat, joita hän ennen piti hyvinä puolinasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto ohjaa sinut siihen, minkä Jumala on sinulle käskenyt, ja luopumus tekee tien sitä kohti sinulle helpoksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 99)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto näyttää sinulle Jumalan tien, ja luopumus tekee tien kulkemisen helpoksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on ymmärryksen seuralainen, se valaisee sydämen ja saa armon laskeutumaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 101)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on järjen apu, sydämen valaisija ja armon laskeutumisen tuoja.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma on uskovan vankila, kuolema on hänen lahjansa ja paratiisi hänen asuinsijansa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 101)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tämä maailma on uskovalle kuin vankila; Jumala antaa kuoleman uskovalle lahjana aikanaan, ja uskovan todellinen koti on paratiisi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmiset ovat kuin kuvia kirjakäärössä: aina kun osa niistä kääritään kokoon, toinen osa avautuu esiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 102)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmiset ovat kuin kuvitetun kirjan maalauksia: mitä pidemmälle etenemme, sitä useammat katoavat ja toiset ilmestyvät ajan sivulle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Palvelijoiden teot tässä maailmassa ovat heidän silmiensä edessä tuonpuoleisessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 103)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Teot, jotka teemme täällä maailmassa, asetetaan tuonpuoleisessa silmiemme eteen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luottamus Jumalaan (tawakkul) on irtautumista omasta voimasta ja kyvystä sekä sen odottamista, mitä kohtalo tuo mukanaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 105)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tawakkul tarkoittaa sitä, ettei pane toivoaan omaan suunnitteluunsa ja ponnisteluunsa, vaan odottaa suotuisaa kohtaloa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kunnia Jumalan luona tulee hyvistä teoista, ei kauniista sanoista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 105)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Etusija Jumalan luona ei tule hyvien puheiden pitämisestä vaan hyvien tekojen tekemisestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihollisten sovittaminen hyvin sanoin ja kauniin teoin on helpompaa kuin heidän kohtaamisensa ja voittamisensa taistelun tuskassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 106)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihollisen saattaminen sovintoon hyvällä puheella ja hyvällä käytöksellä on helpompaa ja parempaa kuin hänen voittamisensa sodassa ja yhteenotossa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuutta on se, että lahjoitat auliisti omasta omaisuudestasi ja pidättäydyt tarkoin toisten omaisuudesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 106)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuudessa luovut kyllä kevyesti omastasi, mutta toisten omaisuuden suhteen sinun on oltava tarkka ja varovainen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tyytyväinen köyhä on pelastunut Iblisin ansoista, kun taas rikas on takertunut niihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 106)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Iblis on virittänyt rikkaalle monia ansoja, joilta kohtaloonsa tyytyväinen köyhä on turvassa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kumppanuus neuvonpidossa johtaa oikeaan ratkaisuun, mutta kumppanuus vallassa johtaa sekasortoon. (Ghurar al-Hikam, osa 1)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Mielipiteiden kysyminen ja neuvonpidon jakaminen johtaa oikean näkemyksen löytämiseen; mutta hallitsemisessa ja asioiden hoidossa vallan jakaminen aiheuttaa levottomuutta ja heikentää hallintoa.

(Sanomme: toisin sanoen oikean näkemyksen saavuttamiseksi on paikallaan ja tarpeen hyödyntää eri mielipiteitä; mutta toimeenpanossa yhden ihmisen on sanottava viimeinen sana, ja hänen käskyään on toteltava.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto kutsuu tekoja: jos siihen vastataan, se jää; muutoin se lähtee pois. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 107)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto kutsuu ihmistä toimimaan; ellei kutsuun vastata, se eroaa hänestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuolema seuraa teitä uskollisemmin kuin varjonne ja hallitsee teitä enemmän kuin te itse. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 108)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuolema seuraa teitä aina kuin varjo; se hallitsee teitä täysin, ja sen käsky on väistämätön.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Menestyvä on se, joka nousee lentoon siivin, tai antautuu ja saa levon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 109)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos sinulla on siivet lentää, lennä; ellei, asetu rauhaan ja ole tyytyväinen!

(Sanomme: toisin sanoen odota itseltäsi mahdollisuuksiesi mukaan; jos pystyt, tee, ja ellet pysty, päästä irti ja ole tyytyväinen äläkä suotta vaivaa itseäsi ja lähipiiriäsi.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toivo pettää aina, ja pitkä elämä on ihmiselle kärsimystä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 112)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Haave on aina valhetta, eikä pitkä elämä ole muuta kuin kärsimystä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen pitää hyviä tekojaan velkana, joka hänen on maksettava; halpamainen pitää aiempia hyviä tekojaan saatavana, jonka hän perii toisilta. (Ghurar al-Hikam, osa 1)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalo ihminen pitää hyviä tekojaan velkanaan olemassaololle, joka hänen on maksettava; halpamainen taas, jos tekee hyvää, pitää tekojaan lainana toisille, joka näiden on maksettava takaisin, eli hän katsoo aina olevansa saamapuolella.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuutta on se, mikä annetaan oma-aloitteisesti; pyynnön jälkeen annettu on häveliäisyyttä ja moitteen välttelyä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 114)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuutta on lahja, joka annetaan pyytämättä; mutta kun jotakin on jo pyydetty, antaminen tapahtuu häveliäisyydestä tai suiden tukkimiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaikerointi onnettomuuden kohdatessa lisää sitä, mutta kärsivällisyys sen edessä hävittää sen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 114)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsimättömyys ja vaikerointi lisäävät aina onnettomuutta, ja kärsivällisyys vähentää sitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisas vaatii itseltään sen, mikä on hänen velvollisuutensa, eikä vaadi itselleen sitä, mikä hänelle kuuluisi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 116)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisas ihminen pitää alati huolta velvollisuuksistaan toisia kohtaan eikä tavoittele sitä, mitä toiset ovat hänelle velvollisia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Köyhyys on uskovan parhaaksi: se vapauttaa hänet naapurien kateudesta, veljien mielistelystä ja hallitsijan mielivallasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 117)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Köyhyys on toisinaan uskovan parhaaksi: häntä ei kadehdita, hänen ympärilleen ei kerry mielistelijöitä, eikä hallitsija himoitse hänen omaisuuttaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan, Korkeimman, antimien lisääntyminen ei lakkaa, ennen kuin kiittäminen lakkaa kiittäjältä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 118)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Niin kauan kuin kiitollisuus ei lakkaa palvelijan puolelta, ei siunausten lisääntyminen lakkaa Jumalan puolelta, vaan armo yhä karttuu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan muistaminen (dhikr) ei kuulu kielen menoihin eikä ajatuksen polkuihin, vaan se on ensin Muistetulta ja vasta toiseksi muistajalta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 118)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Dhikrin alkulähde ei ole kieli eikä ajatus; sen lähde on Jumala itse, ja sieltä se vuodatetaan muistajalle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kärsivällisyys murheiden karvaudessa tuo voiton tilaisuuksista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 119)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ihminen kestää kärsivällisesti murheensa, hänelle suodaan voitto tilaisuuksista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyytäminen on nöyryytyksen ies, joka riistää arvokkaalta hänen arvonsa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 122)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyytäminen on nöyryytyksen ies, joka vie ihmiseltä hänen arvokkuutensa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihminen muuttuu kolmessa asiassa: kuninkaiden läheisyydessä, virka-asemissa ja vaurastuessaan köyhyydestä; joka ei näissä muutu, hänellä on vakaa järki ja suora luonne. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 122)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos ihminen ei muutu kolmessa tilanteessa, hän on viisas ja täydellisyyden saavuttanut: kun hän pääsee hallitsijoiden lähelle, kun hän saa viran ja kun rikkaus ensi kertaa kääntyy hänen puoleensa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka tekee tässä maailmassa työtä tuonpuoleista varten, saa hänelle kuuluvan osan ilman ponnistelua, ja niin hän turvaa molemmat osuudet ja voittaa molemmat asuinsijat. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 123)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sille, joka tekee maailmassa työtä tuonpuoleisen hyväksi, tulee hänelle säädetty osa ilman työtä ja vaivaa, ja sekä hänen tämänpuoleisensa että tuonpuoleisensa kukoistavat.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova on se, joka kestää ihmisten aiheuttaman kiusan, mutta kenellekään ei ole hänestä kiusaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 124)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskova ei pahastu eikä pahoita toisten mieltä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalomielinen varjelee kunniaansa omaisuudellaan; halpamainen varjelee omaisuuttaan kunniansa hinnalla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 125)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Arvokas ihminen käyttää omaisuutensa kunniansa suojaksi; halpamainen suostuu menettämään kunniansa, kunhan ei tarvitse maksaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmiset rientävät nöyryytyksen pelosta itse nöyryytykseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 126)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tavallisesti ihminen heittäytyy nöyryytyksen pelosta jo ennalta nöyryytykseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiitos on arvoltaan suurempi kuin hyvä teko, sillä kiitos pysyy, mutta hyvä teko katoaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 126)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiitollisuus on hyvää tekoa arvokkaampi, sillä hyvä teko menee ohi, mutta kiitos säilyy ikuisesti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Harkitseva on se, joka lykkää rangaistusta vihan vallassa ja kiirehtii palkitsemaan hyvän teon tarttuen tilaisuuteen, kun se vielä on mahdollinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 126)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisas lykkää rangaistusta, kunnes hänen vihansa on laantunut, mutta kiirehtii palkitsemisessa, ettei tilaisuus menisi ohi eikä hän enää myöhemmin voisi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puhe on kuin lääke: vähäinen määrä hyödyttää ja liika tuhoaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 126)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puhe on kuin lääkettä: vähän siitä hyödyttää, ja liika tuhoaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maahankumartaminen (sujud) on sydämen tyhjentämistä katoavaisesta, koko tarmon suuntaamista pysyvään, ylpeyden ja kiivauden riisumista, maallisten siteiden katkaisemista ja profeetallisilla luonteenpiirteillä kaunistautumista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 129)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sujudin sisin olemus on irtautumista katoavaisesta, täyttä suuntautumista pysyvään, ylpeydestä ja itsekkyydestä riisuutumista, maallisten siteiden katkaisemista ja profeettojen luonteenlaadulla kaunistautumista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Antaudu, niin pelastut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 130)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Antaudu Jumalalle, niin selviät turvassa.

(Sanomme: täydellinen antautuminen, joka on islamin todellisuus ja päämäärä, on kohtalon edessä nimeltään tyytyväisyys (rida) ja jumalallisen lain edessä nimeltään jumalanpelko (taqwa). Antautuminen ei siis toteudu muutoin kuin tyytyväisyyden ja jumalanpelon kautta.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pysy vaitiolossa, niin ajattelusi kirkastuu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 132)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lisää vaikenemistasi, niin ajatuksesi tulee valaistuksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tee hyvää pahantekijälle, niin voitat hänet omaksesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 132)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tee hyvää pahantekijälle, niin hänestä tulee omasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kilvoittele irti maailmasta, niin armo laskeutuu yllesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 132)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elä maailmassa kieltäymyksessä, niin armo laskeutuu päällesi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaikene kautta elämäsi, niin asiasi tulee suureksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 132)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ota vaikeneminen tavaksesi, niin asiasi kohoaa.

(Sanomme: toisin sanoen vaikeneminen tuo suojaa, arvokkuutta ja hyvän maineen, ja kaikki onnettomuus, halveksunta ja unohduksiin jääminen johtuu sopimattomasta puheesta.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anna anteeksi se, mikä vihastutti sinua, sen tähden, mikä on ilahduttanut sinua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 133)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet jotakin, mikä ei ole mieleistäsi ja mikä suututtaa sinua, anna se anteeksi kaiken sen hyvän tähden, mitä olet olemassaolosta saanut.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Rajoita huolesi siihen, mikä on sinulle välttämätöntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 134)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Käytä ajatuksesi vain siihen, mitä todella tarvitset.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sulje silmäsi rikalta silmässäsi, muutoin et ole koskaan tyytyväinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 135)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siedä tien okaat ja roskat, muutoin et koskaan saavuta tyytyväisyyttä.

(Sanomme: toisin sanoen kestä kärsivällisesti vaikeudet, erityisesti pitkittyvät pienet vaikeudet, sillä tie tyytyväisyyteen kulkee juuri näiden pienten vastoinkäymisten kärsimisen ja niihin tyytymisen kautta.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Askarrelkoon sinut siunauksen kiittäminen sen sijaan, että riemuitsisit sen huumasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 135)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen sijaan että riemuitsisit siunauksesta, keskity osoittamaan siitä kiitollisuutta.

(Sanomme: toisin sanoen riemun ja huumautumisen sijaan tunnusta siunauksen tulevan Jumalalta eikä omasta ponnistelustasi; kiitä kielelläsi, ahkeroi Jumalan palvelemisessa ja käytä siunaus Jumalan mielisuosioon ja sydänten ilahduttamiseen.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tyydy siihen, mikä sinulle on osaksi jaettu, niin olet uskova. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 135)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tahdotko olla uskova? Tyydy sinulle säädettyyn osaan!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kunnioita vierastasi, vaikka hän olisi vähäinen, ja nouse istuimeltasi isällesi ja opettajallesi, vaikka olisit ruhtinas. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 136)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kunnioita vierastasi, olipa hän kuka tahansa; ja nouse seisomaan isäsi ja opettajasi edessä, olitpa itse kuka tahansa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Korjaa, kun olet rikkonut, ja saata loppuun, kun olet tehnyt hyvää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 136)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos olet rikkonut jotakin, korjaa se itse; ja jos olet tekemässä hyvää työtä, vie se päätökseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyydä Jumalalta hyvää (istikhara) äläkä valitse omin päin, sillä moni on valinnut asian, jossa oli hänen tuhonsa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 137)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tienhaarassa etsi hyvää Jumalalta äläkä päätä omin päin, sillä toisinaan oma valintasi koituu tuhoksesi.

(Sanomme: hyvän pyytäminen eli istikhara koostuu useasta osasta: rukouksesta ja hyvän pyytämisestä Jumalalta tietyssä asiassa tai tienhaaroissa; hyvän aikomisesta Jumalan palvelijoita kohtaan kaikissa toimissa; neuvottelusta Jumalan ystävien kanssa hyvään ohjautumiseksi; kärsivällisestä odottamisesta, kunnes jumalalliset merkit tulevat näkyviin; sekä asian jättämisestä Jumalalle, omasta valinnasta luopumisesta ja valinnan uskomisesta Jumalalle, mihin kykenevät ne, jotka ovat lujasti asettuneet jumalalliseen huolenpitoon (wilaya).)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Käytä vihollistasi vastaan tilaisuuden tarkkailua ja hetkeen tarttumista, niin voitat. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 137)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä ryhdy taisteluun vihollisesi kanssa harkitsemattomasti, vaan ole kärsivällinen ja valpas, kunnes sopiva tilaisuus koittaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kurita palvelijaasi, kun hän on tottelematon Jumalalle, ja anna hänelle anteeksi, kun hän on tottelematon sinulle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 137)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun alaisesi rikkoo Jumalaa vastaan, puutu asiaan lujasti; ja kun hän rikkoo sinua vastaan, anna hänelle anteeksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Katso vähäiseksi toisen kompastus ja katso ohi sen, mitä ei ole sinulle suoraan sanottu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 138)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anna auliisti anteeksi toisten lipsahdukset sekä se, mitä ei ole sanottu suoraan vaan mikä on pelkkää tulkintaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anna ihmisille anteeksiantoasi ja pitkämielisyyttäsi samalla tavoin kuin toivot Jumalan, ylistetyn, antavan sinulle, äläkä koskaan kadu anteeksiantoa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 138)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suo ihmisille anteeksiantoa ja armahdusta samalla tavoin kuin toivot itse pääseväsi osalliseksi Jumalan anteeksiannosta ja armosta, äläkä koskaan kadu sitä, että olet antanut ihmisille anteeksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Täytä yksinäisyytesi Jumalan muistamisella ja saata siunauksia kiitollisuus seuranaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 139)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Täytä yksinäisyytesi dhikrillä ja siunauksesi kiitoksella.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Katso usein niitä, joiden edelle sinut on asetettu, sillä se on yksi kiitollisuuden porteista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 139)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Katso usein niitä, joille on annettu vähemmän kuin sinulle; se on itsessään eräänlaista kiitollisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kestä se, mikä osuu kohdallesi, sillä kestäminen peittää viat; viisaasta puolet on kestämistä ja puolet huomaamatta jättämistä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 139)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kestä monessa kohtaa äläkä reagoi, sillä kestäminen verhoaa viat. Järjestä puolet on kärsivällisyyttä ja kestämistä, puolet tietoista huomaamatta jättämistä eli pahuuden ja vihamielisyyden näkemättä jättämistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Turvaudu ankaruuteen vasta silloin, kun mikään muu kuin ankaruus ei auta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 140)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Käytä ankaruutta vain silloin, kun muuta keinoa ei ole.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Täytä sydämesi armolla kaikkia ihmisiä kohtaan ja hyväntahtoisuudella heitä kohtaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 140)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Täytä sydämesi lempeydellä kaikkia ihmisiä kohtaan ja ota tavaksesi tehdä hyvää heille kaikille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puhdista Jumalalle tekosi, tietosi, rakkautesi, vihasi, ottamisesi, jättämisesi, puheesi ja vaikenemisesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 141)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puhdista Jumalalle tekosi, rakkautesi, vihasi, tahtomisesi ja tahtomattomuutesi, puheesi ja vaikenemisesi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ponnistele omassa työssäsi itsesi hyväksi äläkä ole toisten aarteenvartija. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 141)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tee työtä itseäsi varten äläkä ole toisten aarteenvartija.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Karta valehtelijan seuraa; jos joudut pakosta hänen seuraansa, älä usko häntä äläkä anna hänen tietää, että pidät häntä valehtelijana, sillä hän luopuu ystävyydestäsi mutta ei luonteestaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 143)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä seurustele valehtelijan kanssa; ja jos joudut pakon edessä, älä mene hänen petokseensa, äläkä varsinkaan anna hänen huomata, että pidät häntä valehtelijana, sillä silloin hän ryhtyy vihamieheksesi eikä silti luovu valehtelemisesta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varjele elämääsi kulumasta hukkaan muussa kuin palvonnassa ja kuuliaisuuden teoissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 145)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo hukkaamasta elämääsi muuhun kuin palvontaan ja kuuliaisuuteen!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiistä panettelu ja juoruilu, olipa se perätöntä tai totta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 146)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiistä panettelu ja pahanpuhuminen, vaikka se olisi tottakin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varaa itsellesi sinun ja Jumalan, ylistetyn, välille parhaat hetket ja parhaat osuudet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 146)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varaa paras aikasi läheisyydelle Jumalan kanssa ja tee parhaat tekosi Hänelle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kysy neuvoa vihollisiltasi: heidän mielipiteistään opit tuntemaan heidän vihamielisyytensä määrän ja heidän aikeidensa kohteet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 148)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lähesty vihollisiasi ja neuvottele heidän kanssaan! Heidän esittämistään näkemyksistä käy sinulle ilmi heidän vihamielisyytensä määrä sekä heidän asenteensa ja aikeensa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Seurustele hallitsijan kanssa varovaisuudella, ystävän kanssa nöyryydellä ja iloisin kasvoin ja vihollisen kanssa niin, että todisteesi häntä vastaan tulee täytetyksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 148)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Seurustele hallitsijan kanssa varovaisuutta noudattaen, ystävän kanssa nöyrästi ja iloisin kasvoin, ja vihollisen kanssa siten, että todiste häntä vastaan täyttyy ja hän tietää vihamielisyytensä olevan väärässä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siedä sen oikuttelu, joka tukeutuu sinuun; ota vastaan anteeksipyyntö siltä, joka pyytää sinulta anteeksi; ja anna anteeksi sille, joka on rikkonut sinua vastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 149)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suvaitse sen oikkuja, joka sinuun tukeutuen oikuttelee; hyväksy anteeksipyytäjän anteeksipyyntö; ja anna anteeksi sille, joka on tehnyt sinulle pahaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tee sinulle suodun siunauksen kiitokseksi hyvää sille, joka on tehnyt sinulle pahaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 149)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kiitokseksi siunauksista, jotka Jumala on sinulle antanut, tee hyvää sille, joka tekee sinulle pahaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anna omaisuuttasi sille, joka on antanut sinulle kasvonsa, sillä kasvojen antamista ei mikään vastaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 149)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka luopuu kunniastaan ja esittää sinulle pyynnön, on menettänyt sinulle jotakin kallisarvoista; täytä siis hänen tarpeensa rahallasi, jos voit.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Esitä valituksesi sille, jolla on valta poistaa puutteesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 149)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Valita sille, joka pystyy ratkaisemaan ongelmasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pysykää yhteisössä ja karttakaa hajaannusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 150)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pysykää uskovien joukossa ja välttäkää hajaannusta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ottakaa varteen uskovien aavistukset, sillä Jumala, ylistetty, on pannut totuuden kulkemaan heidän kielillään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 152)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ottakaa vakavasti se, mikä liikkuu uskovien mielessä ja tulee heidän kielelleen, sillä Jumala saattaa totuuden virtaamaan uskovien kielillä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varokaa sorretun rukousta, sillä hän pyytää Jumalalta oikeuttaan, ja Jumala, ylistetty, on liian jalomielinen ollakseen vastaamatta, kun Häneltä pyydetään oikeutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 152)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pelätkää sorretun rukousta, sillä sorrettu vaatii Jumalalta oikeuttaan, eikä Jumala jalomielisyydessään kiellä oikeutta keneltäkään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Syventykää Jumalan muistamiseen, sillä se on parasta muistamista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 153)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uppoutukaa Jumalan muistamiseen, sillä se on paras teoista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Herättäkää hyvä teko eloon kuolettamalla se, sillä hyvänteon muistuttelu ja siitä kiitoksen vaatiminen tuhoaa sen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 154)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Puhaltakaa hyvään tekoon elämä kätkemällä se; totisesti sen toitottaminen ja sillä muistuttaminen tuhoaa sen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pitäkää Jumalan muistaminen jatkuvana, sillä se valaisee sydämen ja on paras palvonnan muoto. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 155)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tehkää Jumalan muistamisesta itsellenne jatkuvaa, sillä jatkuva dhikr valaisee sydämen ja on palvonnan muodoista paras.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varokaa imartelun ja ylistyksen huumaa, sillä siitä nousee sydämeen paha löyhkä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 155)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varokaa joutumasta ylistelyn ja imartelun vaikutuksen alaisiksi, sillä muutoin sydämenne alkaa löyhkätä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sytyttäkää lamppunne sellaisen saarnaajan liekistä, joka itse noudattaa saarnaansa, ja ottakaa vastaan valveutuneen neuvonantajan neuvo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 155)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Saarnaaja, joka itse elää oppinsa mukaan, on kuin palava tuli: ammentakaa hänen valostaan ja kuulkaa valveutuneen neuvonantajan sanaa, jotta ohjautuisitte oikeaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tyytykää vähään maailmastanne uskontonne turvaamiseksi, sillä uskovalle riittää vähäinen osuus maailmasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 156)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tyytykää vähään maailmasta, jotta uskontonne säilyisi terveenä. Totisesti uskova tyytyy siihen vähään maailmasta, jonka hän saa vaivatta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paetkaa Jumalan turviin rikkauden humalaa, sillä sen humalasta on pitkä matka selvitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 156)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paetkaa Jumalan turviin varallisuuden humalalta, sillä sen huuma on syvä, pitkällinen ja vaarallinen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paetkaa Jumalan turviin ylpeyden siemeniä, niin kuin pakenette Hänen turviinsa ajan onnettomuuksia. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 156)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paetkaa Jumalan turviin kaikkea sitä, mikä saattaa teidät kantamaan ylpeyttä, samoin kuin pakenette Jumalan turviin ajan kauhistuttavia tapahtumia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kääntykää pois kaikesta toiminnasta, jota ette tarvitse, ja askarruttakaa itseänne tuonpuoleisen asialla, joka on teille välttämätön. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 157)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kääntykää pois toimista, joita ette todella tarvitse, ja keskittykää tuonpuoleisen asiaan, jota ette voi paeta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo hupsua: hänen kanssaan sovittelu uuvuttaa sinut, hänen myötäilynsä syöksee sinut turmioon, hänen vastustamisensa vahingoittaa sinua ja hänen seuransa on sinulle taakka. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 161)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pysy kaukana typerästä ihmisestä: sovinnossa eläminen hänen kanssaan on vaikeaa, hänen myötäilynsä on tuho, hänen vastustamisensa on riidan alku, ja hänen seuransa on taakka.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo jokaisen sellaisen seuraa, jonka puheet hyväksytään mutta jonka teot tuomitaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 161)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo sitä, jonka puheet ovat kauniita mutta teot rumia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo vääryyttä, sillä väärintekijä ei saa tuntea paratiisin tuoksua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 168)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Karta vakavissasi sortoa, sillä sortaja ei tule tuntemaan paratiisin tuoksua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo valitsemasta itsellesi, sillä suurin osa menestyksestä on siinä, mitä ei osata odottaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 170)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luovu niin paljon kuin voit valikoimisesta elämässä, sillä parhaat asiat tulevat ihmisen osaksi yleensä pyytämättä.

