On suositeltavaa pyytää korkeimmalta Jumalalta anteeksiantoa jokaisen yön aamuhämärässä seitsemänkymmentä kertaa, ja se on täydellisin anteeksipyyntö. Tämä on kerrottu Alilta (AS). (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 58)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Anteeksiannon pyytäminen aamuhämärissä on Herralle mieluista, ja täydellinen anteeksipyyntö aamuhämärissä on seitsemänkymmentä kertaa.
Ja häneltä (AS) myös: Suojarukous jokaista ruumiin kipua vastaan, ja se on: Turvaudun Jumalan mahtiin ja Hänen valtaansa kaiken yli. Suojaan itseni taivaiden ja maan Kaikkivaltiaalla, ja suojaan itseni Sillä, jonka nimen kanssa mikään tauti ei voi vahingoittaa, ja suojaan itseni Sillä, jonka nimi on siunaus ja parannus. Joka tämän lausuu, sitä ei mikään kipu vahingoita. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 153)
Uskovaisten johtaja (AS) haki tällä tavoin suojaa jokaista kipua vastaan: Turvaudun Jumalan mahtiin ja Hänen valtaansa kaiken yli. Suojaan itseni taivaiden ja maan Kaikkivaltiaalla, ja suojaan itseni Sillä, jonka nimen kanssa mikään tauti ei voi vahingoittaa, ja suojaan itseni Sillä, jonka nimi on siunaus ja parannus.
Ibn Tawusin, Jumala armahtakoon häntä, teoksessa Muhaj al-Da'awat on Alilta (AS): Se, jonka elatus on käynyt vaikeaksi ja jonka toimeentulon tiet ja ovet ovat sulkeutuneet, kirjoittakoon nämä sanat gasellinnahalle tai nahkapalaselle ja ripustakoon sen yllensä tai pankoon sen vaatteisiin, joita hän käyttää, älköönkä eroako siitä — silloin korkein Jumala laajentaa hänen elatustaan ja avaa hänelle toimeentulon ovet sieltä, mistä hän ei osaa aavistaa. Ja se on: Oi Jumala, sillä-ja-sillä, sen-ja-sen pojalla, ei ole voimaa ponnisteluun, ei kärsivällisyyttä koettelemuksessa eikä voimaa kestää köyhyyttä ja puutetta. Oi Jumala, siunaa Muhammadia ja Muhammadin sukua, äläkä estä siltä-ja-siltä, sen-ja-sen pojalta, elatustasi, äläkä kitsastele hänelle sitä runsautta, joka on luonasi, äläkä riistä häneltä armolahjaasi, äläkä katkaise häntä runsaasta osastasi, äläkä jätä häntä luotujesi varaan äläkä hänen itsensä varaan, jottei hän uupuisi eikä kävisi kykenemättömäksi huolehtimaan siitä, mikä korjaa hänen tilansa ja hänen asiansa. Ota sen sijaan yksin huolehtiaksesi hänen hajallaan olevien asioidensa kokoamisesta, kanna huoli hänen tarpeistaan ja katso häneen kaikissa hänen asioissaan. Sillä jos jätät hänet luotujesi varaan, he eivät hyödytä häntä; ja jos pakotat hänet turvautumaan sukulaisiinsa, he kieltävät häneltä; ja jos he antavat, he antavat vähän ja vastahakoisesti; ja jos he kieltävät, he kieltävät paljon; ja jos he saituroivat, he ovat saituuden arvoisia. Oi Jumala, tee hänet, se-ja-se, sen-ja-sen poika, rikkaaksi armolahjastasi äläkä jätä häntä siitä osattomaksi, sillä hän on hädänalainen sinun edessäsi ja köyhä sen suhteen, mikä on sinun käsissäsi, kun taas sinä olet hänestä riippumaton ja hänet hyvin tunteva ja tietävä. «Ja joka luottaa Jumalaan, hänelle Jumala riittää. Jumala saattaa asiansa päätökseen. Jumala on säätänyt jokaiselle asialle määrän» [Qur'an 65:3]. «Totisesti vaikeuden mukana tulee helpotus; totisesti vaikeuden mukana tulee helpotus» [Qur'an 94:5-6]. «Ja joka pelkää Jumalaa, hänelle Hän suo ulospääsyn ja antaa hänelle elatuksen sieltä, mistä hän ei osaa aavistaa» [Qur'an 65:2-3]. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 169)
Uskovaisten johtajalta (AS) on kerrottu, että se, jonka elatus on käynyt ahtaaksi ja jolta toimeentulon ovet ovat sulkeutuneet, kirjoittakoon nämä sanat gasellinnahalle tai nahkapalaselle ja pitäköön ne jonkin aikaa mukanaan eikä erotko niistä. Jumala avaa hänelle elatuksen ovet sieltä, mistä hän ei osaa aavistaa: Oi Jumala, sillä-ja-sillä, sen-ja-sen pojalla, ei ole voimaa ponnisteluun eikä kärsivällisyyttä koettelemuksessa .....