(Sanomme: 'takhayyur' tarkoittaa valitsemista, itselleen ottamista, varastoimista ja tavoittelua, sanalla sanoen tahtomista. Kun ihminen valitsee monien asioiden joukosta yhden, ottaa sen itselleen, laskelmoi ja tahtoo sitä, hän väistämättä hylkää muut vaihtoehdot, vaikka ne saattaisivat olla hänelle parempia. Niinpä tahtoessaan ihminen on menettämässä; kun taas päästämällä irti ja jättämällä asiat Jumalalle hän saa aina parhaan, sellaisen parhaan, jota hän ei osannut edes aavistaa.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo tyrannisoimasta Jumalan palvelijoita, sillä Jumala murskaa jokaisen tyrannin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 170)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä pakota Jumalan palvelijoita mihinkään äläkä alista heitä väkivalloin; Jumala on säätänyt taittavansa jokaisen väkivaltaisen niskan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo eristäytymistä, sillä joukosta erkaantunut ihminen kuuluu saatanalle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 170)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Karta omin päin kulkemista ja muslimien yhteisöstä eroamista, sillä erilleen jäänyt ja yksinäinen ihminen joutuu saatanan saaliiksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo, ettei sielusi saa sinusta valtaa siinä, mikä on pelkkää luuloa, äläkä jätä sitä hallitsematta siinä, mistä olet varma, sillä se kuuluu suurimpiin pahoihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 171)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo, ettei alempi minäsi ota ohjaksia käsiinsä siinä, mikä on pelkkää luuloa ja arvelua, ja aja sinua toimimaan; jos niin käy, siitä nousee paljon pahaa. Päinvastoin: ota sinä sielusi hallintaasi ja pane se toimeen siellä, missä sinulla on varmuus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo takertumasta pahaan, sillä syökset sen omaan itseesi ennen vihollistasi ja tuhoat sillä oman uskontosi, ennen kuin se tavoittaa toisen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 171)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Taistellessasi vihollistasi vastaan älä turvaudu pahaan tekoon, sillä sen pahuus kääntyy sinua itseäsi vastaan ennen kuin vihollistasi vastaan ja turmelee uskontosi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo liikaa puhetta, sillä se paljastaa vikasi, jotka olivat kätkössä, ja nostattaa sinua vastaan vihollisesi, jotka olivat asettuneet aloilleen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 172)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Karta liiallista puhetta: se vain paljastaa vikasi ja yllyttää vihollisesi sinua vastaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo ottamasta yksin itsellesi sitä, mihin ihmisillä on yhtäläinen osuus, ja varo tekeytymästä tietämättömäksi siitä, mikä on katsojille ilmeistä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 173)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä koskaan ota itsellesi yhteistä omaisuutta, joka kuuluu kaikille ihmisille, äläkä kiellä sitä, mikä on kaikille käynyt ilmeiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo, ettei pahantekijän lipsahdus hyvään petä sinua, ja varo, ettei hyvän ihmisen lipsahdus pahaan karkota sinua hänestä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 175)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä anna pahan ihmisen hyvänteon pettää itseäsi! Äläkä myöskään anna hyvän ihmisen pahanteon vieroittaa itseäsi hänestä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ahdinko on ahtaimmillaan, on helpotus lähimmillään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 195)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun asia on saapunut vaikeimpaan kohtaansa, helpotus on lähellä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Parasta elämää elää se, jonka anteliaisuuden varassa toiset elävät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 196)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras elämä on sen ihmisen elämä, jonka suojissa toiset elävät ja jonka pöydästä he saavat elantonsa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oikeutetuin lahjaan on se, joka vähiten tarvitsee pyytää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 197)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Aseta antamisessa etusijalle se, joka ei kysele eikä pyydä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oikeutetuin armoon on se, joka sitä eniten tarvitsee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 197)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ensisijaisin rakkauden kohde on se, joka sitä eniten tarvitsee.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sydämen eheyden perusta on sen askartelu Jumalan muistamisessa, ja sydämen voiman perusta on turvautuminen Jumalaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 198)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sydämen eheytymisen perusta on antautuminen Jumalan muistamiseen, ja sydämen voiman perusta on asioiden uskominen Jumalalle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Harkitsevin ihmisistä on se, joka pitää maallisia asioitaan keveinä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 198)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisain ja kaukokatseisin ihmisistä on se, joka suhtautuu maailmaan kevyesti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Parempaa kuin oikeutesi periminen täysimääräisenä on siitä anteeksi antaminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 200)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Useimmiten oikeuden perimistä parempaa on omasta oikeudesta luopuminen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisistä parhaiten Jumalan tuntee se, joka on tyytyväisin Hänen päätökseensä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 201)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisistä suurin tieto Jumalasta on sillä, joka on tyytyväisin Jumalan säätämykseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vierailujen harventaminen on turva moitteelta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 201)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älkää käykö jonkun luona alituiseen, jottei hän kyllästyisi ja väsyisi teihin.

(Sanomme: 'ighbab' vierailuissa tarkoittaa jonkun luona käymistä joka toinen päivä tai silloin tällöin, ei joka päivä.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nopeimmin rangaistuksen tuova synneistä on vääryyden tekeminen sille, joka ei tee sinulle vääryyttä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 202)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun sorrat jotakuta, joka ei ole tehnyt sinulle mitään vääryyttä, rangaistus kohtaa sinut nopeasti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnettomin ihmisistä on se, joka myy uskontonsa toisen maallisen hyvän tähden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 202)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnettomin ihmisistä on se, joka antaa uskontonsa toisten maallisen edun hinnaksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihatuimmat palvelijoista Jumalan, ylistetyn, edessä ovat ylpeilevä köyhä, aviorikokseen syyllistyvä vanhus ja jumalaton oppinut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 203)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihatuimpia ihmisiä Jumalan edessä ovat ylpeilevä köyhä, siveettömyyteen syyllistyvä vanhus ja syntiä tekevä oppinut.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihatuin palvelijoista Jumalan, ylistetyn, edessä on väkivaltaisen ylpeä oppinut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 203)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vastenmielisin ihminen Jumalan edessä on oppinut, joka pakottaa toisia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yleisintä on valhe ja petollisuus, ja harvinaisinta on totuudellisuus ja luotettavuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 203)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmislasten yleisin synti on valehtelu ja petollisuus, ja harvinaisin hyve on totuudellisuus ja luotettavuus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras dhikr on Koraani: sillä rinnat avarretaan ja sisimmät valaistaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 209)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras dhikr on Koraani; sen kautta rinnat avautuvat ja sisimmät tulevat valaistuiksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Juoniltaan heikoin vihollinen on se, joka näyttää vihamielisyytensä avoimesti. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 209)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vihollisen, joka tuo vihamielisyytensä julki, juoni on heikko.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisain ihmisistä on se, joka ei tietämättömiä ojentaessaan mene vaikenemista pidemmälle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 213)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisain ihminen on se, joka tietämättömien edessä ja heitä kurittaakseen ei ylitä vaikenemisen rajaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jalointa miehuullisuutta on veljien avustaminen omaisuudella ja heidän kanssaan tasavertaisena eläminen kaikissa oloissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 213)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oikea ja jalomielinen tapa uskonveljiä kohtaan on jakaa omaisuutta kohtuuden mukaan (muwasat) ja kohdella heitä tasavertaisesti kaikissa oloissa (musawat).

(Sanomme: 'muwasat' tarkoittaa oikeamielistä kohtelua: sitä, että suomme toisille saman, minkä suomme itsellemme; että asetumme toisen asemaan ja katsomme, kuinka paljon hänellä on oikeutta. 'Musawat' tarkoittaa yhtäläisyyttä ja samanarvoisuutta. Tämä perimätieto sanoo: kohtele uskonveljiä kaikkia samalla silmällä ja osoita kaikille yhtäläistä kunnioitusta; mutta antamisessa aseta kohtuuden perusteella toiset toisten edelle, sillä toiset tarvitsevat enemmän kuin toiset tai ovat toisia ansioituneempia.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nopeimmin tarpeensa saavuttaa se, jolla on lempeästi toimiva järki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 214)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisistä nopeimmin tarpeensa saa täytetyksi se, joka ymmärtää kohdella ihmisiä lempeästi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisain hallitsijoista on se, joka ohjaa itseään alamaisiaan varten niin, että heiltä raukeaa veruke häntä vastaan, ja ohjaa alamaisiaan niin, että hänen todisteensa heitä kohtaan vahvistuu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 216)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisain hallitsija on se, joka näyttäytyy alamaisilleen sellaisena, että hän vie heiltä verukkeen tottelemattomuuteen, ja kasvattaa alamaisiaan niin, että hänen todisteensa heitä kohtaan tulee vahvistetuksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tehokkain keino saada armo vuotamaan on kantaa sydämessään armoa kaikkia ihmisiä kohtaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 216)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tärkein asia, joka saa Jumalan armon virtaamaan ihmisen ylle, on lempeyden ja laupeuden vaaliminen sydämessä kaikkia ihmisiä kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jaloin hyveistä on yhteyden solmiminen siihen, joka on katkaissut välinsä, sen lempeä lähestyminen, joka on vetäytynyt pois, ja kompastuneen käteen tarttuminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 217)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyveistä jaloin on yhteyden palauttaminen siihen, joka on eronnut ihmisestä, lämmin seura sille, jonka sydän on hänestä vieraantunut, ja käden ojentaminen sille, joka on kompastunut.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskovan paras lahja on kuolema. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 217)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras lahja, jonka Jumala antaa uskovalle, on kuolema.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti tuntemattomuudessa on lepo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 219)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lepo on tuntemattomuudessa ja hiljaisuudessa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti kiittämättömyys lahjasta ja tietämättömän seura ovat pahaenteisiä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 222)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lahjan kiittämättömyys ja tietämättömän seurassa oleminen ovat pahaenteisiä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti Jumala, ylistetty olkoon Hän, ohjaa asiat sen mukaan, mitä Hän katsoo oikeaksi, ei sen mukaan, mikä sinua miellyttää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 222)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala vie asiat eteenpäin oman harkintansa ja tarkoituksensa mukaan, ei sinun tahtosi ja mieltymystesi mukaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti maailman vakavuus on leikkiä, sen kunnia häpeää ja sen korkeus alhaisuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 223)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailman vakavuus on leikkiä, sen kunnia on häpeää ja sen suuruus on alhaisuutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras vaatetus on se, joka sulauttaa sinut ihmisten joukkoon, kaunistaa sinut heidän keskuudessaan ja pidättää heidän kielensä sinusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 225)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras vaatetus ja ulkoasu on sellainen, joka on ihmisten kaltainen – mutta hieman kauniimpi, ei kuitenkaan sellainen, että sinusta alettaisiin puhua ja sinua paneteltaisiin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ystävyyden ilmaisee kieli, mutta rakkauden ilmaisevat silmät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 225)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ystävyyden tuo julki kieli, mutta rakkauden silmät.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ymmärtäväiset tarvitsevat hyvää kasvatusta niin kuin kylvö janoaa sadetta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 225)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Viisaan tarve hyvään kasvatukseen on kuin kylvön tarve sateeseen.

(Sanomme: hyvä kasvatus siis kasvattaa ihmisen järkeä.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, korkein, rakastaa sitä, joka on luonteeltaan leppoisa ja jalomielinen ja jonka kanssa on helppo asioida. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 225)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala rakastaa niitä, jotka suhtautuvat asioihin kevyesti, ovat hyväluonteisia ja hoitavat tehtävänsä viivyttelemättä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan, ylistetty olkoon Hän, anteliaisuus ei kumoa Hänen viisauttaan; siksi jokaiseen rukoukseen ei tule vastausta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 226)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan hyvyys ei koskaan kumoa Hänen viisauttaan; siksi monet rukoukset jäävät täyttymättä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti tunnustuksella »ei ole muuta jumalaa kuin Jumala» on ehtonsa, ja minä olen yksi sen ehdoista. (Ghurar al-Hikam, osa 1)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tunnustuksen »ei ole muuta jumalaa kuin Jumala» toteutumisella on ehtoja, ja minä olen yksi noista ehdoista.

(Sanomme: Koraani ja islamin profeetan oppi tarvitsevat siis opettajan, ja se opettaja olen minä. Ja me näemme omin silmin, että Koraani ilman opettajaa kasvattaa kharidžilaisia ja Isisin kaltaisia.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti maailma on turmion tyyssija; sen onnenhetket eivät korvaa sen onnettomuuksia, eivätkä sen nousut vastaa sen laskuja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 226)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on turmion ja rappion tyyssija; sen onnettomuudet ovat aina sen onnenhetkiä suuremmat ja sen laskut sen nousuja suuremmat.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisillä on vikoja; älä paljasta sitä, mikä on sinulta kätketty, sillä Jumala, ylistetty olkoon Hän, suhtautuu niihin pitkämielisesti. Peitä toisen vika, minkä voit, niin Jumala peittää sinusta sen, minkä toivot peitettävän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 228)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmiset ovat kaikki täynnä vikoja; peitä ihmisten viat, sillä Jumala on pitkämielisyydessään peittänyt ne ja laskenut niiden ylle verhon. Ole ihmisten vikojen peittäjä, niin Jumala peittää myös sinun vikasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihminen saapuu sen luo, minkä on lähettänyt edellään, ja katuu sitä, minkä on jättänyt jälkeensä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 228)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihminen saapuu pian sen äärelle, minkä hän on lähettänyt edellään Jumalan luo, ja katuu sitä, minkä hän on jättänyt maailmaan käyttämättä sitä tuonpuoleisen hyväksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suuri palkka kulkee suuren koettelemuksen rinnalla; kun Jumala, ylistetty olkoon Hän, rakastaa jotakin joukkoa, Hän koettelee sitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 228)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Suuri palkka edellyttää suurta koettelemusta; kun Jumala rakastaa jotakuta, Hän koettelee häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyväntekijät tarvitsevat hyvän tekemistä enemmän kuin sitä heiltä toivovat tarvitsevat sitä. Ja hän sanoi: Te tarvitsette antamanne palkkaa kipeämmin kuin pyytäjä tarvitsee sitä, minkä hän teiltä sai. Ja hän sanoi: Te olette antamastanne kadehdittavammassa asemassa kuin se, joka teiltä jotakin sai. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 229 ja 269)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varakkaan tarve hyväntekemiseen on suurempi kuin tarvitsevan tarve siihen.

Ja hän sanoi: Te tarvitsette antamisenne palkkaa enemmän kuin pyytäjä tarvitsee sitä, mitä hänelle on annettu.

Ja hän sanoi: Hyöty, jonka te saatte antamisestanne, on suurempi kuin sen, joka antinne vastaanotti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalalla, ylistetty olkoon Hän, on kuritusiskuja ja rangaistuksia; kun ne kohtaavat teitä, torjukaa ne rukouksella, sillä mikään muu kuin rukous ei torju koettelemusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 229)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalalla on kuritusiskuja ja rangaistuksia; jos kohtaatte niitä elämässänne, torjukaa ne rukouksella, sillä mikään muu kuin rukous ei torju onnettomuutta.

(Sanomme: Jumalan kuritusisku tarkoittaa, että Hän ottaa palvelijan kiinni tämän synnin tähden, kuten Hän on sanonut: »Jokaisen me otimme kiinni hänen syntinsä tähden» [Qur'an 29:40]. Ja Jumalan rangaistus tarkoittaa, että eräät palvelijan tekojen seuraukset lankeavat hänen osakseen, jotta hän kääntyisi takaisin, kuten Hän on sanonut: »Totisesti me annamme heidän maistaa lähempää rangaistusta ennen suurinta rangaistusta, jotta he ehkä palaisivat» [Qur'an 32:21]. Katso näiden kahden jakeen selitystä teoksesta Tafsir-e Ma'navi.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paratiisin asukkaat katselevat meidän shiiojemme asuinsijoja niin kuin joku teistä katselee tähtiä taivaanrannalla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 229)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paratiisin asukkaat katselevat shiiojemme asuinsijoja niin kuin katsellaan tähtiä taivaanrannalla.

(Sanomme: shiia tarkoittaa tällaisissa perimätiedoissa todellista shiiaa, siis sitä, joka sanoo niin kuin Ali sanoi, etsii sitä mitä Ali etsi ja pyrkii olemaan Alin kaltainen. Siitä, että tällainen ihminen on paratiisin korkeimmalla asteella, on runsaasti perimätietoa.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalalla, korkeimmalla, on myötäkäymisessä anteliaisuuden lahja ja vastoinkäymisessä puhdistuksen lahja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 230)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan lahja palvelijalle on myötäkäymisessä anteliaisuus ja vastoinkäymisessä puhdistus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sillä, joka antaa sille, joka on häneltä kieltänyt, pitää yhteyttä siihen, joka on hänestä katkaissut välit, ja antaa anteeksi sille, joka on tehnyt hänelle vääryyttä, on Jumala, ylistetty olkoon Hän, tukenaan ja auttajanaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 230)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka antaa sille, joka on jättänyt hänet osattomaksi, pitää yhteyttä siihen, joka on katkaissut häneen välinsä, ja antaa anteeksi sille, joka on tehnyt hänelle vääryyttä – sellaisen tukena ja auttajana on aina Jumala.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, ylistetty olkoon Hän, ei suostu antamaan uskoville palvelijoilleen elatusta muutoin kuin sieltä, mistä he eivät osaa odottaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 231)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala tavallisesti kieltäytyy antamasta uskoville palvelijoilleen elatusta muualta kuin sieltä, mistä he eivät olisi osanneet sitä ajatellakaan.

(Sanomme: suurin osa uskovan elatuksesta – tai sen paras osa – on siis odottamatonta elatusta, sellaista, joka tulee sieltä, mistä hän ei olisi osannut ajatella eikä aavistaa. Uskovan elatus ei kuitenkaan rajoitu vain tällaiseen, sillä Jumalan lähettiläästä (SAWS) kerrotaan, että hän rukoili: Jumalani, anna minulle elatusta sieltä, mistä sitä odotan, ja sieltä, mistä en sitä odota. Hän siis tavoitteli molempia elatuksen lajeja.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se saarna, jota korva ei torju ja jonka hyötyä mikään ei vastaa, on se, josta puheen kieli vaikenee mutta jonka tekojen kieli lausuu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 231)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Saarna, joka varmasti painuu kuulijan korvaan ja jolle mikään ei vedä vertoja, on se, joka annetaan teoin ja käytöksellä eikä kielellä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Köyhä on totisesti Jumalan lähetti; joka antaa hänelle, on antanut Jumalalle, ja joka kieltää häneltä, on kieltänyt Jumalalta, ylistetty olkoon Hän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 231)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Köyhä on Jumalan lähettämä; joka antaa hänelle, on ojentanut lahjansa Jumalalle, ja joka torjuu hänet, on kääntänyt selkänsä Jumalalle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, korkein, päästää hyvän aikomuksen ja puhtaan sisimmän tähden paratiisiin kenet tahtoo palvelijoistaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 232)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala lähettää monet palvelijoistaan paratiisiin pelkästään hyvän aikomuksen ja sielun puhtauden tähden.

(Sanomme: tämä portti, joka näyttää olevan paratiisin avarimpia portteja, on juuri sielun puhtaus ja luonnollisen olemuksen mukainen toiminta, joka ilmenee hyvässä luonteessa. Tämän mukaan hyveelliset ihmiset kaikkialla maailmassa ovat paratiisin väkeä, elleivät he suhtaudu tosi uskontoon kieltäen ja uhmaten.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sille, jolle Jumala on suonut terveen järjen ja suoran toiminnan, Hän on osoittanut ilmeisen lahjan ja suurimman suosion. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 232)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos Jumala on suonut jollekulle terveen järjen ja Hänelle otollisen toiminnan, Hän on antanut tälle suurimman lahjan ja osoittanut tälle valtavimman suosion.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, ylistetty olkoon Hän, on säätänyt rikkaiden omaisuuteen köyhien elatuksen; köyhä ei näe nälkää muutoin kuin siksi, että rikas on kieltänyt osuuden, ja Jumala on vaativa heiltä siitä tilin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 234)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala on asettanut köyhien elatuksen rikkaiden omaisuuteen ja tehnyt sen velvollisuudeksi. Jos köyhä jää nälkään, se johtuu siitä, että joku rikas on kieltänyt osuuden, ja Jumala vaatii heiltä siitä tilin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Koettelemuksilla on päätepisteensä, joihin niiden on väistämättä tultava; levätkää siis niiden edessä niiden päättymiseen saakka, sillä juonien punominen niitä vastaan sitä ennen vain lisää niitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 238)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Elämän vaikeuksilla on kaikilla päätepisteensä, johon niiden on väistämättä tultava ja jossa ne päättyvät. Nukkukaa siis rauhassa ja odottakaa tuon hetken saapumista, sillä sitä ennen keinojen ja juonien käyttö vain lisää vaivaa ja tuskaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä pakota ymmärrystäsi tyrkyttämällä sitä sydämellesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 239)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä syötä ymmärrystäsi väkisin sydämellesi!

(Sanomme: jos siis mielesi antaa yhden tuomion ja sydämesi toisen, aseta etusijalle se, mitä sydämesi sanoo. Niinhän Jumalan lähettiläs (SAWS) on sanonut: Pyydä ratkaisu sydämeltäsi, vaikka ratkaisujen antajat sanoisivat muuta. Tämä mittapuu on erityisen valaiseva silloin, kun moraali ja lain kirjain joutuvat ristiriitaan.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalanpelko on Jumalan mielisuosion korkein määrä palvelijoitaan kohtaan ja se, mitä Hän luoduiltaan tahtoo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 241)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalanpelko on Jumalan korkein toive palvelijoiltaan ja Hänen mielisuosionsa äärimmäinen raja.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jaloin kuolema on kaatua surmattuna; kautta Hänen, jonka kädessä sieluni on, tuhat miekaniskua on kevyempää kuin kuolema vuoteessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 242)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras kuolema on tulla surmatuksi; Jumalan kautta, kuolema vuoteessa on raskaampi kuin tuhat miekaniskua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvyytesi niitä vastustajia ja kadehtijoita kohtaan, jotka ovat juonineet sinua vastaan, on heille katkerampaa kuin pahanteko heitä kohtaan, ja se kutsuu heitä parannukseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 243)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvyytesi sitä kohtaan, joka on juoninut sinua vastaan ja kadehtii sinua, on hänelle raskaampaa kuin se, että tekisit hänelle pahaa – ja kuitenkin juuri se on tällaisten ihmisten parannuksen tie.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajatuksesi ei riitä kaikkeen, joten vapauta se tärkeälle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 243)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Totisesti ajattelusi ei voi käsittää kaikkea, joten varaa se tärkeille asioille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on kuin aavehirviö: se eksyttää sen, joka sitä tottelee, ja tuhoaa sen, joka sen kutsuun vastaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 247)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on kuin paha henki: se viettelee sen, joka sitä tottelee, ja syöksee tuhoon sen, joka sen kutsuun vastaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma ei ole uskollinen kumppanilleen eikä kirkastu juojalleen; sen antimet siirtyvät kädestä käteen, sen tilat vaihtuvat, sen nautinnot katoavat ja sen seuraukset jäävät. Käänny siis siitä pois, ennen kuin se kääntyy pois sinusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 249)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma ei pysy kenelläkään eikä mene kenenkään kurkusta alas; sen antimet kiertävät kädestä käteen ja sen olot muuttuvat lakkaamatta; sen nautinnot loppuvat, mutta niiden seuraukset jäävät. Käänny siis siitä pois, ennen kuin se kääntää kasvonsa sinusta!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on totuuden talo sille, joka on sille vilpitön, ja rikkauden talo sille, joka kerää siitä evästä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 250)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sille, joka elää vilpittömästi, myös maailma on vilpitön ja sallii hänen kerätä siitä evästä tuonpuoleista varten.

(Sanomme: maailma ei siis petä vilpitöntä, vaan näyttää hänelle todellisen olemuksensa ja asettaa siunauksensa hänen käyttöönsä, jotta hän voisi sen helmassa kohota ja kerätä evästä tuonpuoleista varten.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, korkein, on luonut maailman sitä varten, mikä tulee sen jälkeen, ja koettelee sen asukkaita nähdäkseen, kuka heistä on teoiltaan paras. Meitä ei ole luotu maailmaa varten eikä meitä ole käsketty ponnistelemaan sen vuoksi; meidät on asetettu siihen, jotta meitä sillä koeteltaisiin ja jotta toimisimme siinä sen hyväksi, mikä tulee sen jälkeen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 252)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala on luonut maailman sen jälkeistä varten ja koettelee lakkaamatta sen asukkaita, jotta kävisi ilmi, keiden teot ovat parhaat. Meitä ei ole luotu maailmaa varten, eikä meitä ole määrätty ponnistelemaan sen hyväksi. Meidät on tuotu maailmaan, jotta meitä koeteltaisiin sillä ja jotta ponnistelisimme siinä sen hyväksi, mikä tulee sen jälkeen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala, ylistetty olkoon Hän, rakastaa sitä, että ihmisen aikomus toisia ihmisiä kohtaan on kaunis, niin kuin Hän rakastaa sitä, että hänen aikomuksensa Hänen palvelemisessaan on luja ja turmeltumaton. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 253)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumala rakastaa sitä, että ihmisen aikomus toisia kohtaan on hyvä, niin kuin Hän rakastaa sitä, että hänen aikomuksensa Jumalan palvelemisessa on päättäväinen ja puhdas.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yö ja päivä tekevät työtään sinussa – tee sinäkin työtä niissä; ne ottavat sinusta osansa – ota sinäkin osasi niistä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 254)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Yö ja päivä työskentelevät lakkaamatta sinussa ja ottavat sinusta osansa; tee siis sinäkin niissä työtä ja korjaa niistä osuutesi tuonpuoleista varten.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos olet solminut uskosi lujaksi, tyydy siihen, mitä sinulle on säädetty vastaasi ja hyväksesi, älä pane toivoasi kehenkään muuhun kuin Jumalaan, ylistetty olkoon Hän, ja odota, mitä kohtalo sinulle tuo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 256)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Haluatko todellisen uskon? Tyydy Jumalan säätämykseen, älä pane toivoasi muuhun kuin Jumalaan ja odota alati, mitä kohtalo tuo.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos havaitset naisissasi jotakin epäilyttävää, kohdista moite yleisesti suureen ja pieneen; mutta varo toistamasta nuhtelua, sillä se yllyttää syntiin ja tekee nuhtelun halvaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 259)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos alat epäillä jotakuta talosi naisista, aseta valvonta koko talolle, älä vain tuolle yhdelle henkilölle. Ja varo nuhtelun toistamista missään asiassa, sillä se itsessään johtaa uppiniskaisuuteen ja syntiin ja tekee nuhtelun tehottomaksi.

Amir al-mu'minille (AS) sanottiin: Kufan asukkaita ei ojenna muu kuin miekka. Hän (AS) vastasi: Jos heitä ei ojenna muu kuin minun turmeltumiseni, älköön Jumala heitä ojentako. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 260)

Amir al-mu'minille (AS) sanottiin: Kufan asukkaita ei saa kuriin muu kuin miekka! Hän vastasi: Jos he eivät ojennu muutoin kuin siten, että minä itse turmellun, jääkööt ojentumatta – anna heidän olla.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Olen vapaa valitsemaan, teenkö hyvää sille, jolle en vielä ole hyvää tehnyt; mutta olen sidottu saattamaan loppuun hyväntekoni sille, jolle olen sitä alkanut tehdä. Sillä jos vien sen päätökseen, olen sen varjellut, ja jos katkaisen sen, olen sen hukannut – ja jos aioin sen hukata, miksi sen ylipäätään tein? (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 262)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Niin kauan kuin en ole tehnyt jollekulle hyvää, olen vapaa valitsemaan, teenkö vai en; mutta kun olen alkanut tehdä jollekulle hyvää, olen hyväntekoni pantti ja minun on vietävä se loppuun. Sillä hyvänteko on loppuun saattamisessa, ja sen jättäminen kesken on sen hukkaamista – ja jos halusin hukata tekoni, miksi sen ylipäätään aloitin?

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Et koskaan saavuta kaikkia toiveitasi etkä ylitä määrähetkeäsi; pelkää siis Jumalaa ja ole kohtuullinen tavoittelussasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 265)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sinun ei ole määrä saavuttaa maailmassa toiveitasi, mutta sinun on määrä kuolla määrähetkelläsi! Pelkää siis Jumalaa ja hellitä maailman tavoittelussa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos käännyt maailman puoleen, se kääntyy sinusta pois, ja jos käännyt maailmasta pois, se kääntyy sinun puoleesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 266)

Kun näet toisessa moitittavan luonteenpiirteen, karta itsessäsi sen kaltaisia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on sellainen, että jos sitä tavoittelet, se pakenee sinua, ja jos et sitä tahdo, se kääntyy sinun puoleesi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Te tarvitsette sen mukaan toimimista, minkä jo tiedätte, enemmän kuin sen oppimista, mitä ette tiedä; ja te tarvitsette hankkimanne jakamista enemmän kuin kokoamanne kartuttamista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 268)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihminen tarvitsee aina enemmän sitä, että hän toimii tietämänsä mukaan, kuin sitä, että hän oppii, mitä ei tiedä. Ja hän tarvitsee enemmän omastaan antamista kuin sen haalimista, mitä hänellä ei ole.

(Sanomme: ihminen siis tietää aina sen, mitä hänen tulee tietää, ja omistaa sen, mitä hänen tulee omistaa. Suunnatkoon hän siis tarmonsa siihen, että toimii tietämänsä mukaan ja tekee hyvää sillä, mitä hänellä on.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Te tarvitsette tyytymistä vähään elatukseen enemmän kuin ahneutta tavoittelussa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 269)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Te tarvitsette enemmän tyytymistä siihen, mitä teillä on, kuin ahnetta sen hankkimista, mitä teillä ei ole.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Te tarvitsette ihmisten hyväksi toimimista enemmän kuin omaisuuden kokoamista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 269)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Te tarvitsette hyvyyttä ihmisiä kohtaan enemmän kuin omaisuuden kokoamista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos nousette toiveiden satulaan, määrähetket kaatavat teidät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 269)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos hurmaannutte toiveista ja haaveista, kuoleman terä teidät tuhoaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos tyydytte säätämykseen, elämänne on hyvä ja te saavutatte rikkauden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 270)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos suostutte Jumalan säätämykseen, saatte kokea elämän ilon ja saavutatte sisäisen riippumattomuuden.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos käännytte Jumalan puoleen, te käännytte eteenpäin, ja jos käännätte Hänelle selkänne, te käännytte taaksepäin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 270)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos käännytte Jumalan puoleen, Jumalakin kääntyy teidän puoleenne, ja jos käännätte Hänelle selkänne, Hänkin kääntää selkänsä teille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nainen on kuin leikkikalu; joka hänet ottaa, peittäköön ja varjelkoon häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 273)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Nainen on kuin leikkinukke, jota jokainen näkijä haluaisi kosketella ja jolla jokainen haluaisi leikkiä; peittäkää siis nainen ja varjelkaa häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmiset on saanut menettämään halunsa tiedon tavoitteluun se, että he näkevät niin paljon, kuinka vähän tietävät toimivat tietonsa mukaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 275)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Syy ihmisten haluttomuuteen uskonnollista tietoa kohtaan on niiden oppineiden suuri määrä, jotka eivät toimi tietonsa mukaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Niiden, jotka on varjeltu synniltä ja joille on suotu turvallisuus, sopii armahtaa synnin ja rikkomusten ihmisiä, ja kiitollisuuden omasta varjeluksestaan tulee hallita heitä ja pidättää heitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 275)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Niiden, jotka on varjeltu synniltä ja jotka elävät turvassa, tulee olla alati kiitollisia Jumalalle ja tämän varjeluksen kiitoksena olla lempeitä syntiin langenneita kohtaan ja sääliä heitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Neuvonpitoon on kehotettu siksi, että neuvonantajan näkemys on puhdas, mutta neuvoa kysyvän näkemykseen on sekoittunut oma halu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 276)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Neuvottelemista on suositeltu siitä syystä, että neuvonantajan näkemys on kirkas ja puhdas, kun taas neuvoa pyytävän näkemys on oman halun tahraama.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskonnon vitsaus on epäluuloisuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 278)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskonnon vitsaus on epäluuloisuus ihmisiä kohtaan.

(Sanomme: uskonnolliset ihmiset ovat siis erityisen alttiita epäluuloisuudelle ihmisiä kohtaan, ja tämä epäluuloisuus alentaa heidän uskonsa astetta.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Neuvonpidon vitsaus on näkemysten murtuminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 278)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Liiallisen neuvonpidon vitsaus on se, että näkemykset murtuvat.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Antamisen vitsaus on viivyttely. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 279)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Antamisen vitsaus on vitkastelu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuuden vitsaus on tuhlaus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 280)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteliaisuuden vitsaus on tuhlaavaisuus.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun teet hyvän teon, kätke se; ja kun sinulle tehdään hyvä teko, tee se tunnetuksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 281)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Peitä oma hyvä tekosi ja tuo julki hyvä, jonka toiset ovat sinulle tehneet.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ylistät, ole lyhytsanainen, ja kun moitit, ole pidättyväinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 281)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kiität tai moitit jotakuta tai jotakin, tee se lyhyesti ja viittauksenomaisesti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun saat omistukseesi, päästä vapaaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 282)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun olet saanut jotakin haltuusi, päästä se vapaaksi tai pysy itse siitä vapaana.

(Sanomme: älköön siis saaminen ja omistaminen tehkö sinusta minkään vankia, vaan pysy aina vapaana kaikesta.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun veljeys on lujittunut, ylistely käy sopimattomaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 282)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun veljeys on käynyt lujaksi, toisen ylistely ja kehuminen ei enää ole kaunista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kyky kasvaa, himo vähenee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 283)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kyky johonkin kasvaa, halu siihen vähenee.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun aikomus turmeltuu, onnettomuus kohtaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 283)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ihmisen aikomus menee pilalle, koettelemus säädetään hänen osakseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun pelkäät Luojaa, pakene Hänen luokseen, sillä ei ole pakopaikkaa muualle kuin Hänen luokseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 283)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun pelkäät Jumalaa, pakene Hänen itsensä luo ja turvaudu Häneen itseensä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet Jumalan, ylistetty olkoon Hän, antavan sinulle lohtua muistamisestaan, tiedä, että Hän on rakastanut sinua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 284)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun huomaat, että Jumala on tehnyt sinut kotoisaksi muistamisensa kanssa, ole varma, että Hän rakastaa sinua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kohtaat oppineen, ole hänelle palvelija. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 284)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos kohtaat todellisen oppineen, palvele häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun joku teistä nousee rukoukseen, rukoilkoon niin kuin jäähyväisiään jättävä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 285)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Rukoilkaa niin kuin rukoilee se, joka on ikään kuin toimittamassa elämänsä viimeistä rukousta ja jättämässä rukoukselle jäähyväisiä.