Ja näin näin toisessa käsikirjoituksessa Alilta (AS) poissaolevan tai karkurin palauttamiseksi: Oi Jumala, taivas on sinun taivaasi ja maa on sinun maasi, manner on sinun mantereesi ja meri on sinun merensi, ja se, mikä on niiden välillä tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa, on sinun. Oi Jumala, tee siis maa kaikessa avaruudessaan sille-ja-sille, sen-ja-sen pojalle, ahtaammaksi kuin kamelin nahka, ja tartu hänen kuuloonsa, näköönsä ja sydämeensä; «tai kuin pimeydet syvässä meressä, jota peittää aalto, jonka päällä on aalto, jonka päällä on pilviä — pimeyksiä päällekkäin; kun hän ojentaa kätensä, hän tuskin näkee sitä. Ja jolle Jumala ei ole antanut valoa, sillä ei ole mitään valoa» [Qur'an 24:40]. Ja kirjoita sen ympärille Valtaistuimen jae (ayat al-kursi), ripusta se ilmaan kolmeksi päiväksi ja aseta se sitten paikkaan, jossa hän tavallisesti majaili — silloin hän palaa, jos korkein Jumala tahtoo. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 181)
Karkurin palauttamiseksi, jonkun paluuta varten tai kadonneen löytymiseksi uskovaisten johtajalta (AS) on tullut tämä ohje:
Kirjoitat: Oi Jumala, taivas on sinun taivaasi, maa on sinun maasi, manner on sinun mantereesi ja meri on sinun merensi, ja se, mikä on niiden välillä tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa, on sinun. Oi Jumala, tee siis maa kaikessa avaruudessaan (tähän henkilön nimi muodossa se-ja-se, sen-ja-sen poika) ahtaammaksi kuin kamelin nahka, ja tartu hänen kuuloonsa, näköönsä ja sydämeensä; tai kuin pimeydet syvässä meressä, jota peittää aalto, jonka päällä on aalto, jonka päällä on pilviä — pimeyksiä päällekkäin; kun hän ojentaa kätensä, hän tuskin näkee sitä. Ja jolle Jumala ei ole antanut valoa, sillä ei ole mitään valoa [Qur'an 24:40]. Sitten kirjoitat koko tämän tekstin ympärille Valtaistuimen jakeen (ayat al-kursi) siten, että Valtaistuimen jae ympäröi koko tekstin. Sen jälkeen ripustat paperin kolmeksi päiväksi ilmaan johonkin paikkaan ja asetat sen sitten hänen vakituiseen asuinsijaansa. Jumalan tahdolla hän palaa juuri sinne.
Ja Alilta (AS): Joka on kadottanut jotakin, lukekoon suura Ya Sinin kahdessa rak'assa al-Hamdin jälkeen ja sanokoon niiden jälkeen: Oi Jumala, oi kadonneen ohjaaja (palauttaja), palauta minulle kadonneeni. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 182)
Uskovaisten johtajalta (AS) on kerrottu, että se, joka on kadottanut jotakin, rukoilkoon kaksi rak'aa ja lukekoon kummassakin rak'assa al-Hamdin jälkeen suura Ya Sinin. Rukouksen jälkeen hän sanokoon: Oi Jumala, oi ohjaaja, oi kadonneen palauttaja, palauta minulle kadonneeni.