(Sanomme: eläkää siis rukouksen kanssa kuin rakastavaiset ja nauttikaa siitä.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos tahdot, että sinua totellaan, pyydä sellaista, mikä on mahdollista täyttää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 285)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos haluat, että sanaasi kuullaan, pyydä sellaista, minkä ihmiset voivat tehdä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun luotettavuus lujittuu, totuudellisuus lisääntyy. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 285)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luotettava ihminen on yleensä myös totuudellinen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun sitä, mitä tahdot, ei ole, tahdo sitä, mikä on. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 285)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun sitä, mitä haluat, ei ole, halua sitä, mikä on.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun asiat eivät ole niin kuin tahdot, älä ole milläsikään siitä, miten olet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 285)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun asiat eivät mene niin kuin haluat, älä ota sitä raskaasti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun askeetti pakenee ihmisiä, etsi hänet; ja kun askeetti tavoittelee ihmisiä, pakene häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 286)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Askeetti, joka karttaa ihmisiä, on seuran arvoinen; mutta jos näet askeetin tavoittelevan ihmisiä, pakene häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Jumala osoittaa palvelijalleen kunniaa, Hän täyttää tämän rakkaudellaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 286)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Jumala rakastaa jotakuta, Hän saattaa tämän rakkautensa valtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet Herrasi lähettävän sinulle koettelemuksia toinen toisensa perään – ja kun näet Herrasi suovan sinulle siunauksia toinen toisensa perään, ole varuillasi Hänen edessään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 286)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet Jumalan lähettävän sinulle koettelemuksia toinen toisensa perään, ole Hänelle kiitollinen; ja kun näet Hänen suovan sinulle lahjoja toinen toisensa perään, ole varuillasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos eksyt Jumalan viisauden ymmärtämisestä, pysähdy Hänen voimansa eteen; sillä jos sinulta jää Hänen viisaudestaan saamatta se, mikä sinut parantaisi, ei sinulta jää Hänen voimastaan saamatta se, mikä sinulle riittää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 287)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos et jossakin asiassa käsitä Jumalan viisautta, alistu Hänen voimansa edessä ja jättäydy Hänen haltuunsa. Hänen voimalleen antautuminen riittää sinulle silloinkin, kun et tunne Hänen viisauttaan ja sydämesi on levoton ja ymmällä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet toisessa moitittavan luonteenpiirteen, karta itsessäsi sen kaltaisia. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 288)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet jossakussa ruman luonteenpiirteen, tutki itseäsi ja kitke sen kaltaiset itsestäsi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun pelkäät jonkin asian vaikeutta, ole itse sitä kohtaan luja, niin se taipuu sinulle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 288)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun pelkäät jonkin tehtävän vaikeutta tai kohtaat vaikean asian, osoita sen edessä lujuutta ja kestävyyttä, niin se kesyyntyy sinulle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos joku teistä tahtoo, ettei hän pyydä Jumalalta, ylistetty olkoon Hän, mitään saamatta sitä, luopukoon toivosta ihmisiin älköönkä pankoon toivoaan kehenkään muuhun kuin Jumalaan, ylistetty olkoon Hän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 290)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos joku tahtoo, että hänen rukouksensa tulee Jumalan edessä kuulluksi ja että Jumala antaa hänelle sen, mitä hän pyytää, luopukoon hän odotuksista ihmisiä kohtaan älköönkä pankoon toivoaan muuhun kuin Jumalaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun hallitsija lisää läheisyyttään sinua kohtaan, lisää sinä kunnioitustasi häntä kohtaan; ja kun halpamainen lisää kunnioitustaan sinua kohtaan, lisää sinä hänen torjumistaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 290)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Mitä lähemmäs hallitsija sinut itseään päästää, sitä enemmän kunnioita häntä. Mutta halpamainen ihminen: mitä enemmän hän sinua kunnioittaa, sitä kauemmas työnnä hänet luotasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun miehessä on yksi kaunis ominaisuus, odota häneltä sen sisaria. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 291)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun löydät jostakusta hyvän luonteenpiirteen, odota häneltä myös sen kaltaisia muita piirteitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Koraani kutsuu sinua johonkin kauniiseen ominaisuuteen, velvoita itsesi myös sen kaltaisiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 291)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Koraani ohjaa teitä johonkin hyvään ominaisuuteen, seuratkaa johtolankaa ja etsikää myös sen kaltaisia muita ominaisuuksia.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun koettelemukset tulevat, istuudu niiden edessä, sillä niitä vastaan nouseminen vain lisää niitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 292)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kärsimykset tulevat, istuutukaa heti, sillä niitä vastaan asettuminen vain lisää tuskaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun himo saa sinusta vallan, voita se tyytymällä vähään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 294)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun jokin himo valtaa sinut, tyydytä se lyhyesti ja niukasti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kuulet epämieluisaa, joka sinua loukkaa, kumarru sen alle, niin se menee ohitsesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 294)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun sinulle sanotaan jotakin, mistä et pidä, paina pääsi alas, niin sen sietäminen käy sinulle helpoksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kirjoitat kirjeen, tarkasta se uudelleen ennen sen sinetöimistä, sillä sinetöit silloin oman ymmärryksesi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 294)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kirjoitat jotakin, käy se huolellisesti läpi ja korjaa se ennen lähettämistä, sillä kirjoituksesi on ymmärryksesi kuva.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun puhe vastaa puhujan aikomusta, kuulija ottaa sen vastaan; mutta kun se on ristiriidassa hänen aikomuksensa kanssa, se ei asetu kauniisti kuulijan sydämeen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 295)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun puhe on yhtäpitävää puhujan aikomuksen kanssa, se painuu kuulijan sydämeen; muutoin se ei ole hänelle mieluisaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun kuolinviestin tuojia tulee luoksesi yhä useampia, nousee pian se, joka vie viestin sinusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 295)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun saat kuulla monien kuolemasta, myös oma kuolemasi on lähellä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Iloisin kasvoin kohtaaminen karkottaa kovan onnen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 300)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Iloisilla kasvoilla huono onni torjutaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hädänalaisen auttamisesta tulee sinulle linnoitus Jumalan rangaistusta vastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 303)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisten hätään rientäminen rakentaa ihmiselle linnoituksen Jumalan rangaistusta vastaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Anteeksiannolla saadaan armo laskeutumaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 303)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun ihminen antaa toisille anteeksi ja on pitkämielinen, Jumalan armo laskeutuu hänen ylleen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kuuliaisuudella saavutetaan menestys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 304)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan totteleminen avaa ihmiselle onnen ja menestyksen oven.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kohteliaisuudella teroitetaan juonien terä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 304)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Juonittelun miekka teroitetaan aina kohteliaisuudella.

(Sanomme: kun siis joku aikoo pettää ihmisen ja johdattaa hänet ansaan, hän yleensä ensin pyytää häneltä asioita kohteliain ja kunnioittavin sanoin ja hankkii häneltä allekirjoituksia ja myönnytyksiä.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lempeydellä saavutetaan päämäärät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 304)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Lempeydellä ja sovittelevuudella pääsee yleensä päämääriinsä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kelvoton velkoja on uni: se kuluttaa lyhyen elämän ja hukkaa suuren palkan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 310)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paha vahinko on liika uni: se lyhentää elämää, joka jo itsessään on lyhyt, ja vähentää ihmisen tuonpuoleista palkkaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Hyvyys vanhempia kohtaan on suurin velvollisuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 312)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalan laissa tärkein velvollisuus on hyvyys isää ja äitiä kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisen onnettomuus on hänen kielessään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 312)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jokainen onnettomuus, joka ihmistä kohtaa, tulee hänen kielestään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Meidän kauttamme Jumala torjuu raivoisan ajan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 314)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Meidän siunauksemme kautta Jumala varjelee teitä purevalta ajalta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Työn lykkääminen on laiskuuden tunnusmerkki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 316)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tekemisen lykkääminen synnyttää velttoutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vallan antaminen kelvottomille ja kokemattomille on merkki valtioiden hajoamisesta ja luhistumisesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 320)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Asioiden uskominen onnenonkijoille ja nuorukaisille on merkki hallinnon heikkoudesta ja sen kulusta kohti sortumista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Korvaa elämäsi lopulla se, minkä sen alussa hukkasit, niin lopullinen määränpääsi on onnellinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 324)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Korvaa elämäsi lopulla kaikki se, minkä sen alkupuolella hukkasit, niin saavutat ikuisen onnen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pahojen julistaminen puhtaiksi on raskaimpia syntejä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 324)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pahantekijöiden pitäminen puhtaina ja heidän esittämisensä hyvässä valossa kuuluu suuriin synteihin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylpeytesi siitä, mikä ei säily sinulle ja jolle sinä et säily, on suurinta tietämättömyyttä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 324)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ylvästely ja pöyhkeily sellaisesta, mikä ei jää sinulle ja jolle sinä et jää, on suurta tietämättömyyttä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toivottomaksi tekemisen jouduttaminen on toinen kahdesta voitosta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 324)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras teko on ilmoittaa suoraan ja päästää turhasta toivosta se, jonka pyyntöä et aio täyttää.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Karttakaa haavekuvia, sillä ne vievät Jumalan lahjojen loiston teiltä, saavat teidät pitämään niitä vähäisinä ja johtavat kiittämättömyyteenne. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 325)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Luopukaa haluista ja haaveista, sillä ne himmentävät Jumalan lahjojen ilon silmissänne, saavat teidät näkemään lahjat pieninä ja laiminlyömään kiitollisuuden.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Omaisuuden hedelmä on murhe. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 326)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Aarteiden ja varastojen hedelmä on murhe.

(Sanomme: sana al-qunya tarkoittaa Alin (AS) puheessa hankittua maallista omaisuutta ja varantoa, ja useissa perimätiedoissa on eri sanakääntein todettu, että tällainen varanto synnyttää murhetta. Sillä se tuo kiintymystä, sen hoitaminen ja vartioiminen ei ole helppoa, ja sen kuluttaminen viettelee kevytmielisyyteen.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tyytyväisyyden hedelmä on kohtuullisuus hankinnassa ja luopuminen pyytämisestä, ja maailmasta luopumisen hedelmä on lepo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 327 ja 328)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tyytyväisyyden hedelmä on kohtuullisuus hankinnassa ja vapautuminen haluista, ja maailmasta luopumisen hedelmä on rauha.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitkän elämän hedelmä on sairaus ja vanhuudenheikkous. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 327)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitkän iän hedelmä on sairaus ja vanhuus.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistamisen hedelmä on sydänten valaistuminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 328)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistamisen hedelmä on sydämen syttyminen ja sen valo.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa vie tuhoon: naisten totteleminen, vihan totteleminen ja himon totteleminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 330)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa vie ihmisen tuhoon: naisen totteleminen, vihan valta ja himon ylivalta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolmea asiaa ei pidä hävetä: sitä, että mies palvelee vierastaan, sitä, että hän nousee paikaltaan isänsä ja opettajansa kunniaksi, ja oikeutensa vaatimista, vaikka se olisi vähäinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 330)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää koskaan hävetkö kolmea asiaa: vieraan palvelemista, nousemista isän ja opettajan kunniaksi sekä oikeuden (vaikkapa oman oikeutensa) vaatimista, olipa se kuinka vähäinen tahansa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa kokoaa yhteen jalomielisyyden: antaminen ilman pyyntöä, uskollisuus ilman sopimusta ja anteliaisuus vähävaraisuudessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 331)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jalomielinen on se, jossa on kolme asiaa: hän antaa jatkuvasti, vaikka kukaan ei ole häneltä mitään pyytänyt; hän on uskollinen ystävilleen, vaikka mitään sopimusta ei olisi tehty; ja hän on antelias ja jalo myös puutteessa eläessään.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa: kenellä ne ovat, hänelle suodaan tämän maailman ja tuonpuoleisen hyvä: tyytyminen Jumalan päätökseen, kärsivällisyys koettelemuksessa ja kiitollisuus hyvinvoinnissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 331)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jolla on nämä kolme asiaa, hän saavuttaa tämän maailman ja tuonpuoleisen hyvän: hän on tyytyväinen Jumalan päätökseen ja kohtaloon elämässään, kärsii kärsivällisesti sen, mikä häntä kohtaa, ja on kiitollinen siitä, mitä hänellä on.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa: kenellä ne ovat, hänen uskonsa on täydellinen: oikeudenmukaisuus niin vihassa kuin mielihyvässä, kohtuullisuus niin köyhyydessä kuin rikkaudessa sekä pelon ja toivon tasapaino. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 331)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jolla on nämä kolme asiaa, hänen uskonsa on täydellinen: ilo ja suru eivät saa häntä poikkeamaan kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta; hän on kohtuullinen ja maltillinen niin varakkuudessa kuin puutteessa ja varoo tuhlausta ja saituutta; ja hänen pelkonsa Jumalaa kohtaan ja toivonsa Häneen ovat tasavertaiset.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa kokoaa yhteen hyvän: hyvyyden ja lahjojen osoittaminen, sitoumusten kunnioittaminen ja sukulaisuussiteiden vaaliminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 331)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme ominaisuutta tuo ihmiselle aina hyvää: se, että Jumalan antamasta siunauksesta jakaa ja levittää sitä ihmisten keskuuteen; ihmisten oikeuksien kunnioittaminen; sekä sukulaisuussiteiden vaaliminen ja sukulaisista huolehtiminen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa herättää rakkautta: uskonnollisuus, nöyryys ja anteliaisuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 332)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka haluaa olla rakastettu, hänellä on oltava ainakin yksi näistä kolmesta: uskonnollisuus, nöyryys ja anteliaisuus.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa kertoo omistajansa ymmärryksestä: lähettiläs, kirje ja lahja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 332)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kolme asiaa osoittaa ihmisen ymmärryksen määrän: hänen lähettiläänsä, hänen kirjoituksensa ja lahja, jonka hän antaa muille.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tekosi palkkio on parempi kuin itse tekosi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 333)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tekosi palkkio on ikuinen ja paljon suurempi kuin itse teko.

(Sanomme: tämä on maailman erityispiirre — siinä voi tehdä hyviä tekoja, joiden siunaukset virtaavat ihmiselle ikuisesti. Niin, ihminen nauttii ikuisesti niiden hyvien tekojen hedelmistä, jotka hän on tehnyt tämän lyhyen maallisen ajan kuluessa.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vaatteesi toisen yllä säilyvät sinulle kauemmin kuin omalla ylläsi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 333)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vaate, jonka puet toisen ylle, säilyy sinulle kauemmin kuin se, jonka itse puet yllesi.

(Sanomme: sillä sen palkkio on ikuinen ja verhoaa sinut ikuisesti.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala, ylistetty olkoon Hän, on asettanut palvelijoidensa oikeudet omien oikeuksiensa edelle; joka täyttää Jumalan palvelijoiden oikeudet, se johtaa hänet täyttämään Jumalan oikeudet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 340)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala on asettanut ihmisten oikeuksien kunnioittamisen omien oikeuksiensa kunnioittamisen edelle. Joka kunnioittaa ihmisten oikeuksia, hän onnistuu kerran täyttämään myös Jumalan oikeudet.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hyvä kärsivällisyys on voiton airut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 346)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hyvin kärsiminen, siis kaunis kärsivällisyys, on vaikeuksista vapautumisen airut.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuuluisuuden rakastaminen on jokaisen onnettomuuden alku. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 348)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Halu kuuluisuuteen on monien vastoinkäymisten juuri.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan, ylistetty olkoon Hän, oikeus teitä kohtaan on myötäkäymisessä hyvän tekeminen ja kiitollisuus, ja vastoinkäymisessä tyytyminen ja kärsivällisyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 351)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan oikeus teitä kohtaan on helppoina aikoina hyvän tekeminen ja kiitollisuus, ja vaikeina aikoina tyytyminen ja kärsivällisyys.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Siunausten varjeleminen on sukulaisuussiteiden vaalimisessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 352)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sukulaisuussiteiden vaaliminen suojelee ja varjelee siunauksia.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisen istunnon puheet kääritään kokoon sen maton mukana. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 352)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisen seurustelutilaisuuden tapahtumat ja puheet on käärittävä kokoon sen maton mukana ja pidettävä salassa.

Uskovien johtajalta (AS) kysyttiin yhdynnästä, ja hän sanoi: Häveliäisyys väistyy ja häpyt yhtyvät; se muistuttaa eniten mielettömyyttä. Siinä hellittämättä jatkaminen tuo vanhuudenheikkouden, ja siitä toipumista seuraa katumus. Sen luvallisen muodon hedelmä on lapsi: jos hän elää, hän tuottaa koettelemuksen, ja jos hän kuolee, hän tuottaa surun. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 353)

Uskovien johtajalta (AS) kysyttiin hänen näkemystään yhdynnästä. Hän vastasi: Ei se ole mitään erityistä; se tapahtuu, kun häveliäisyys jättää molemmat osapuolet; häpyt yhtyvät, ja tapahtuu jotakin mielettömyyttä muistuttavaa. Sen liiallisuus tuo vanhuuden, ja se jättää aina jälkeensä katumuksen. Sen luvallisen muodon hedelmä on lapsi: jos hän jää eloon, hän nostattaa koettelemuksia, ja jos hän kuolee, hän tuottaa surua.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Paras keino, jolla asiat saatetaan onnistumaan, on Jumalan, ylistetty olkoon Hän, muistaminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 356)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Paras kaikkien solmujen avaaja on Jumalan muistaminen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Paras veljistä on se, joka ei pikkutarkasti tutki veljiään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 357)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hyvä ystävä on se, joka ei tunkeile uteliaana ystävänsä asioihin.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hallitsijan heikkous alamaisiaan kohtaan on pahempi kuin hallitsijan sortovalta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 361)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hallitsijan velttous ja saamattomuus vahingoittaa alamaisia enemmän kuin hänen sortonsa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Seurustelu tämän maailman lasten kanssa on onnettomuuden alku ja jumalanpelon turmelus, ja se heikentää varmuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 362)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Seurustelu maailmallisten ihmisten kanssa on vastoinkäymisten juuri, ja se turmelee ihmisen jumalanpelon ja vie ihmiseltä varmuuden.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Syöksy vaarojen syövereihin totuuden tähden, missä ikinä se onkin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 362)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Etsikää totuutta ja heittäytykää totuuden tähden koettelemusten pyörteisiin pelkäämättä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisten syventyminen johonkin asiaan on tulevan tapahtuman edelläkävijä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 362)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun ihmisten mielet ja kielet askartelevat jossakin asiassa, se on sen toteutumisen esivaihe.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Antautuneen tai neuvoa pyytävän pettäminen kuuluu kauheimpiin tekoihin ja suurimpiin pahuuksiin, ja se tuo liekehtivän tulen rangaistuksen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 363)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Petos ja vilppi sitä kohtaan, joka on antautunut tai joka pyytää neuvoa, on rumimpia tekoja ja suurimpia pahuuksia ja johtaa helvetin rangaistukseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Suhtaudu ihmisiin anteeksiantavasti äläkä saata ketään siihen, mikä on hänelle vastenmielistä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 364)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Anna ihmisille anteeksi ja pyri siihen, ettet tee kenellekään mitään, mikä häntä loukkaa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikesta parasta on uusin, mutta veljistä paras on vanhin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 365)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ystävää lukuun ottamatta — hänestä vanha on parempi — etsi kaikessa muussa uusinta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on sielujen ravinto ja seurustelua Rakastetun kanssa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 369)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on sielun ravinto, ja se saattaa ihmisen Jumalan seuraan — Hänen, joka on ihmisen todellinen rakastettu.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistaminen on jokaisen jumalaapelkäävän ilo ja jokaisen varmuuden saavuttaneen nautinto. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 370)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistaminen tuo iloa jumalaapelkääville ja nautintoa varmuuden saavuttaneille.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni sana on riistänyt siunauksen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 379)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuinka moni sana onkaan vienyt siunauksen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni ponnistelee sen hyväksi, mikä vahingoittaa häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 380)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Usein ihminen ponnistelee sellaisen asian eteen, joka lopulta koituu hänen vahingokseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni riita on syttynyt yhdestä puheesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 380)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuinka moni sana onkaan nostattanut suuren riidan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni kerskaus on tuottanut tuhon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 384)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kerskuminen tuo yleensä mukanaan osattomuuden.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni kiihkeä rakkaus on istutettu yhdestä silmäyksestä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 381)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Varo katsettasi, sillä joskus hetken silmäys istuttaa sydämeen kiintymyksen ja riippuvuuden puun.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni sota on hyödyllisempi kuin rauha. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 382)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joskus sodasta on enemmän hyötyä kuin rauhasta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni juonittelija on kaatunut omaan juoneensa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 383)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni juonittelija on tuhoutunut oman juonittelunsa vuoksi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Halun torjuminen taltuttaa sen parhaiten, ja sen tyydyttäminen tekee siitä entistä rajumman. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 386)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Himon torjuminen on aina helpompaa ja parempaa kuin sen tyydyttäminen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan, ylistetty olkoon Hän, mielisuosio on lähin päämäärä, joka voidaan saavuttaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 387)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan mielisuosio on aina helpoin ja lähimpänä oleva asia, jonka ihminen voi saavuttaa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Armo sitä kohtaan, joka ei armahda, estää armon, ja sen säästäminen, joka ei ketään säästä, tuhoaa yhteisön. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 389)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Väärin kohdistettu sääli sellaista kohtaan, joka ei armahda muita, estää Jumalan armoa ulottumasta ihmiseen; ja sen henkiin jättäminen, jonka aikomuksena on hävittää muut juurineen, koituu yhteisön tuhoksi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vieraile Jumalan tähden Hänelle kuuliaisten luona ja ota johdatus Hänen ystäviensä luota. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 393)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Seurustele Jumalan tähden Hänelle kuuliaisten kanssa ja vieraile heidän luonaan, ja ota johdatuksesi Hänen ystäviensä luota.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vierailkaa toistenne luona Jumalan tähden, antakaa Jumalan tähden ja kieltäytykää antamasta Jumalan tähden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 393)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vierailkaa toistenne luona Jumalan tähden, antakaa lahjoja Jumalan tähden ja evätkää Jumalan tähden.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistamisen kuuntelija on itsekin muistaja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 400)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan muistamisen kuunteleminen on itsessään Jumalan muistamista.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Auta veljeäsi kaikissa tilanteissa ja kulje hänen mukanaan, minne hän kulkeekin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 400)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Auta uskonveljeäsi, ja kun hän uupuu ja vaipuu maahan, istuudu hänen viereensä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuudella asialla koetellaan ihmisten ymmärrys: maltti vihan hetkellä, kohtuullisuus halun hetkellä, kärsivällisyys pelon hetkellä, jumalanpelko kaikissa tilanteissa, lempeä sovinnollisuus sekä kiistelyn vähäisyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 401)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisaalla on kuusi tuntomerkkiä: maltti vihan hetkellä, kohtuus halun vallassa, kärsivällisyys puutteessa, jumalanpelko kaikissa tilanteissa, lempeä sovinnollisuus sekä se, ettei hän kinastele ihmisten kanssa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Salaisuutesi on ilosi, jos kätket sen; mutta jos levität sen, se on tuhosi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 402)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Salaisuutesi tuottaa sinulle iloa, jos pidät sen kätkössä, ja onnettomuutta, jos levität sen.

(Sanomme: tämä hadith osoittaa selvästi, että liika puhuminen ja itsestään kertominen tuottaa murhetta, kun taas pidättyväisyys johtaa iloon.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Suhtaudu aikaan leppoisasti niin kauan kuin se on sinulle suopea, äläkä pane mitään alttiiksi toivoessasi enemmän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 402)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Niin kauan kuin aika on sinulle suopea, ota sinäkin rauhallisesti ja ole tyytyväinen, äläkä saata itseäsi vaaraan tavoitellessasi enemmän kuin mitä sinulle on suotu.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pyydä hyvää siltä, joka unohtaa tekemänsä hyvän, ja tee hyvää sille, joka muistaa saamansa hyvän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 403)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pyydä hyvää siltä, joka unohtaa tehneensä sinulle hyvää, ja tee hyvää sille, joka ei unohda, että olet tehnyt hänelle hyvää.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuuden kanssa ei pidä kiistellä: oppineen, johtajan, alhaisen, rivosuisen, naisen ja lapsen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 403)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älä väittele kuuden kanssa: oppineen, johtajan, alhaisen ihmisen, rivosuisen, naisen ja lapsen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahinta, mikä sydämeen asettuu, on kauna. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 408)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahinta, mikä sydämeen pesiytyy, on kauna ja vihamielisyys.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoin omaisuus on se, josta ei ole omistajalleen apua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 408)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoin omaisuus on se, joka ei tule omistajansa avuksi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoin vaimoista on se, joka ei mukaudu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 409)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoin vaimo on se, joka ei suostu aviolliseen yhteyteen miehensä kanssa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihmisistä on se, joka pitää itseään heistä parhaana. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 410)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihminen on se, joka pitää itseään muita parempana.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoimpia asioita ovat ne, joissa on eniten epäilystä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 410)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoin teko on se, joka on täynnä epäilystä ja epäröintiä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huonoimpia näkyjä ovat ne, joissa on eniten valhetta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 410)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahimpia unia ovat ne, jotka ovat täynnä perätöntä puhetta ihmisistä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihmisistä on se, joka pelkää ihmisiä Herransa asioissa muttei pelkää Herraansa ihmisten asioissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 412)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihmisistä on se, joka Jumalan tottelemisessa pelkää ihmisiä, mutta ihmisiä koskevissa asioissa ei pelkää Jumalaa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin asioista on tyytymättömyys Jumalan päätökseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 412)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin asia on tyytymättömyys Jumalan säätämykseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihmisistä on se, jota ihmiset varovat hänen pahuutensa pelosta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 412)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pahin ihmisistä on se, jota kunnioitetaan vain hänen pahuutensa pelosta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Rikkoneen puolestapuhuja on hänen nöyrä anteeksipyyntönsä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 413)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Rikkoneen nöyryys ja anteeksipyyntö ovat hänen puolestapuhujansa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kahta asiaa ei pidä hävetä: sairautta ja köyhää sukulaista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 414)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kahta asiaa ei koskaan pidä hävetä eikä nolostella: sairautta ja köyhää sukulaista.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kumppanuuden ehto on erimielisyyden vähäisyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 415)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ystävyyden kestämisen ehto on, että erimielisyyttä on vähän.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ruumiin terveys on pidättyvyydessä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 416)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ruumiin terveys on ruokavalion pidättyvyydessä ja vähässä syömisessä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisten välien sovittaminen on parempaa kuin rukous ja paasto yleensä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 417)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kahden ihmisen välien sovittaminen on parempaa kuin vuoden rukoukset ja paastot.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tietämättömän etsimää kadonnutta ei ole olemassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 425)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tietämätön etsii aina jotakin, mitä ei ole olemassa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskovan aavistus on kuin ennustus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 439)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskovan aavistus on kuin tieto näkymättömästä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sorrettujen kärsimälle vääryydelle Jumala antaa aikaa, mutta ei jätä sitä huomiotta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 441)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala antaa sortajalle aikaa, mutta ei päästä häntä käsistään.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitäydy tyyneydessä, sillä se on kaunein koru. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 442)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tyyneys on ihmisen kaunein koriste.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitäydy teoissa hellittämättä niin virkeänä kuin väsyneenäkin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 444)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älä jätä hyvää tekoa tekemättä, olitpa virkeä tai veltto.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitäydy kohtuudessa, sillä mikään ei auta hyvää elämää enemmän; eikä ihminen tuhoudu, ennen kuin hän asettaa himonsa uskontonsa edelle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 446)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ole aina kohtuullinen, sillä mikään ei tee elämästä yhtä suloista kuin kohtuus. Ihminen ei tuhoudu muutoin kuin silloin, kun hänen himonsa on voittanut hänen uskontonsa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pitäydy almujen antamisessa, niin pelastut saituuden alhaisuudesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 447)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Anna jatkuvasti almuja, jotta pelastuisit alhaisuudestasi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sinun tehtäväsi on ponnistella, ei taata onnistumista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 447)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ponnistele äläkä huolehdi lopputuloksesta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Siunausten määrän mukainen on koettelemuksen kirvely. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 452)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Siinä määrin kuin Jumala antaa ihmiselle elämässä siunauksia, Hän antaa hänen myös maistaa koettelemuksen katkeruutta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Aikomuksen mitan mukainen on Jumalan lahja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 452)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Palkkio ja korvaus, jonka Jumala ihmisille antaa, on heidän aikomustensa mitan mukainen, ei heidän tekemiensä tekojen määrän.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Neuvonantajan velvollisuus on ponnistella parhaan näkemyksen muodostamiseksi, mutta hän ei ole vastuussa onnistumisen takaamisesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 452)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sen, jolta neuvoa kysytään, on sanottava näkemyksensä, mutta lopputulos ei ole hänen vastuullaan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ensimmäisen iskun hetkellä mitataan jalojen kärsivällisyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 454)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisen tapahtuman tai koettelemuksen alku on viisaalle vaikea ja vaatii kärsivällisyyttä; sen jälkeen siihen tottuu.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun vastoinkäymiset seuraavat toisiaan, ihmisen hyveet tulevat esiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 454)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun vaikeudet tulevat toinen toisensa perään, hyveet syntyvät ihmisen sisimmästä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun aikomus turmeltuu, siunaus otetaan pois. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 457)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun aikomus turmeltuu, siunaus katoaa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuta itsesi anteliaisuuteen ja karta hellittämätöntä pyytämistä, niin menestys seuraa sinua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 458)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuta itsesi riippumattomuuteen muista äläkä ahdista heitä pyynnöilläsi, niin asiasi järjestyvät.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmettelen sitä, joka tietää, että Jumala on taannut toimeentulot ja määrännyt niiden mitan, ja ettei hänen ponnistelunsa lisää sitä, mikä hänelle on niistä määrätty — ja joka silti on ahne ja uurastaa lakkaamatta toimeentulon perässä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 462)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmeellistä on ihminen, joka tietää Jumalan taanneen toimeentulon ja määränneen jokaiselle sen osuuden ja joka tietää, ettei hänen ponnistelunsa lisää hänen elantoaan — ja on silti ahne ja uuvuttaa itsensä toimeentuloa tavoitellessaan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmettelen sitä, joka suuttuu, kun hänelle kerrotaan hänessä olevasta pahasta, jonka hän itsekin tietää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 462)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmettelen ihmistä: kun hänelle sanotaan, että hänessä on huono tapa tai piirre, ja hän tietää sen itsekin — miksi hän silti suuttuu?

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala, ylistetty olkoon Hän, tunnetaan siitä, että Hän kumoaa lujat aikeet, avaa solmut ja poistaa koettelemuksen siltä, jonka aikomus on vilpitön. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 465)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan voi tuntea siitä, että Hän purkaa jo lujiksi lyödyt asiat, avaa avaamattomilta näyttävät solmut ja poistaa koettelemuksen siltä, jonka aikomus on Jumalalle puhdas.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kohtele kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti ja uskovia uhrautuvaisuudella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 467)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kohtele kaikkia oikeudenmukaisesti ja uskovia uhrautuen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Merkki siitä, että Jumala, ylistetty olkoon Hän, on tyytyväinen palvelijaansa, on palvelijan tyytyminen siihen, mitä Hän, ylistetty olkoon Hän, on säätänyt hänen hyväkseen ja häntä vastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 467)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Merkki Jumalan tyytyväisyydestä palvelijaansa on se, että palvelija on tyytyväinen Jumalan säätämykseen ja kohtaloon omalla kohdallaan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskonnon päämäärä on tyytyminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 468)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskonnon päämäärä on tyytyminen Jumalan säätämään — sekä Hänen lakiinsa että kohtaloon.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisen tylyys sitä kohtaan, joka suhtautuu häneen avoimesti, on mitä vaarallisin asia. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 474)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Huono käytös sitä kohtaan, joka on kääntynyt puoleesi ja osoittaa sinulle ystävällisyyttä, on erittäin vaarallista.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Painakaa katseenne taisteluissa, sillä se lujittaa rohkeutta ja rauhoittaa sydämet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 475)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Keskittykää taistelussa omaan tehtäväänne älkääkä vilkuilko sinne tänne, jottei sydämenne hätääntyisi ja jotta rauhanne säilyisi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuolemassa on joko kadehdittava onni tai katumus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 476)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun ihminen kuolee, hänellä on vain kaksi mahdollista tilaa: joko hän saavuttaa autuuden, jolloin hänen osaansa sopii kadehtia, tai hän on ahdingossa ja vajoaa katumukseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liiallisuus on moitittavaa kaikessa paitsi hyvissä teoissa ja kuuliaisuuden runsaudessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 480)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liiallisuus on kaikkialla paheksuttavaa — paitsi hyväntekemisessä ja palvonnassa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Rikkauden menettäminen on viisaiden saalis ja hupsujen murhe. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 481)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: .

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Menestynyt on jumalaapelkäävä ja vaitelias. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 492)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, joka on sekä jumalaapelkäävä että vaitelias, on varmasti pelastunut.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuuden valtatie on käynyt selväksi sen etsijöille. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 492)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuus ja totuuden tie kirkastuvat sille, joka sitä etsii.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Itsepäisyys tuo mukanaan sellaista, mitä ihminen ei tarvitse. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 493)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Itsepäisyys tuottaa ihmiselle jotakin, mitä hän ei todellisuudessa tarvitse.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisaus on liitetty puhtauteen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 497)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisaus ja puhtaus kulkevat aina yhdessä.

(Sanomme: mitä puhtaammaksi ihminen tulee, sitä viisaammaksi hän kasvaa.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liiallisuus on liitetty kyllästymiseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 497)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Paljous ja hajaannus päättyvät yleensä kyllästymiseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Harvoin kieli on oikeudenmukainen levittäessään tietoa pahasta tai hyvästä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 497)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmiset eivät yleensä noudata kohtuutta sen paremmin pahojen kuin hyvienkään asioiden levittämisessä.

(Sanomme: toisin sanoen ihmiset liioittelevat kuvatessaan henkilöiden tai asioiden huonoutta tai hyvyyttä.)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vähäinen totuus torjuu suuren määrän valhetta, niin kuin pieni tuli polttaa suuren määrän puuta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 498)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vähäinenkin totuus hävittää paljon valhetta — niin kuin tuli, joka päästyään halkovuoreen polttaa kaiken.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Palvelijoiden puhtaat sydämet ovat paikkoja, joihin Jumala, ylistetty ja korotettu olkoon Hän, katsoo; joka puhdistaa sydämensä, häneen Jumala katsoo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 501)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Palvelijoiden puhdas sydän on Jumalan katseen kohde; joka puhdistaa sydämensä, sitä Jumala katsoo.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan kautta, ihmisiä eivät ole tuhonneet muut kuin ahneet oppineet, maailmaa havittelevat askeetit, petolliset kauppiaat, teeskentelevät sotijat ja sortavat hallitsijat. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 504)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kansan turmeluksen ja tuhon aiheuttajia ovat ahneet oppineet, maailmaan mieltyneet askeetit, vilpilliset kauppiaat, itseään näytteille panevat sotajoukot ja sortavat hallitsijat.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokainen luotu rientää kohti sitä, mitä ei tunne. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 508)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Yksikään luotu ei tiedä huomistaan, ja jokainen virtaa kohti tulevaisuutta, joka on hänelle tuntematon.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikki, minkä levittäminen ei ole soveliasta, on uskottu salaisuus, vaikkei sen salaamista olisi pyydettykään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 509)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikki ihmisiä koskeva, minkä kertominen olisi rumaa, on ihmiselle uskottua omaisuutta, ja se on pidettävä salassa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikki tämän maailman helppous on vaivaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 509)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Maailmassa jopa helppous ja mukavuus ovat vaivaa ja vaikeutta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokainen siunaus, josta annetaan hyvää muille, on turvassa menettämiseltä ja suojattu muutoksilta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 510)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokainen siunaus, jolla tehdään hyvää ja josta annetaan muille, on suojassa katoamiselta, riistolta ja muutokselta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokainen rakkaus, joka ei perustu Jumalaan, ylistetty olkoon Hän, on harhaa, ja siihen luottaminen on mahdotonta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 510)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokainen ystävyys, jota ei ole rakennettu Jumalan varaan, päättyy eksymykseen, eikä siihen sovi luottaa.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuinka moni vaikea asia helpottuu lempeydellä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 513)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Moni vaikea asia muuttuu helpoksi lempeydellä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuinka moni harha onkaan koristeltu Jumalan, ylistetty olkoon Hän, kirjan jakeella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 515)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joskus eksytys puetaan kauniiksi Jumalan kirjan jakeilla.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liiallinen hellittämätön pyytäminen johtaa epäämiseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 524)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liiallinen vaatiminen ja tivaaminen tuottaa päinvastaisen tuloksen ja estää saamasta sitä, mitä tavoittelee.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pyyntöjen paljous synnyttää kyllästymistä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 524)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Monet pyynnöt tuovat uupumusta ja murhetta.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisen liiallinen hellittämätön pyytäminen aiheuttaa sen, että hän jää osattomaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 525)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisen liiallinen vaatiminen ja painostaminen johtaa hyödyn sijasta päinvastoin epäonnistumiseen.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Runsas moittiminen sytyttää sydämiin kaunaa ja vieraannuttaa ystävät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 526)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jatkuva arvostelu ja moittiminen synnyttää kaunaa ja karkottaa ystävät.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Puheen paljous levittää sen rönsyjä ja vähentää sen merkitystä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 527)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Liika selittäminen synnyttää rönsyjä ja etäännyttää merkityksestä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ole tyytyväinen, niin sinuun ollaan tyytyväisiä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 528)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ole tyytyväinen, niin sinuun ollaan tyytyväisiä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Mitä enemmän ihmisen ymmärrys kasvaa, sitä lujemmaksi käy hänen uskonsa kohtaloon ja sitä vähäisemmiltä hänestä tuntuvat ajan mullistukset. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 535)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Mitä enemmän ihmisen ymmärrys kasvaa, sitä vahvemmin hän uskoo, että Jumala on kirjoittanut hänen kohtalonsa ja että tapahtuu se, minkä Jumala tahtoo — ja ajan tapahtumat käyvät hänelle pieniksi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikki, mikä maailmasta jää sinulta saamatta, on voittoa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 535)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Mitä ikinä maailma vie käsistäsi, älä ole siitä pahoillasi — pidä sitä suorastaan voittona!

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Niin kuin teet muille, niin sinulle tehdään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 535)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Miten itse kohtelet muita, siten sinua kohdellaan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisauden hankkiminen on puheen lyhyyttä ja lempeyden käyttöä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 537)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisauden ydin ja hedelmä ovat kaksi asiaa: vähäpuheisuus ja lempeys ihmisiä kohtaan.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Rikkauden ja kyvykkyyden pysyvyyden takaa hyväntekemisen jatkuvuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 539)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hyvän tekeminen on tae varakkaana ja kyvykkäänä pysymisestä.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Te kaikki olette Jumalan perhekuntaa, ja Jumala, ylistetty olkoon Hän, pitää huolen perhekunnastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 539)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Me kaikki olemme Jumalan perhekuntaa, ja Jumala huolehtii perhekuntansa asioista.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Siunauksen kieltäjä kieltää Jumalan, ylistetty olkoon Hän, armon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 539)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Siunauksesta kiittämätön on Jumalan armon kieltäjä ja siitä pois kääntynyt.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisella ihmisellä on päivä, jota hän ei ylitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 543)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisella on päivänsä, jona hänen kuolinhetkensä odottaa, eikä hän kulje sen päivän ohi.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaiselle, joka ylistää toista, kuuluu ylistetyltä palkkio: joko vastapalvelus tai lahjan hyvyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 543)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun joku kiittää toista, kiittäjälle syntyy oikeus: sen, jota on kiitetty, tulee antaa hänelle lahja tai palkkio — tai ainakin vastata kiitoksella.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jokainen sisään astuva on hämmentynyt, joten aloittakaa tervehdyksellä. Jokainen saapuva on ymmällään, joten rentouttakaa hänet puheella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 543)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun joku astuu johonkin paikkaan, hän tuntee itsensä vieraaksi ja on hieman levoton; tervehtikää siis häntä, jotta hän rauhoittuisi. Samoin vastasaapunut on aluksi ymmällään; aloittakaa siis te puhe ja ilahduttakaa häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tottumuksella on valta jokaiseen ihmiseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 544)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tottumus on ihmisen hallitsija.

(Sanomme: toisin sanoen Jumalan nimi "Sultan" (Hallitsija) ilmenee tottumuksissa, ja tottumukset ovat Totuuden Hallitsija-nimen ilmentymiä. Siksi, ellei Jumala itse tahdo, tottumuksista pelastuminen ja riippuvuuksista luopuminen on mahdotonta — pienistä asioista kuten tupakoinnista aina käyttäytymiseen kuten ylensyöntiin ja luonteenpiirteisiin kuten äkkipikaisuuteen asti.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisellä on kaksi erinomaista ominaisuutta: järki ja puhekyky. Järjellä hän hyötyy, ja puhekyvyllä hän hyödyttää muita. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 546)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisellä on kaksi erinomaista kykyä: ensinnäkin järki, jolla hän ymmärtää oikean, ja toiseksi ilmaisukyky, jolla hän saa muut ymmärtämään oikean.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pitäköön kiitollisuus sinut kiireisenä siitä, että olet säästynyt siltä, millä muita on koeteltu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 548)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun näet ihmisten koettelemukset, kiitä lakkaamatta siitä, etteivät ne onnettomuudet ole kohdanneet sinua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyydä Jumalalta, Korkeimmalta, sellaista, jonka kauneus säilyy sinulle ja jonka haitta pysyy sinusta poissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 549)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pyydä Jumalalta sellaista, jonka siunaus ja hyvyys jäävät sinulle ja josta ei koidu sinulle haittaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Olkoon turvapaikkasi totuus, sillä totuus on vahvin auttaja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 549)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Olkoon tukesi aina totuus, sillä totuus on vahvin auttaja.

(Sanomme: toisin sanoen puhu totta, tahdo totuutta, puolusta totuutta ja pysy totuuden puolella, niin olet aina Jumalan linnoituksessa sekä pysyvyyden ja edistymisen radalla.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tieto ei kanna hedelmää, ennen kuin siihen liittyy lempeys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 552)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tiedon puu ei kanna hedelmää, ennen kuin se saa rinnalleen lempeyden.

(Sanomme: lempeyden (hilm) liittäminen tietoon esiintyy monissa perimätiedoissa. Tiedolla tarkoitetaan Kirjassa ja sunnassa Jumalan kirjan ymmärtämistä sekä Jumalan, Hänen nimiensä, Hänen säätämystensä sekä Hänen mielisuosionsa ja vihansa tuntemista. Oppinut on siis se, joka tuntee todellisen Jumalan Hänen kirjansa opastuksella ja Hänen lähettiläänsä opetuksella ja tietää, mistä hän on tullut ja minne hän on menossa, miksi hän on tullut ja mitä hänen tulee tehdä. Tämä tiedosta. Lempeys puolestaan tarkoittaa sisäisen rauhan säilyttämistä ulkoisten tapahtumien edessä. Sitä lähinnä ovat merkitykseltään mielenrauha ja tyyneys. Kun ihminen ei menetä rauhaansa ulkoisten ärsykkeiden ja tapahtumien edessä eikä ryhdy hätiköityyn toimintaan tai kohtuuttomaan reaktioon, vaan pysyy tyynenä, hän on lempeä (halim). Lempeys on siis suuri ja harvinainen ominaisuus, ja sitä voi tavata Jumalan tuntijoissa ja pyhissä sekä heidän vertaisissaan. Miksi sitten perimätiedoissa lempeys niin usein liitetään tietoon ja pidetään sen kaunistuksena, oppinutta kannustetaan hankkimaan lempeyden ominaisuus ja lempeyden puutetta pidetään oppineen vajavaisuutena? Koska lempeys on toinen niistä avainominaisuuksista, jotka avaavat tien ja kohottavat ihmistä. Ensimmäinen on tieto, jota ilman liike ei ole mahdollista, ja toinen on lempeys, jota ilman tarpeettomat liikkeet eivät karsiudu pois, vaan niistä tulee kohtalon vitsaus. Viisaus ja järki ovat tiedon haaroja, ja kärsivällisyys kuuluu lempeyden haaroihin ja hedelmiin. Kolmas ihmistä rakentava ja täydellisyyttä synnyttävä ominaisuus on voima, toisin sanoen päättäväisyys ja tahto tehdä hyvää. Näillä kolmella ominaisuudella ihminen tulee täydelliseksi, ja kaikki muut ominaisuudet sisältyvät näihin kolmeen ja syntyvät niistä olosuhteiden mukaan. Näin on käynyt selväksi, miksi lempeys on niin tärkeä ja miksi sen tulee liittyä tietoon.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Onnen makeutta ei tunneta, ennen kuin on maistettu onnettomuuden katkeruus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 553)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ei ole maistanut kurjuuden ja epäonnen katkeruutta, ei saavuta onnen makeutta.