Ja Alilta (AS): Joka pelkää hukkumista tai palamista, lukekoon: «Totisesti minun suojelijani on Jumala, joka on lähettänyt alas Kirjan, ja Hän suojelee vanhurskaita» [Qur'an 7:196]; «eivätkä he arvioineet Jumalaa Hänen todellisen arvonsa mukaan. Koko maa on Hänen kourassaan ylösnousemuksen päivänä, ja taivaat ovat kokoon käärittyinä Hänen oikeassa kädessään. Kunnia olkoon Hänelle, ja Hän on korkealla yläpuolella sen, mitä he asettavat Hänen rinnalleen» [Qur'an 39:67]. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 203)
Uskovaisten johtajalta (AS) on kerrottu, että turvaksi hukkumiselta tai palamiselta luetaan: Totisesti minun suojelijani on Jumala, joka on lähettänyt alas Kirjan, ja Hän suojelee vanhurskaita; eivätkä he arvioineet Jumalaa Hänen todellisen arvonsa mukaan. Koko maa on Hänen kourassaan ylösnousemuksen päivänä, ja taivaat ovat kokoon käärittyinä Hänen oikeassa kädessään. Kunnia olkoon Hänelle, ja Hän on korkealla yläpuolella sen, mitä he asettavat Hänen rinnalleen. [Qur'an 7:196; 39:67]
al-Nu'mani mainitsi kirjassaan Daf' al-Humum wa al-Ahzan Alilta (AS): Sille, jolle on tehty vääryyttä eikä hänen sortajansa luovu siitä, valakoon vettä ylleen, suorittakoon rituaalipesun täydellisesti ja rukoilkoon kaksi rak'aa; sitten hän sanokoon: Oi Jumala, se-ja-se, sen-ja-sen poika, on tehnyt minulle vääryyttä, on käynyt kimppuuni, on asettunut minua vastaan, on tuottanut minulle tuskaa ja ahdistusta, on nöyryyttänyt minua ja kuluttanut minut loppuun. Oi Jumala, jätä hänet oman itsensä varaan, murra hänen tukipylväänsä, jouduta hänen tuhoaan, riistä häneltä siunauksesi, katkaise hänen elatuksensa, lyhennä hänen ikänsä, pyyhi pois hänen jälkensä, anna hänen vihollisensa saada hänestä valta ja tavoita hänet siellä, missä hän tuntee olevansa turvassa — niin kuin hän teki minulle vääryyttä, kävi kimppuuni, asettui minua vastaan, tuotti tuskaa ja ahdistusta, nöyryytti ja kulutti loppuun. Oi Jumala, minä pyydän sinulta apua sitä-ja-sitä, sen-ja-sen poikaa, vastaan; auta siis minua, sillä sinä olet ankarin voimassa ja ankarin rangaistuksessa. Silloin hänelle ei anneta lykkäystä, jos korkein Jumala tahtoo. Tämän hän tehköön kolmesti. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 205)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, jolle on tehty vääryyttä eikä hänen sortajansa luovu siitä, valakoon ensin vettä ylleen, ottakoon sitten rituaalipesun, rukoilkoon kaksi rak'aa, kohottakoon sitten kätensä rukoukseen ja sanokoon: Oi Jumala, se-ja-se, sen-ja-sen poika, on tehnyt minulle vääryyttä, on käynyt kimppuuni, on asettunut minua vastaan, on tuottanut minulle tuskaa ja ahdistusta, on nöyryyttänyt minua ja kuluttanut minut loppuun. Oi Jumala, jätä hänet oman itsensä varaan, murra hänen tukipylväänsä, jouduta hänen tuhoaan, riistä häneltä siunauksesi, katkaise hänen elatuksensa, lyhennä hänen ikänsä, pyyhi pois hänen jälkensä, anna hänen vihollisensa saada hänestä valta ja tavoita hänet siellä, missä hän tuntee olevansa turvassa — niin kuin hän teki minulle vääryyttä, kävi kimppuuni, asettui minua vastaan, tuotti tuskaa ja ahdistusta, nöyryytti ja kulutti loppuun. Oi Jumala, minä pyydän sinulta apua sitä-ja-sitä, sen-ja-sen poikaa, vastaan; auta siis minua, sillä sinä olet ankarin voimassa ja ankarin rangaistuksessa. Tämän toimituksen voi suorittaa enintään kolme kertaa, ja jos Jumala tahtoo, sortajalle ei enää anneta lykkäystä.
(Sanomme: se, että kertomuksen alussa sanotaan hänen valavan vettä ylleen, voi olla vertauskuva täydestä peseytymisestä (ghusl). Mutta ei ole kaukaakaan haettua sekään, että hän valaa vettä rinnalleen. Sillä tilanne on kirouksen tilanne, ja veden valaminen rinnalle auttaa vähentämään itsekkäitä pyyteitä ja saavuttamaan jumalallisen aikomuksen.)
Ja uskovaisten johtajalta (AS): Se, jolle on tehty vääryyttä, ottakoon rituaalipesun ja rukoilkoon kaksi rak'aa pidentäen niiden kumarrusta ja maahan heittäytymistä. Kun hän on lausunut tervehdyksen (rukouksen päätteeksi), sanokoon tuhat kertaa: Oi Jumala, minut on voitettu, auta siis minua. Silloin apu joudutetaan hänelle. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 206)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, jolle on tehty vääryyttä, ottakoon rituaalipesun ja rukoilkoon kaksi rak'aa pidentäen kumarrusta ja maahan heittäytymistä. Rukouksen päätteeksi tervehdyksen lausuttuaan hän sanokoon tuhat kertaa: Oi Jumala, minut on voitettu, auta siis minua. Apu saapuu hänelle pian.