(Sanomme: tämä hadith ilmaisee ihmisen alas laskeutumisen filosofian: ihmisen on tarpeen kokea etäisyyden pimeys, jotta hän voisi ymmärtää, sisäistää ja kiittää läheisyyden riemua.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Et pääse yhteyteen Luojan kanssa, ennen kuin irrottaudut luodusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 553)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ennen kuin irrotat sydämesi luodusta, et saavuta Luojaa!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kukaan ei voi varjella siunauksia millään niin hyvin kuin kiittämällä niistä, eikä kukaan voi kiittää siunauksista millään niin hyvin kuin antamalla niistä muille. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 554)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Paras keino varjella siunauksia on kiitollisuus, ja paras tapa kiittää siunauksesta on antaa siitä samasta siunauksesta muille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ette tunne oikeaa tietä, ennen kuin tunnette sen, joka on sen hylännyt. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 554)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ette voi tuntea kasvua ja todellista tietä, ellette ole sitä ennen olleet tekemisissä niiden kanssa, jotka eivät ole kasvaneet.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jumalaan turvaavalla ei ole vaivaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 556)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka on pannut turvansa Jumalaan, ei enää tunne kärsimystä.

(Sanomme: toisin sanoen Jumalaan turvaamisen merkki on, että asiaa koskeva kärsimys poistuu.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kaikkiin rukouksiin ei vastata. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 557)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ei ole tarkoitus, että jokainen rukous täytetään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kenellekään ei jää hänen maailmastaan muuta kuin se, minkä hän on käyttänyt tuonpuoleistaan varten. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 560)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ihmisen maailmasta ei jää hänelle mitään muuta kuin se, minkä hän on käyttänyt tuonpuoleisensa hyväksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kukaan ei ole saanut maailmalta iloa ilman, että sitä on seurannut kyynel. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 562)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma ei ole antanut kenellekään iloa ja riemua ottamatta häneltä sen jälkeen myös kyyneliä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ei käytä omaisuuttaan, ei ole saanut sitä osakseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 563)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ei käytä omaisuuttaan oikein, ei ole saanut siitä mitään hyötyä, ja on kuin hän ei olisi lainkaan omaisuutta hankkinutkaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kukaan ei sijoita omaisuuttaan väärään kohteeseen tai osoita hyvyyttään sen arvottomille ilman, että Jumala epää häneltä heidän kiitollisuutensa ja heidän rakkautensa kääntyy toiseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 563)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, joka käyttää omaisuutensa väärään paikkaan tai tekee hyvää arvottomille, hyviä tekoja ei tunnusteta; arvottomat hylkäävät hänet ja suuntaavat kiintymyksensä toiseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos maailman ihmiset tulisivat järkiinsä, maailma raunioituisi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 556)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos ihmiset tulisivat järkiinsä, maailma ei jatkuisi nykyisessä muodossaan, vaan menisi sekaisin.

(Sanomme: toisin sanoen näkemämme maailma on rakentunut monien ihmisten epäjärkevien tekojen varaan. Ja jos nämä ihmiset tulisivat järkiinsä, maailma ei voisi jatkua tällaisena.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos itsekkäät halut poistettaisiin, muut kuin vilpittömät inhoaisivat omia tekojaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 566)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos alhaiset halut väistyisivät, monet ihmiset luopuisivat siitä, mitä tekevät, koska heidän tekonsa eivät ole Jumalan tähden.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos rukoilija tietäisi, millainen armo hänet peittää, hän ei nostaisi päätään maahankumarruksesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 568)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos rukoilija tietäisi, kuinka Jumalan armo rukouksen aikana upottaa hänet itseensä, hän ei nostaisi päätään maahankumarruksesta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Vaikka taivaat ja maa olisivat sulkeutuneet jonkun palvelijan edessä, mutta hän pelkää Jumalaa, Jumala avaa hänelle ulospääsyn ja antaa hänelle elannon sieltä, mistä hän ei osaa aavistaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 568)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos taivaat ja maa sulkisivat tien palvelijalta, mutta hän noudattaisi jumalanpelkoa, Jumala asettaisi pelastuksen tien hänen eteensä ja antaisi hänelle elannon sieltä, mistä hän ei arvaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos tahtoisin, voisin kertoa jokaiselle teistä hänen lähtönsä ja tulonsa ja kaikki hänen asiansa. Mutta pelkään, että silloin lankeaisitte minun takiani epäuskoon Jumalan lähettilästä (SAWS) kohtaan. Minä kuitenkin uskon nämä asiat niille valituille, joiden osalta siltä ollaan turvassa. Kautta Hänen, joka lähetti hänet totuudella ja valitsi hänet luomakunnan yläpuolelle: en puhu muuta kuin totta. Hän on uskonut tämän kaiken minulle ja ilmoittanut jokaisen tuhoutuvan tuhon paikan ja jokaisen pelastuvan pelastuksen paikan, eikä hän ole jättänyt mitään ylitseni kulkevaa kertomatta, vaan on valuttanut sen korvaani ja saattanut sen tietooni. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 569)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos tahtoisin, voisin ilmoittaa jokaiselle teistä hänen asiansa alun ja lopun sekä kaikki hänen elämänsä vaiheet. Mutta pelkään, että se saisi teidät liioittelemaan minun ja Jumalan lähettilään suhteen ja lankeamaan epäuskoon. Tietäkää, että minä uskon nämä salaisuudet niille valituille, joihin luotan. Ja vannon sen Jumalan kautta, joka lähetti hänet totuudella ja valitsi hänet luomakuntansa joukosta: en puhu muuta kuin totta. Totisesti Jumalan lähettiläs opetti kaiken tämän minulle ja ilmoitti minulle jokaisen tuhoutuvan tuhon paikan ja jokaisen pelastuvan pelastuksen syyn. Eikä ylitseni kulje yhtäkään tapahtumaa, jota hän ei olisi puhunut korvaani ja saattanut tietooni.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos maailma olisi pysynyt jonkun omana, se ei olisi koskaan tullut niiden käsiin, joilla se nyt on. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 570)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos maailma olisi ollut uskollinen edeltäjillenne, se ei nyt olisi teidän käsissänne.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos ihminen käyttäisi järkeään oikein, hän varjelisi salaisuutensa siltäkin, jolle hän on sen uskonut, eikä paljastaisi sitä kenellekään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 570)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos ihmisen järki toimisi oikein, hän ei paljastaisi salaisuuttaan kenellekään eikä päästäisi ketään perille omista asioistaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tiedon kieli on totuudellisuus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 571)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tiedon kieli on totuus.

(Sanomme: toisin sanoen sitä, mikä ei vastaa olevaisen todellisuutta eikä ole totta ja oikein, ei sovi kutsua tiedoksi. Monet vanhan lääketieteen väittämät tai todistamattomat yliluonnolliset asiat ovat tällaisia.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajatusten hedelmöitys on keskustelu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 572)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Ajatukset ja mielikuvat syntyvät keskustelusta.

(Sanomme: yllä oleva lause, joka kuuluu Alin tien salaisuuksiin, tislaa esiin hienovaraisen seikan: kaikki ihmisen mieleen nousevat ajatukset ovat luonteeltaan hänen kuvitteellista keskusteluaan itsensä kanssa ja mielessään olevien toisten ihmisten mielikuvien kanssa. Ihminen sanoo alati itselleen: sanon sille ja sille näin, ja jos hän sanoo näin, minä vastaan noin. Jos ihminen päättää olla sanomatta mitään eikä vastata puheisiin mitään, hänelle alkaa vähitellen tapahtua ajatusten poistuminen. Toisin sanoen kun ihminen pysyy vaiti mielensä sisäisten ihmisten seurassa, hän saavuttaa mielen tyyneyden ja sielun rauhan.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uskon hedelmöitys on Koraanin resitointi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 572)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Koraanin lukeminen tekee uskon hedelmälliseksi.

(Sanomme: toisin sanoen se muuttaa uskon varmuudeksi ja synnyttää siitä kelvollisia ja hyviä tekoja.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tuntemisen ihmisten tapaaminen on sydänten rakentumista ja viisauden lähde. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 572)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Pääsy tuntemisen ihmisten seuraan tekee sydämen kukoistavaksi ja tuo ihmiselle elämänviisautta.

(Sanomme: kuten olen toistuvasti, suullisesti ja kirjallisesti, saattanut uskonveljien kuultavaksi ja nähtäväksi ja kuten olen juuri tätä tarkoitusta varten kirjoittanut erillisen kirjan Dastur-nameh: todellisella hengellisellä tiellä liikkeen saa aikaan neljä yhdessä vaikuttavaa asiaa: palvonta, palveleminen, tunteminen ja walaya. Toisin sanoen kulkijan tulee olla palvova, palveleva ja tietävä ihminen, joka ammentaa pyhän (wali) henkäyksestä, jotta hän edistyisi; muuten hän polkee paikallaan. Jos joku ei ole palvonnan ihmisiä, tai — Jumala varjelkoon — ei palvele luotuja, tai kuuluu tavalliseen kansaan eikä tutki uskontoa, vaan hänen uskontonsa on saarnatuoleista omaksuttua jäljittelyä, tai on erillään uskovien yhteisöstä eikä tunne kiintymystä uskonveljiinsä eikä ammenna heidän valostaan ja henkäyksestään, hän ei kasva.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka etsii vikaa, se löytää sen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 578)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka etsii vikoja, löytää lopulta sellaisen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä karkota sitä, joka sinua neuvoo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 582)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Älä loukkaa äläkä työnnä luotasi sitä, joka neuvoo ja ojentaa sinua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka soimaa toista jostakin, joutuu itse saman koettelemaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 583)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka moittii muita jonkin asian tai teon vuoksi, joutuu itse samaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka taistelee väkisin asioita vastaan, tuhoutuu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 568)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Liiallinen ankaruus asioissa johtaa tuhoon.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka joutavuudet lisääntyvät, sitä pidetään typeränä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 582)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Liiallinen uppoutuminen arvottomiin asioihin tekee ihmisestä typerän.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka paljastaa aikeensa, sen hanke raukeaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 590)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei pidä aikomustaan ja päätöstään salassa, vaan paljastaa sen ihmisille, sen hanke ei johda tulokseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka kauna on suuri, sen nuhtelu vähenee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 590)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun viha ja kaunaisuus ylittävät tietyn rajan, ihminen ei enää nuhtele eikä moiti.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka vetäytyy yksinäisyyteen, säästyy murheilta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 590)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka on valinnut vetäytymisen, on päässyt monista vaivoista ja murheista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pelkää ruoskaasi, toivoo kuolemaasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 594)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos joku pelkää ruoskaasi, hän odottaa kuolemaasi!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jota huoli hallitsee jatkuvasti, sen valtaa murhe. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 595)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, jota jokin ajatus askarruttaa lakkaamatta, muuttuu vähitellen alakuloiseksi ja murheelliseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka löytää makean lähteen, josta voi juoda kyllikseen, mutta ei käytä sitä hyväkseen, on pian janoissaan ja etsii sitä löytämättä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 596)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka löysi raikkaan lähteen eikä juonut itseään kylläiseksi, tulee janoiseksi eikä silloin enää löydä lähdettä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jolta puuttuu tyytyväisyys, sitä ei omaisuus tee rikkaaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 597)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sitä, joka ei ole tyytyväinen ja iloinen siitä, mitä hänellä on, ei mikään määrä maailman omaisuutta tee rikkaaksi ja tyytyväiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jolle toiveista luopuminen on helppoa, sitä kohti omaisuus suuntaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 597)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka luopuu tyhjistä haaveista, sen puoleen maailman omaisuus kääntyy.

(Sanomme: joissakin lähteissä lause kuuluu näin: "Jolle omaisuuden antaminen on helppoa, sitä kohti toiveet suuntaavat." Toisin sanoen se, joka kykenee luopumaan omaisuudestaan ja käyttämään rahaa, saavuttaa suunnitelmansa ja toiveensa. Kitsas ei siis pääse mihinkään, ja sen, joka tahtoo päästä johonkin, on oltava antelias ja avokätinen.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka on lempeä itselleen, ei tee vääryyttä muille. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 597)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka on lempeä itselleen, on lempeä myös muille eikä tee heille vääryyttä.

(Sanomme: tämä lause kuuluu tarkkoihin lauseisiin, ja se osoittaa vääryyden juureksi sen, ettei ihminen ymmärrä, mitä lempeys on. Ihminen, joka ymmärtää, mitä lempeys on, on ensin lempeä itselleen ja sitten muille. Ensin hän antaa anteeksi itselleen, sitten muille.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka vetäytyy yksinäisyyteen tiedon kanssa, sitä ei yksinäisyys kammota. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 598)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ystävystyy tiedon kanssa, ei koskaan pelkää yksinäisyyttä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka tyytymättömyys on runsasta, sen tyytyväisyyttä ei tunneta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 598)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, joka on enimmäkseen tyytymätön, tyytyväisyyden kohdatkaan eivät ole tiedossa; siksi muut menettävät toivonsa hänen miellyttämisestään eivätkä enää yritä tehdä häntä tyytyväiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka sielu on jalo, sen tunteet ovat runsaat, ja jonka tunteet ovat runsaat, sen tunteminen on runsasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 600)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Mitä jalommaksi (puhtaammaksi) joku tulee, sitä runsaammiksi käyvät hänen tunteensa, ja mitä runsaammat jonkun tunteet ovat, sitä runsaammaksi käy hänen tuntemisensa.

(Sanomme: ja kenties "ma'arif" tarkoittaa tässä tuttavia: mitä enemmän jollakulla on tunteita, sitä enemmän hänellä on ystäviä.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pitää huolta orvoista, sen lapsista pidetään huolta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 601)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pitää huolta orvoista, sen lapsista Jumala pitää huolta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka omistautuu Jumalan muistamiselle, sen muistamisen Jumala tekee hyväksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 604)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sille, joka harjoittaa hellittämättä Jumalan muistamista, Jumala tekee muistamisen makeaksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka uppoutuu puhumaan ihmisistä, sen Jumala, ylistetty olkoon Hän, erottaa omasta muistamisestaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 604)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka puhuu ihmisistä, sen Jumala kääntää pois omasta muistamisestaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka vaatii pyynnössään hellittämättä, se torjutaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 605)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka vaatii jotakin itsepintaisesti, siltä se sitäkin varmemmin evätään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka paljastaa sinulle vikasi kasvotusten, se varjelee sinua poissa ollessasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 606)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kertoo vikasi sinulle itsellesi kahden kesken, se ei paljasta vikaasi muille poissa ollessasi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka ruoka on vähäistä, sen kivut ovat vähäiset. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 614)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka elämässään syö vähemmän, se kärsii vähemmän kipuja!

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kieltäytyy maailmasta, siltä maailma ei jää saamatta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 618)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kieltäymys (zuhd) ei vähennä elantoa.

(Sanomme: kieltäymys on vähään tyytymistä, kohtuullisuutta, tyytymistä siihen, mitä on annettu, ja sitä, ettei murehdi maailman tähden. Kieltäymyksen harjoittaja voi olla rikas tai köyhä. Kieltäymys sinänsä on jopa yksi vaurauden aiheuttajista, kuten Mawla (AS) on sanonut: "Joka kääntyy pois maailmasta, sen luo maailma tulee nöyränä ja alistuneena.")

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka uppoutuu siihen, mikä ei hyödytä häntä, siltä jää saamatta se, mikä hyödyttäisi häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 620)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Uppoutuminen siihen, mistä ihmiselle ei ole hyötyä, riistää häneltä sen, mistä hänelle olisi hyötyä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kenet kuoleman nuoli ohittaa, sen vanhuus kahlitsee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 620)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, jota kuoleman nuoli ei kaada, vanhuus painaa maahan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ottaa vastaan lahjasi, se auttaa sinua jalomielisyydessä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 621)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Toisten lahjan ja anteliaisuuden vastaanottaminen on heidän auttamistaan hyvän tekemisessä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka työllistää itsensä sillä, mikä ei ole välttämätöntä, se hukkaa asioistaan sen, mikä on välttämätöntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 621)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siltä, joka uppoutuu siihen, mikä ei ole hänelle välttämätöntä, jäävät elämän välttämättömät asiat tekemättä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka aamulla valittaa häntä kohdannutta onnettomuutta, se valittaa Herraansa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 621)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka valittaa häntä kohdannutta vaikeutta, se valittaa Jumalasta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tavoittelee johtajuutta, se kärsiköön politiikan karvauden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 621)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kun Jumala antaa jollekulle johtajuuden, tämän on kärsittävä politiikan vaikeudet.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka uhmaa hallitsijaa, se asettaa itsensä alttiiksi nöyryytykselle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 621)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka niskoittelee ja käy röyhkeäksi hallitsijaa vastaan, joutuu väistämättä alttiiksi vahingolle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka rakastaa sinua jonkin asian tähden, se kääntyy pois, kun asia on ohi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 622)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka lähestyy sinua jonkin asian tai syyn vuoksi, se hylkää sinut, kun asia on saatu päätökseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tuo julki köyhyytensä, se alentaa arvonsa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 623)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tuo julki köyhyytensä ja puutteensa, on tehnyt itsestään halvan ja arvottoman.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka hakee mahtia muusta kuin totuudesta, sen Jumala alentaa totuudella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 623)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka hankkii itselleen suosiota vastoin totuutta, se jonain päivänä nöyryytetään, kun hän törmää totuuteen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka lakkaa juoksemasta maailman perässä, sen luo maailma itse nousee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 623)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka luopuu maailman tavoittelusta, sitä maailma nousee kunnioittamaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kiittää sinua ilman hyvää tekoa, sen moitteelta ilman rikkomusta älä luule olevasi turvassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 623)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kehuu ja kiittää sinua aiheetta, se tulee myös moittimaan sinua aiheetta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka syyttää aikaansa, sen valittelu pitkittyy. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 623)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, joka valittaa kohtalostaan, valituksesta ei tule loppua.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kokoaa omaisuutta hyödyttääkseen sillä ihmisiä, sitä he tottelevat; ja joka kokoaa sitä itselleen, sen he hylkäävät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 624)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jos jonkun tarkoitus vaurastuessaan on palvella ihmisiä, ihmisistä tulee hänen palvelijoitaan; mutta jos hänen tarkoituksenaan on hän itse, hänestä tulee ihmisten silmissä vihattu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei sure mennyttä eikä riemuitse tulevasta, se on tarttunut kieltäymykseen kummastakin päästä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 624)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ei mieti mennyttä eikä sure sitä eikä myöskään haaveile tulevasta, on todellinen kieltäymyksen harjoittaja.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka noudattaa lempeyttä, sille elanto virtaa runsaana. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 628)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sävyisyys ja lempeys saavat elannon virtaamaan ihmiselle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kilvoittelee totuuden pystyttämiseksi, se saa menestyksen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 628)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka ponnistelee ja kilvoittelee oikeuden toteuttamiseksi, onnistuu lopulta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kunnioittaa oppinutta, se kunnioittaa Herraansa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 632)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Oppineen kunnioittaminen on Jumalan kunnioittamista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka varmuus on tervettä, se karttaa kiistelyä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 632)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka todella uskoo johonkin ja on siitä varma, ei jaksa kiistellä siitä eikä tyrkyttää sitä muille.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka puhetta säestää häveliäisyys, sen teoista väistyy rivous. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 632)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka noudattaa puheessaan häveliäisyyttä, on häveliäs myös teoissaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka rankaisee anteeksipyytävää, sen oma pahanteko käy suureksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 633)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen rankaiseminen, joka katuu tekoaan ja pyytää anteeksi, on rumempaa kuin itse teko.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka aikoo palkita hyvän teon, on sen jo palkinnut. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 633)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, jonka aikomuksena on korvata saamansa hyvä, on jo ennalta korvannut sen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka vihastuu sellaiseen, jota hän ei kykene vahingoittamaan, sen murhe pitkittyy ja hän kiduttaa omaa sieluaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 633)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka on vihainen henkilölle, jota hän ei voi vahingoittaa, kiusaa itseään turhaan, eikä hänen harminsa lopu vähällä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka hautoo pahaa toiselle, on jo aloittanut sen itsestään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 634)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka päättää sydämessään tehdä pahaa toiselle, on aloittanut sen omasta itsestään.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka epää omaisuutensa siltä, joka häntä kiittää, jättää sen perinnöksi sille, joka ei häntä kiitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 637)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka kieltää omaisuutensa kiitolliselta ja häntä kiittävältä, jättää omaisuutensa perinnöksi sellaiselle, joka ei häntä kiitä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka löytää seuran Koraanin resitoinnista, sitä ei veljistä eroaminen kammota. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 638)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ystävystyy Koraanin ja sen lukemisen kanssa, sitä eivät yksinäisyys ja ystävien puute vaivaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka valittaa ahdinkoaan muulle kuin uskovalle, on ikään kuin valittanut Jumalasta, ylistetty olkoon Hän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 638)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka avaa surunsa ja purkaa sydäntään muulle kuin uskovalle, on vienyt valituksensa Jumalasta muulle kuin Jumalalle.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka suurentelee pieniä vastoinkäymisiä, sen Jumala, ylistetty olkoon Hän, koettelee suurilla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 638)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tekee pienistä ongelmista itselleen suuria, sen Jumala panee kärsimään suurista ongelmista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tutkii toisten salaisuuksia, sen salaisuudet Jumala, ylistetty olkoon Hän, tuo julki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 638)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka nostaa verhon toisen salaisuuksien päältä, sen salaisuuksien päältä Jumala nostaa verhon.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka urkkii salattuja vikoja, siltä Jumala, ylistetty olkoon Hän, epää sydänten rakkauden. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 638)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka lähtee etsimään ihmisten salattuja vikoja, sitä kohtaan tunnetun rakkauden Jumala hävittää sydämistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka saavuttaa äärimmäisen siitä, mitä rakastaa, odottakoon äärimmäistä siitä, mitä inhoaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 639)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Maailma on sellainen, että kun joku siinä saavuttaa toiveensa huipun, hänen on syytä odottaa suurta vastoinkäymistä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka nukkuu yönsä pitkään, siltä jää tekemättä sellaista, mitä hän ei päivällään saa kurotuksi kiinni. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 640)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Runsas yöuni ja yöllisen palvonnan laiminlyönti tuovat mukanaan menestyksen puutteen ja päivän tehtävien epäonnistumisen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ajattelee pahaa siitä, joka ei petä, ajattelee hyvää siitä, mikä ei ole totta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 641)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Epäluulo sitä kohtaan, joka ei ole petturi, johtaa aiheettomaan luottamukseen petturia kohtaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kitsastelee sillä, mitä ei omista, on vienyt paheellisuuden huippuunsa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 642)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Kitsastelu toisten omaisuudella on perin kurjaa ja paheellista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka alistuu totuudelle ja tottelee sitä, jolla on oikeus puolellaan, kuuluu hyväntekijöihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 642)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka alistuu totuudelle ja tottelee sekä puolustaa sitä, jolla on oikeus puolellaan, kuuluu hyväntekijöihin.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka lähimmät hylkäävät, sille kaukaisemmat sallitaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 643)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka läheiset hylkäävät, sille Jumala tuo toisia ihmisiä hänen läheisikseen.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka kostaa rikkojalle, mitätöi ansionsa tässä maailmassa ja menettää tuonpuoleisen palkkion. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 643)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka kostaa — vaikka oikeutetustikin — menettää ansionsa tässä maailmassa ja hävittää myös tuonpuoleisen palkkion.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ottaa Jumalan tottelemisen kauppatavarakseen, sille voitot saapuvat ilman kaupankäyntiä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 643)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, jonka pääomana on Jumalan palveleminen, saa jatkuvasti voittoa ilman kaupankäynnin vaivaa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka rakastaa tämän maailman ja tuonpuoleisen korkeutta, vihatkoon korkeutta tässä maailmassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 643)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, joka tavoittelee korkeutta sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa, ei tule tavoitella tämän maailman korkeutta.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka antaa pelkäävälle turvan hänen pelkonsa aiheelta, sille Jumala, ylistetty olkoon Hän, antaa turvan rangaistukseltaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 644)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka rientää pelkäävän avuksi pelon hetkellä, sen avuksi Jumala rientää rangaistuksen hetkellä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka hyvä tapa (adab) ylittää hänen järkensä, on kuin paimen suuren lammaslauman keskellä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 645)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka lisää järkensä oheen hyvän tavan, saa paimenen lailla ihmisten kaitsennan ja johdatuksen tehtäväkseen.

(Sanomme: toisin sanoen ihmisten johtamiseen tarvitaan järjen lisäksi myös hyvää tapaa.)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka poikkeaa totuudesta, sen silmissä hyvä teko muuttuu pahaksi ja paha teko hyväksi, ja hän juopuu harhaanjohtumisen juopumuksella. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 645)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka tietoisesti kääntyy pois totuudesta, lankeaa eksymyksen juopumukseen ja näkee siitä lähtien hyvän pahana ja pahan hyvänä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pyytää anteeksi ilman rikkomusta, tekee itsensä syylliseksi rikkomukseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 645)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pyytelee anteeksi aiheetta ja väärässä paikassa, asettaa itsensä epäilyksen alaiseksi.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka tekee kiitoksen siunauksen sinetiksi, sille Jumala, ylistetty olkoon Hän, tekee siitä lisäyksen avaimen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 646)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Tehkää kiitoksesta siunauksen päätös, niin siitä tulee teille lisäyksen avain.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka toimii Jumalan, ylistetty olkoon Hän, kuuliaisuudessa, siltä ei jää voitto saamatta eikä vastustaja voita häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 650)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siltä, joka on ottanut kantaakseen Jumalan palvelemisen ikeen, ei jää mitään maailmasta saamatta, eikä yksikään vihollinen voita häntä.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka herpaantuu teoissaan, se taantuu tilassaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 650)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Se, joka lyö laimin tekonsa, taantuu vähitellen myös sisäisessä tilassaan.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei pelota ketään, ei koskaan pelkää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 650)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei pelota, se ei pelkää.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka pitäytyy neuvonpidossa, siltä ei onnistuessa puutu kiittäjää eikä erehtyessä puolustajaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 650)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sitä, joka pitäytyy neuvonpidossa, kiitetään, jos hän onnistuu; ja jos hän ei saavuta tulosta, hän on ainakin anteeksiannettu.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei tyydy Jumalan säätämykseen, sen uskontoon astuu epäusko. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 650)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Sen, joka ei tyydy Jumalan säätämykseen, uskonto päätyy lopulta epäuskoon.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei hanki sorretulle oikeutta sortajalta, siltä Jumala, Korkein, riistää vallan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 651)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Siltä, joka ei puolusta sorrettua sortajaa vastaan, Jumala ottaa pois hänen valtansa.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jonka rakkaus ei ole Jumalassa, sitä varokaa, sillä hänen rakkautensa on halpamaista ja hänen seuransa turmiollista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 652)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Varo sitä, jonka ystävyys ei ole Jumalan tähden, sillä hänen käytöksensä on alhaista ja hänen seuransa turmiollista.

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Joka ei kestä ihmisten taakkaa, se tekee vallastaan kelvollisen siirtymään pois. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 652)

Amir al-mu'minin (AS) sanoi: Jolta puuttuu kärsivällisyys ihmisiä kohtaan, siltä valta lähtee pois.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka asettaa valtansa palvelemaan uskontoaan, hänelle alistuu jokainen hallitsija. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 655)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka asettaa valtansa ja omaisuutensa uskontonsa palvelukseen, hänen edessään mahtavimmatkin taipuvat kuuliaisiksi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka päämääränä on totuus, hän saavuttaa sen, vaikka se olisi vahvasti verhottu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 655)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka aikoo löytää totuuden ja toimia sen mukaan, hän on sen löytävä, vaikka se olisi hyvin kätketty.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka silmissä maailma on suuri ja jonka sydämessä sen asema on mahtava, ja joka asettaa sen Jumalan edelle ja antautuu sille kokonaan, hänestä tulee sen orja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 656)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka pitää maailmaa suurena silmissään, jonka sydämen sen asema valtaa, joka asettaa sen Jumalan edelle ja tavoittelee sitä yksinomaan, hänestä on tullut maailman orja.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka haalii itselleen paljon naissuhteita, hänen ylleen lankeavat häpeät. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 658)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Naistenmiehestä ja irstailijasta tulee häväisty.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jota köyhyys ahdistaa hellittämättä, toistakoon usein sanoja: 'Ei ole voimaa eikä mahtia muutoin kuin Jumalassa, Korkeassa, Suuressa.' (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 658)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Se, jota köyhyys ei jätä rauhaan, sanokoon usein: 'Ei ole voimaa eikä mahtia muutoin kuin Jumalassa, Korkeassa, Suuressa.'