Alilta (AS) noituuden mitätöimiseksi: Kirjoitetaan gasellinnahalle ja ripustetaan: Jumalan nimeen ja Jumalan avulla; Jumalan nimeen, mitä Jumala tahtoo; Jumalan nimeen, eikä ole voimaa eikä väkeä muutoin kuin Jumalassa, Korkeassa, Suuressa. «Mooses sanoi: Se, minkä te toitte, on noituutta; totisesti Jumala tekee sen tyhjäksi. Totisesti Jumala ei anna menestyä turmiontekijöiden teoille. Ja Jumala vahvistaa totuuden sanoillaan, vaikka syylliset sitä inhoaisivat» [Qur'an 10:81-82]. «Niin totuus toteutui ja se, mitä he tekivät, kävi tyhjäksi. He tulivat siinä voitetuiksi ja kääntyivät pois nöyryytettyinä» [Qur'an 7:118-119]. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 228)
Noituuden mitätöimiseksi on uskovaisten johtajalta (AS) kerrottu, että kirjoitettakoon gasellinnahalle ja pidettäköön mukana: Jumalan nimeen ja Jumalan avulla; Jumalan nimeen, mitä Jumala tahtoo; Jumalan nimeen, eikä ole voimaa eikä väkeä muutoin kuin Jumalassa, Korkeassa, Suuressa. Mooses sanoi: Se, minkä te toitte, on noituutta; totisesti Jumala tekee sen tyhjäksi. Totisesti Jumala ei anna menestyä turmiontekijöiden teoille. Ja Jumala vahvistaa totuuden sanoillaan, vaikka syylliset sitä inhoaisivat. Niin totuus toteutui ja se, mitä he tekivät, kävi tyhjäksi. He tulivat siinä voitetuiksi ja kääntyivät pois nöyryytettyinä. [Qur'an 10:81-82; 7:118-119]
(Sanomme: tämän suoja-amuletin voi sekä ripustaa itselleen että ripustaa paikkaan, jossa noituutta epäillään; ilmaisu «se ripustetaan» viittaa kertomuksissa molempiin.)
Ja niihin kuuluu se, minkä Sayyid Ibn Baqi, Jumala armahtakoon häntä, on maininnut teoksessaan al-Ikhtiyar ja joka on kerrottu uskovaisten johtajalta (AS): Mitä Jumala tahtoo, se tapahtuu. Oi Jumala, minä pyydän sinulta parhaan valintaa, sellaisen valintaa, joka on uskonut asiansa sinun huomaasi, antautunut sinulle, alistunut sinulle asiassaan, kääntänyt kasvonsa yksin sinuun ja luottanut sinuun siinä, mikä häntä on kohdannut. Oi Jumala, valitse minulle hyvä äläkä valitse minua vastaan; ole minun puolellani äläkä minua vastaan; auta minua äläkä auta ketään minua vastaan; tue minua äläkä tue ketään minua vastaan; anna minulle kykyä äläkä anna ketään valtaan ylitseni; ohjaa minut hyvään äläkä anna minun eksyä; saata minut tyytyväiseksi säädökseesi ja siunaa minulle määräyksesi. Totisesti sinä teet mitä tahdot ja säädät mitä haluat, ja sinä olet kaikkivaltias. Oi Jumala, jos tässä asiassani on minulle parasta uskoni, maallisen elämäni ja asiani lopputuloksen kannalta, tee se minulle helpoksi; ja jos on toisin, käännä se minusta pois, oi armollisin armahtajista. Totisesti sinä olet kaikkivaltias, ja meille riittää Jumala; Hän on paras huolenpitäjä. (Misbah al-Kaf'ami, osa 1, s. 395)
Tämäkin on eräs toinen istikhara-rukous uskovaisten johtajalta (AS).
«Ta'wil al-Ayat» eli Ta'wil al-Ayat al-Zahira fi Fada'il al-Itra al-Tahira on teos, joka selittää ne jakeet, jotka laskeutuivat Profeetan perheestä (AS), ja sen on kirjoittanut Sayyid Sharaf al-Din Astarabadi, kymmenennen hijra-vuosisadan shiialainen oppinut. Tekijä etenee tässä kirjassa Koraanin suurien järjestyksessä ja selittää tarkastelemansa jakeet niiden yhteydessä kerrottujen Profeetan perheen kertomusten avulla. Tekijästä itsestään ei ole juurikaan tietoa muuta kuin se, että tiedämme hänen olleen Muhaqqiq Karakin oppilas. Mainittu kirja on aihepiirinsä parhaita teoksia.