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka kuolee vuoteessaan tuntien Herransa sekä Hänen lähettiläänsä oikeuden ja tämän huonekunnan oikeuden, kuolee marttyyrina; hänen palkkansa on Jumalan, ylistetyn, varassa, hän ansaitsee palkkion siitä hyvästä työstä, jonka hän aikoi tehdä, ja hänen aikomuksensa käy miekalla iskemisen sijasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 658)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka kuolee vuoteessaan mutta tuntee Jumalansa ja tietää lähettilään ja hänen seuraajiensa oikeuden, on kuollut marttyyrina; hänen palkkansa on Jumalan luona, hän saa palkkion kaikista hyvistä teoista, jotka hän aikoi tehdä, ja hänen aikomuksensa asettuu hänen miekkansa sijaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka elämästä ei ole sinulle hyötyä, lue hänet kuolleisiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 660)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä kiinnitä sydäntäsi ihmiseen, josta ei ole sinulle mitään hyötyä, vaan pidä häntä kuolleena.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka on omaisuudestaan saita itseään kohtaan, lahjoittaa sen auliisti vaimonsa tulevalle aviomiehelle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 661)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Se, joka on saita jopa itseään kohtaan, kokoaa omaisuutta sille, joka hänen kuolemansa jälkeen nai hänen vaimonsa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka kiitollisuus on runsas, hänen hyvänsä on runsas. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 662)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Paljon kiittävä ihminen on täynnä hyvää.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jolle Jumala on lisännyt kunniaa, hänen sopii lisätä ihmisten kunnioittamista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 662)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun Jumala on osoittanut jollekulle kunnioitusta, tulee hänenkin osoittaa kunnioitusta ihmisille.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka murehtii huomisen elantoa, ei menesty koskaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 662)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka murehtii toimeentuloaan, ei saavuta menestystä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jolle suodaan lahjoja, hän joutuu niiden orjaksi, kunnes niistä kiittäminen vapauttaa hänet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 662)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvyys ja lahja tekevät ihmisestä orjan, ja tie vapauteen tästä orjuudesta on kiiruhtaa kiittämään saadusta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka ei vaali hyvää tekoaan, on hukannut sen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 662)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ihmisen on hoivattava hyvyyttään ja hyviä tekojaan kuin lasta, muutoin ne menevät hukkaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka torjuu hyvän pahalla, tulee voitetuksi; ja joka torjuu pahan hyvällä, voittaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 663)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka vastaa hyvyyteen pahalla, joutuu varmasti tappiolle ja häviää; ja joka vastaa pahuuteen hyvällä, on lopulta voittava.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka Jumalan muistaminen on runsasta, hänen ymmärryksensä valaistuu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 663)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumalan runsas muistaminen valaisee järjen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka tuo herjauksen korviisi, on itse herjannut sinua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 663)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka saattaa korviisi herjaukset, joita toiset ovat sinusta lausuneet, on ikään kuin itse herjannut sinua.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka vaatii sinulta sellaista, mihin et kykene, on antanut sinulle luvan olla tottelematta häntä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 664)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka pakottaa sinut tehtävään, joka ylittää voimasi, on antanut sinulle luvan niskoitteluun.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jota ajan vastoinkäymiset seuraavat toinen toisensa perään, hänelle ne tuottavat kärsivällisyyden hyveen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 664)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Sille, jota aika kohtelee kovin ja jonka ahdinko pitkittyy, se lahjoittaa myös kärsivällisyyden hyveen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka onnettomuuteen olet ollut syynä, sinun velvollisuutesi on lempeästi hoitaa hänen vaivaansa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 666)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jos olit syypää jonkun ahdinkoon, sinun on lempeydellä ponnisteltava hänen vaivansa parantamiseksi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jonka aikomus on hyvä, häntä Jumalan suoma menestys tukee. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 677)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun ihmisen aikomus tulee oikeaksi, Jumalan suoma menestys tulee hänen avukseen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka on kiinni hallitsijan palveluksessa, hänelle ei jää aikaa veljille. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 667)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Vallanpitäjän palvelija ja hallinnon virkamies menettää vapautensa niin, ettei hän voi olla uskonveljiensä seurassa eikä palvella heitä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka tarvitsee sinua, häntä kohtaan sinulla on velvollisuus olla lempeä ja myötätuntoinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 668)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Sitä, joka on tullut sinusta riippuvaiseksi, sinun tulee kohdella lempeästi ja myötätuntoisesti.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka menee riidassa liian pitkälle, tekee syntiä; ja joka jää siinä vajaaksi, joutuu poljetuksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 669)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Liiallisuus oikeutensa vaatimisessa tekee ihmisestä syntisen, ja laiminlyönti siinä ajaa vastapuolen vääryyteen ja tekee tämän syntiseksi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Maailman halpuudesta Jumalan, ylistetyn, edessä kertoo se, ettei sitä, mikä on Hänen luonaan, saavuteta muutoin kuin maailmasta luopumalla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 678)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Maailman alhaisuudesta Jumalan edessä on se, ettei mitään Hänen luonaan olevaa voi saavuttaa muutoin kuin hylkäämällä maailman.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ylhäisyyttä on kärsivällisyys ahdistetun valituksen kuulemisessa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 681)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Suuruutta ja ylhäisyyttä on se, että kuuntelet heikkojen valituksia kärsivällisesti ja maltilla.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mikään ei tuota palkkiota niin kuin hädänalaisen auttaminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 685)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Millään ei ole sellaista palkkiota kuin hädässä olevan avuksi rientämisellä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ole kuollut se, joka on herättänyt tiedon eloon. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 686)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei koskaan kuole se, joka on jättänyt jälkeensä tietoa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei kovuus ole missään asiassa olematta sen häpeänä, eikä lempeys ole missään asiassa olematta sen kaunistuksena. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 686)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kovuus ja väkivaltaisuus rumentavat kaiken, ja lempeys ja pehmeys tekevät kaikesta kauniimpaa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kuinka monta onkaan niitä, jotka tunnustavat oikeuden mutta eivät anna sitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 687)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Monet tunnustavat toisten oikeudet mutta eivät noudata niitä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei väkevä viinikään vie miesten järkeä niin kuin ahneus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 687)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mikään viini ei hävitä miehen järkeä niin kuin ahneus.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ahdinko käy ankaraksi ilman että Jumala, korkein, tuo sen helpotuksen lähelle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 689)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun ahdinko käy äärimmilleen, Jumala tuo avun perille.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumala, ylistetty, ei ole käskenyt mitään antamatta siihen myös apuaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 689)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mitä ikinä Jumala on käskenyt, siinä Hän myös auttaa palvelijoitaan tottelemaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Eivät kaksi solvaa toisiaan ilman että alhaisempi heistä jää voitolle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 691)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kahden haukkuessa toisiaan voitolle jää aina alhaisempi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Eivät kaksi riitele keskenään ilman että typerämpi heistä pääsee niskan päälle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 691)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kahden käydessä toistensa kurkkuun voitolle jää aina typerämpi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mikään ei ole Jumalalle, ylistetylle, rakkaampaa kuin se, että Häneltä pyydetään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 691)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumala ei rakasta mitään niin paljon kuin sitä, että Häneltä pyydetään ja anotaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Profeettojen jälkeen ei ole muuta kuin harhaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 692)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Profeettojen opin ulkopuolella kaikki on väärää.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mitä ei sovi tehdä julkisesti, sitä älä tee salassakaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 693)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Se, mitä ei sovi tehdä toisten nähden, ei yleensä ole soveliasta salassakaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kuinka paljon onkaan veljiä ruokamaljojen ääressä ja kuinka vähän ajan koettelemuksissa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 695)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Pöydän ääressä ystäviä on aina runsaasti, mutta kun onnettomuus kohtaa, vain harva rientää avuksesi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei minua huoleta synti, jonka jälkeen minulle suodaan aikaa rukoilla kaksi rukousjaksoa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 696)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: En ole huolissani synnistä, jonka jälkeen saan tilaisuuden rukoilla kaksi rukousjaksoa ja anoa anteeksiantoa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei Jumala, ylistetty, säädä palvelijalle mitään säädöstä, johon tämä tyytyy, ilman että siinä on hänelle parasta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 696)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jokainen kohtalo, jonka Jumala on palvelijalleen kirjoittanut, koituu lopulta hänen parhaakseen ja hyödykseen, jos palvelija siihen tyytyy.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumala, ylistetty, ei torju uskovalta palvelijalta mitään tämän maailman koettelemuksista eikä tuonpuoleisen rangaistuksesta muutoin kuin siksi, että tämä tyytyy Hänen säätämykseensä ja kestää kauniisti Hänen koettelemuksensa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 696)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jos Jumala torjuu ihmiseltä jonkin tämän maailman koettelemuksista tai tuonpuoleisen rangaistuksista, sen tärkein syy on tyytyminen Hänen säätämykseensä ja kaunis kärsivällisyys Hänen koettelemuksessaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kuinka kaunista onkaan rikkaiden nöyryys köyhien edessä, kun he tavoittelevat sitä, mikä on Jumalan, korkeimman, luona; ja kuinka kaunista onkaan köyhien ylväys rikkaiden edessä, kun he turvaavat Jumalaan, ylistettyyn. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 697)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kuinka kaunista on rikkaiden nöyryys köyhiä kohtaan Jumalan palkkion toivossa, ja köyhien riippumattomuus rikkaista silloin, kun he ovat panneet turvansa Jumalaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kukaan ei ole lähestynyt minua välikappaleella, joka olisi silmissäni arvokkaampi kuin hyvä teko, jonka olen hänelle aiemmin tehnyt, jotta kaunistaisin sen hänen silmissään antamalla sen sisaren seurata sitä; sillä myöhempien tekojen katkeaminen katkaisee kiitollisuuden aiemmista. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 697)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Paras keino saavuttaa ystävyyteni on se, että joku tulee ja muistuttaa minua hyvistä teoista, joita olen hänelle menneisyydessä tehnyt, jotta tekisin hänelle jälleen samanlaisia ja enemmänkin. Sillä ajan kuluessa hyvä teko vanhenee, ja siitä on muistutettava uudelleen — ja tällainen muistuttaminen on eräänlaista kiitollisuutta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei se, jota koettelemus ankarasti painaa, ole rukouksen tarpeessa enempää kuin se, joka on siitä säästynyt mutta ei ole koettelemukselta turvassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 697)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää luulko, että koettelemuksen kohtaama tarvitsisi rukousta enemmän kuin se, joka ei juuri nyt ole ahdingossa; kaikki tarvitsevat rukousta aina.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei kukaan laske sydämeen iloa ilman että Jumala, ylistetty, luo tuosta ilosta armon; ja kun ilon tuojaa kohtaa onnettomuus, tuo armo rientää sitä vastaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 699)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun joku ilahduttaa toista, Jumala luo tuosta riemusta ja ilosta armon, joka — kun onnettomuus on laskeutumassa tuon ihmisen ylle — asettuu sen tielle ja estää sen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei kukaan ole koskaan viettänyt yötä odottaen minulta annettua lupausta, kääntyillen vuoteellaan noustakseen aamulla saamaan tarpeensa täytetyksi, levottomampana kuin minä omalla vuoteellani — niin hartaasti tahdon vapautua lupaukseni velasta ja niin pelkään estettä, joka pakottaisi sen rikkomiseen; sillä lupauksen pettäminen ei kuulu jalojen tapoihin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 699)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Se, joka on tullut ovelleni tarpeineen ja viettänyt yönsä luonani toivoen tarpeensa täyttyvän, on levoton siitä, toteutuuko hänen toiveensa vai ei. Mutta minun levottomuuteni on suurempi kuin hänen — niin hartaasti haluan täyttää hänen tarpeensa ja pelkään, etten onnistuisi ja tulisin rikkoneeksi lupaukseni. Lupauksen pettäminen on kaukana jalomielisten luonteesta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Millään ei ole niin taivutettu hallitsijan suosiota, sammutettu vihastuneen kaunaa, voitettu hyljityn mieltä, saatettu vaikeita asioita onnistumaan eikä torjuttu pahuuksia kuin lahjalla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 700)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mikään ei aja lahjan asiaa, kun on kyse hallitsijan suosion voittamisesta, vihan lauhduttamisesta, sydänten lähentämisestä, vaikeuksien ratkaisemisesta ja pahan torjumisesta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei sinua poissa ollessasi varjele se, joka pitää muistissa vikasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 701)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Se, joka on painanut mieleensä vikasi, ei ole varjellut kunniaasi poissa ollessasi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: En ole moittinut ketään salaisuuteni levittämisestä, sillä itse olin sen suhteen häntäkin ahtaampi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 701)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun oma rintani oli ahdas ja kerroin salaisuuteni muille, miksi moittisin heitä siitä, etteivät he säilyttäneet salaisuuttani omassa rinnassaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei Jumala suo palvelijalle lahjaa, jota tämä käyttää vääryyteen, ilman että on oikein ottaa se häneltä pois. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 701)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun Jumala antaa palvelijalle lahjan ja tämä sortaa sillä toisia, on oikein, että Jumala ottaa lahjan häneltä takaisin.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Uskonnon mittapuu on järki. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 702)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Uskonnon asioiden oikeellisuuden mittapuu on järki.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Alhaisuuksista erossa pysyminen masentaa vihollisen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 705)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Pysy erossa alhaisesta ihmisestä, jottei hän voi harjoittaa vihollisuutta sinua kohtaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvyytesi epääminen ajaa muiden seuraan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 706)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvän epääminen läheisiltä tekee heidät tarvitseviksi ja ajaa heidät vieraiden ystävyyteen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ihmisen tekopyhyys kumpuaa alhaisuudesta, jonka hän havaitsee itsessään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 722)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Sydämen tekopyhyys ja ihmisen uskon heikkous johtuvat siitä alhaisuudesta ja halveksittavuudesta, jonka hän tarkoin katsoessaan löytää itsestään.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvien sielut karttavat pahojen sieluja. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 726)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvien henki inhoaa ja kaihtaa pahojen henkeä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jalomielisen lupaus on käteinen ja viipymätön; alhaisen lupaus on viivyttelyä ja verukkeita. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 725)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jalomielisen lupaus lunastetaan heti ja viivyttelemättä; alhaisen lupaus taas lykätään hamaan tulevaisuuteen, eikä se lopulta jonkin verukkeen varjolla täyty lainkaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Omaisuuden kartuttaminen kunnian kustannuksella on alhaisuutta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 725)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Rahaan pääseminen ja omaisuutensa kartuttaminen mihin hintaan hyvänsä, vaikka maineensa menettäen, on alhaisuutta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Vanhuuden arvokkuus on minulle rakkaampi kuin nuoruuden kukoistus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 728)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Rakastan vanhuuden arvokkuutta enemmän kuin nuoruuden verevyyttä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Sortava, väkivaltainen hallitsija on parempi kuin sekasorto, joka ei lopu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 729)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Väärämielinen ja sortava hallitsija on parempi kuin levottomuus ja turvattomuus, jolla ei ole loppua.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Olen havainnut sovinnon — niin kauan kuin se ei heikennä islamia — hedelmällisemmäksi kuin taistelun. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 731)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Niin kauan kuin se ei johda islamin heikkenemiseen, rauha ja sovinto ovat parempia kuin sota ja verenvuodatus.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Olen havainnut lempeyden ja pitkämielisyyden auttavan minua enemmän kuin urheat miehet. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 731)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Maltti ja kärsivällisyys ovat ihmiselle aina hyödyllisempiä kuin urheat sotajoukot.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumalan kautta, ei Jumala, ylistetty, rankaise uskovaa muusta kuin hänen pahasta luulostaan ja huonosta luonteestaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 731)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Uskovan rangaistus johtuu tavallisesti pahasta luulosta tai huonosta luonteesta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ota asia kevyesti, sillä lähtö on lähellä, yhdessäolo vähäistä ja viipyminen lyhyt. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 737)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä ota maailmaa raskaasti; sillä lähtösi maailmasta on lähellä, viipymisesi siinä lyhyt ja oleskelusi vähäinen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käy kauppaa sellaisen kanssa, jolta et kykene saamaan oikeuttasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 744)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tee kauppoja ihmisen kanssa, jolta sinulla ei ole voimaa periä oikeuttasi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä katkaise välejä ystävään, vaikka hänestä tulisi epäuskoinen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 744)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä katkaise ystävyyttäsi ystävääsi, vaikka hänestä tulisi epäuskoinen. — Sanomme: sellaisten jakeiden valossa kuin 'Te, jotka uskotte, älkää ottako isiänne ja veljiänne suojelijoiksenne, jos he rakastavat epäuskoa enemmän kuin uskoa; ja ne teistä, jotka ottavat heidät suojelijoikseen, ovat väärintekijöitä' [Koraani 9:23], jotka kieltävät ystävyyden epäuskoisten kanssa, jotkut kääntäjät ovat tulkinneet tämän hadithin sanan 'kufr' kiittämättömyydeksi ja sanoneet: älköön kiittämättömyys saako sinua päättämään ystävyyttä. Mutta jalo jae koskee suojeluvaltaa (walaya), ei ystävyyttä. Toisin sanoen: jos ystävästä tulee epäuskoinen, hän jää suojeluvallan — rakkauden ja kuuliaisuuden — piirin ulkopuolelle, mutta ystävyyden piiristä häntä ei pidä sulkea pois; kenties juuri tuo ystävyys jonain päivänä koituu hänen pelastuksekseen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkööt perheesi ja omaisesi olko niitä, jotka saavat sinusta osakseen vähiten. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 745)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Varo osoittamasta rakkautta muille ja samalla kieltämästä sitä perheeltäsi ja ystäviltäsi. (Sanomme: olen nähnyt hyvin monia tähän kurjuuteen langenneita.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä pane mitään vaaraan toivoen saavasi enemmän. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 745)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä saata omaasi vaaraan ahnehtiessasi enempää. (Sanomme: tunne siis sen arvo, mitä sinulla on, äläkä uhraa sitä äläkä pane sitä vaaraan saadaksesi jotakin suurempaa. Tämä ahneus on tehnyt monista onnettomia.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä päästä vaimoasi äläkä orjaasi salaisuutesi jäljille, sillä he ottavat sinut orjakseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 745)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä paljasta salaisuuttasi vaimollesi tai palvelijallesi, sillä he ottavat sinut panttivangikseen ja orjakseen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käy voittosille tietämättömän kanssa, sillä hän alkaa vihata sinua; mutta nuhtele järkevää, niin hän rakastaa sinua. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 746)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tietämättömän ja järkevän ero on tämä: kun neuvot tietämätöntä, hänestä tulee vihamiehesi; mutta kun neuvot ja jopa nuhtelet järkevää, rakkaus sinua kohtaan juurtuu hänen sydämeensä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käännytä pois pyytäjää, vaikka hän menisi liiallisuuksiin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 746)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä aja luotasi pyytäjää, vaikka hän pyynnössään olisi hellittämätön ja menisi liiallisuuksiin.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää nousko hajaannukseen hallitsijaanne vastaan, ettette katuisi asianne seurauksia. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 748)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää saattako hallitsijaanne vaikeuksiin vastustuksella ja tottelemattomuudella älkääkä heikentäkö häntä — sen savu käy omiin silmiinne.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää kiirehtikö sitä, mitä Jumala, ylistetty, ei ole teille kiirehtinyt. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 748)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää hätäilkö siinä, missä Jumala ei ole teidän vuoksenne hätäillyt.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä pyydä anteeksi siltä, joka ei soisi löytävänsä sinulle puolustusta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 749)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä ano anteeksi siltä, joka ei anteeksipyyntöä ota vastaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä iloitse toisen lankeemuksesta, sillä et tiedä, mitä aika sinulle tuo. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 751)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä iloitse toisen kaatumisesta, kun et tiedä, milloin tulee oman kaatumisesi vuoro.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tuudittaudu turvallisuuteen, sillä sinut temmataan juuri turvapaikastasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 751)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä ylpisty turvallisuudestasi; eräänä päivänä juuri se, minkä varassa tunnet olosi turvalliseksi, tuhoaa sinut.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä riemuitse toisen erehdyksestä, sillä et sinäkään ole ainaisesti onnistumisesi herra. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 751)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka iloitsee toisten virheistä, ei tavallisesti itse koskaan onnistu tekemään oikein.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä anna vihollisen kohteliaisuuden pettää itseäsi, sillä hän on kuin vesi: vaikka sitä kuinka kauan kuumennettaisiin tulella, se ei lakkaa kykenemästä sammuttamaan tulen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 751)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tuudittaudu hyvyyteen, jota osoitat vihollisellesi; sillä sinun suhteesi viholliseesi on kuin tulen suhde veteen: vaikka tuli kuumentaa vähäisen veden kaltaisekseen, vesi tilaisuuden tullen kääntyy ja sammuttaa tulen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käy vihollisesi kimppuun hänen hyökätessään, sillä hänen hyökkäysvoimansa auttaa häntä sinua vastaan; äläkä käy hänen kimppuunsa hänen paetessaan, sillä hänen pakonsa riittää sinulle hänen asiassaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 752)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä ryhdy taisteluun vihollisesi kanssa kahdessa tilanteessa: ensiksi, kun hän hyökkää voimalla suoraan edestä, ja toiseksi, kun hän on kääntänyt selkänsä ja pakenee. Ensimmäisessä hänen voittonsa on todennäköisempi, ja toisessa taisteluun ei ole tarvetta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää menettäkö malttianne vähäisessä vastenmielisessä, ettei se syöksisi teitä suureen vastenmieliseen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 753)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää vaipuko valitukseen heti, kun asiat kääntyvät hiukan vastoin tahtoanne; tällainen luonne saattaa teidät tavallisesti tilanteeseen, joka ei ole lainkaan mieleenne.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä kysele siitä, mitä ei ole tapahtunut, sillä siinä, mikä jo on ollut, on tietoa kylliksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 753)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tutki äläkä utele sellaista, mitä ei ole tapahtunut eikä ole olemassa; sillä siinä, mikä todella on osaksesi tullut, riittää pohdittavaa yllin kyllin.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Totisesti panettelija tekee vääryyttä sille, josta hän kielii, ja pettää sitä, jolle hän kielii. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 754)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Joka panettelee jotakuta selän takana, tekee tälle vääryyttä ja pettää sinua, kuulijaa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä sodi sitä vastaan, joka pitää kiinni uskonnosta, sillä uskonnon vastustaja on jo lyöty. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 754)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä sodi sellaista vastaan, joka pitää kiinni uskonnosta; sillä sota häntä vastaan on sotaa uskontoa vastaan, ja joka taistelee uskontoa vastaan, on jo ennalta hävinnyt.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käy voittosille sen kanssa, joka tukeutuu totuuteen, sillä totuuden vastustaja jää tappiolle. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 754)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä taistele sitä vastaan, joka vetoaa totuuteen ja on saanut siitä rohkeutensa; sillä joka käy totuutta vastaan, on jo ennalta hävinnyt.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä pyytele anteeksi tekoa, jossa olet totellut Jumalaa, ylistettyä — se riittää sinulle kunniaksi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 755)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä koskaan pyydä anteeksi tekoa, jonka olet tehnyt totellaksesi Jumalaa; sellainen teko on sinulle kunniaksi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älköön sinua painako sen vääryys, joka tekee sinulle vääryyttä; sillä hän ahkeroi omaksi vahingokseen ja sinun hyödyksesi — eikä sen palkka, joka tuottaa sinulle iloa, ole se, että teet hänelle pahaa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 756)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä murehdi kohtuuttomasti sortajan vääryyttä; sillä vääryydellään sinua kohtaan hän vahingoittaa itseään ja toimii sinun hyödyksesi — eikä pahalla sovi palkita sitä, joka on tehnyt sinulle näin hyvää.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä haasta riitaa vihollisesi kanssa äläkä lyö ystävääsi; ota vastaan anteeksipyyntö, vaikka se olisi valheellinen, ja jätä vastaamatta, vaikka sinulla olisi siihen valta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 757)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä käy vihollisesi kimppuun syyttä äläkä lyö ystävääsi syyttä. Ole aina valmis hyväksymään anteeksipyyntö, vaikka esitetty puolustus olisi valheesta sepitetty. Älä ole kärkäs vastaamaan; jätä moni puhe vaille vastausta, vaikka sinulla olisi siihen osuva vastaus.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä muista Jumalaa, ylistettyä, hajamielisesti äläkä unohda Häntä huvituksiin vaipuen; muista Häntä täydellisellä muistamisella, jossa sydämesi on yhtä kielesi kanssa ja salattu sisimpäsi vastaa julkituotua. Etkä muista Häntä muistamisen todellisella tavalla, ennen kuin unohdat itsesi muistaessasi Häntä ja kadotat itsesi asiassasi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 757)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumalaa muistaessasi älä ole hajamielinen ja poissaoleva, älköönkä maailman huvitus vetäkö sinua pois Jumalan muistamisesta. Muista Jumalaa lakkaamatta, täydellisellä muistamisella, jossa sydämesi on sopusoinnussa kielesi kanssa ja sisimpäsi vastaa sanojasi. Tiedä, ettet saavuta Jumalan muistamisen todellisuutta, ennen kuin muistamisen hetkellä unohdat itsesi ja kadotat itsesi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä kartuta itsellesi maailman veljiä; sillä jos et kykene täyttämään heidän odotuksiaan, he muuttuvat vihollisiksi. He ovat kuin tuli: sen paljous polttaa, sen vähyys hyödyttää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 760)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä ahnehdi maallisten ystävien — erotukseksi Jumalan tähden olevista ystävistä — kartuttamista. Sillä jos et kykene tyydyttämään heidän toiveitaan, heistä tulee vihollisia. He ovat kuin tuli: kun sitä on paljon, se riistäytyy hallinnasta ja polttaa; kun vähän, se on hyödyksi.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tee pahaa sille, joka on tehnyt sinulle hyvää; sillä joka tekee pahaa hyväntekijälleen, häneltä evätään hyvyys. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 763)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä tee pahaa sille, joka on tehnyt sinulle hyvää — muutoin jäät itse hyvyyttä vaille.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä kiistele typerien kanssa äläkä hurmaannu naisista, sillä se saattaa järkevät häpeään. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 765)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä väittele tyhmän kanssa äläkä tule naisten lumoamaksi; kumpikin on järjen vastaista.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää pyytäkö keneltäkään muulta kuin Jumalalta, ylistetyltä; sillä jos Hän antaa teille, Hän kunnioittaa teitä, ja jos Hän epää teiltä, Hän varjelee teitä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 764)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älkää pyytäkö mitään keneltäkään muulta kuin Jumalalta. Jumala on se, joka antaessaan kunnioittaa teitä ja evätessään juuri sillä epäämisellä varjelee teitä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Älä evää apuasi hädänalaiselta, vaikka hän olisi menetellyt tuhlaillen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 765)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Riennä hädänalaisen avuksi, vaikka hän itse olisi syypää ahdinkoonsa ja se olisi syntynyt hänen liiallisuuksistaan.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ole iloisuutta tiukkuuden rinnalla. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 770)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ankaruus hävittää iloisuuden.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ole kasvattamista vihan vallassa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 770)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun olet vihainen, ei ole oikea hetki ojentaa toisia tai opettaa heille jotakin — se on silloin tehotonta.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Elantoa ei saavuteta itsensä näännyttämisellä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 772)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Toimeentulo ei kartu vaivalla ja raadannalla.

Sanomme: toisin sanoen ihmisen elanto ei lisäänny pelkällä rehkimisellä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kylläisyys ja säädettyjen velvollisuuksien täyttäminen eivät sovi yhteen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 772)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Runsas syöminen ei sovi yhteen palvelemisen velvollisuuksien täyttämisen kanssa.

(Sanomme: kylläisyys tarkoittaa vatsan täyttämistä. Siinä tilassa ihminen käy raskaaksi ja tahdoltaan veltoksi ja menettää tavallisesti muutamaksi tunniksi kyvyn palvella Jumalaa. Samansuuntaisesti on sanottu: 'Päättäväisyys ja pidot eivät sovi yhteen' — toisin sanoen mässäily ei käy yksiin hyvien tekojen tekemisen tahdon kanssa.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ylpeilevä ei opi. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 773)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ylpeä ihminen ei saa oppimisen armoa ja jää tavallisesti tietämättömyyteen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Pakottajan työ ei kanna hedelmää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 773)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Sen työ, joka pakottaa toisia ja on ankara, ei tavallisesti ole vilpitöntä eikä myöskään johda tulokseen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Työ ei menesty muun kuin aidon ja jalojuurisen käsissä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 773)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Työssä ja taidossa kääntykää aina aidon alkuperän puoleen.

(Sanomme: tosin 'työ' viittaa kertomuksissa hyväntekoon; siinä tapauksessa tarkoitus on, että hyvyys sellaista kohtaan, jolla ei ole juurta eikä sukua, ei pääty hyvin: kelvottomien pään pystyyn nostaminen ja hyvän toivominen heille on oman lankansa pään kadottamista — se on käärmeen kasvattamista omassa povessaan.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tietoa ei oteta muilta kuin sen todellisilta haltijoilta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 778)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tietoa ei pidä oppia muilta kuin sen todellisilta haltijoilta.

(Sanomme: toisin sanoen tieto on ammennettava lähteestään ja sen alkuperäisestä auktoriteetista, ei toisen ja kolmannen käden lähteistä. Esimerkiksi uskonnon ymmärtämiseksi on mentävä suoraan Kirjan ja sunnan äärelle, ei uskonoppineiden kirjoihin, jotka ovat heidän tulkintojaan.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tietämätöntä ei nähdä muutoin kuin liioittelevana; typerää et kohtaa muutoin kuin laiminlyövänä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 779)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tietämätön tavallisesti liioittelee, ja tyhmä lyö laimin.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ole hyvää lasketussa hyvässä teossa. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 779)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Hyvässä teossa, jota lasketaan, ei ole hyvää.

(Sanomme: laskemisella tarkoitetaan teon pitämistä suurena, sillä ylvästelyä ja hyvityksen odottamista ihmisiltä — ei sen lukemista Jumalan edessä palkkion toivossa eikä iloa siitä, että sai armon tehdä sen.)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Ei ole hyvää auttajassa, joka nöyryyttää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 779)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Nöyryyttävässä auttajassa ei ole mitään hyvää.

(Sanomme: tarkoitetaan ihmistä, joka auttaa mutta soimaa autettavaa ja nöyryyttää häntä: mikset itse pystynyt!)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Anteeksiannon saavuttaa vain se, joka vastaa pahaan hyvällä. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 782)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jumalan anteeksiannon arvoiseksi ei tule muu kuin se, joka hyvittää pahan teon hyvällä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mies ei ole uskova, ennen kuin hän ei välitä siitä, millä hän tyydyttää nälkänsä polton, eikä siitä, kumman kahdesta vaatteestaan hän pukee arkeen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 785)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Todelliseksi uskovaksi ei ole tullut muu kuin se, joka ei pane painoa sille, mitä syö ja mitä pukee ylleen.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Uskovan usko ei ole täydellinen, ennen kuin hän pitää huojennusta koettelemuksena ja koettelemusta lahjana. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 785)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Kun usko tulee täydelliseksi, uskova näkee huolettomuuden kiusauksena ja koettelemuksen lahjana.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Typerää ei ojenna muu kuin karvas puhe. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 786)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tyhmän saa ojennukseen vain sanan karvaudella.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Miestä ei moitita oman oikeutensa ottamisesta; moitittavaa on vain sen ottaminen, mikä ei hänelle kuulu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 786)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Oman oikeuden periminen ei ansaitse moitetta eikä ole vika; vika miehessä on sen vaatiminen, mikä ei oikeutetusti hänelle kuulu.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Vilpitön ystävä ei käänny pois rakkaudesta, vaikka häntä kohdeltaisiin kaltoin. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 786)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Todellinen ystävä ei luovu ystävyydestään, vaikka häntä kohtaan tehtäisiin vääryyttä.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: 'Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala' on uskon linnoitus ja hyvyyden avaus. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 789)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Jalo tahlil-lauselma ('Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala') on uskolle suoja ja varjelus, ja se avaa elämään hyvyyden portin.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Mikään ei hyödytä ihmistä enemmän kuin kielen varjeleminen ja hyvän tekeminen auliisti. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 789)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Paras suoja on kahdessa asiassa: ensiksi kielen hillitsemisessä ja toiseksi hyvyyden käden avaamisessa.

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Typerältä ei koskaan saa oikeutta muutoin kuin olemalla pitkämielinen häntä kohtaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 791)

Amir al-mu'miniin (AS) sanoi: Tyhmältä ei voi saada oikeuttaan muutoin kuin suurella pitkämielisyydellä.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Ei pelastu Jumalalta, ylistetty olkoon Hän, se, jonka pahuudelta ihmiset eivät pelastu. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 791)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Jumalan vihalta säästyy vain se, jonka pahuudelta ihmiset säästyvät.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Mikään ei poista puutetta niin kuin tyytyväisyys ja vähään tyytyminen. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 791)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Mikään ei hävitä köyhyyttä niin kuin tyytyväisyys ja vähään tyytyminen.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Vähäinenkin totuus torjuu paljon valhetta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 803)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Vähäinenkin totuus huuhtoo pois ja vie mennessään paljon valhetta.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Totuudellinen saavuttaa totuudellisuudellaan sen, minkä valehtelija saavuttaa juonittelullaan. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 809)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Totuudellinen saavuttaa totuudellisuudellaan juuri sen, mihin valehtelija pyrkii petoksellaan.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Anteeksianto kantaa hedelmää tunnustuksen kautta enemmän kuin puolustelujen kautta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 810)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Virheen tunnustaminen avaa aina paremmin ovia kuin verukkeiden keksiminen.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Ei ole mitään hyvää vaikenemisessa totuudesta, niin kuin ei ole mitään hyvää tietämättömästä puheesta. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 824)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Ei ole hyvää siinä, että vaikenee totuudesta, aivan kuten ei ole hyvää tietämättömässä puheessa.

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Antelias tarvitsee sitä, joka häneltä pyytää. (Ghurar al-Hikam, osa 1, s. 824)

Uskovien käskijä (AS) sanoi: Jalomielinen ja antelias ihminen tarvitsee sellaista, joka häneltä pyytää.