Alilta kerrotaan hänen sanoneen: Yhdeksän asiaa on yhdeksältä ihmisryhmältä rumempaa kuin muilta: kärsimättömyys kuninkailta, saituus rikkailta, äkkipikaisuus oppineilta, lapsellisuus iäkkäiltä, välien katkaiseminen johtajilta, valehtelu tuomareilta, päihteiden orjuus lääkäreiltä, rivo kieli naisilta ja harkitsematon kiivaus vallanpitäjiltä. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 83)
Ali (AS) sanoi: Yhdeksän piirrettä on rumia, ja yhdeksälle ryhmälle vielä rumempia: kärsimättömyys ja lyhytpinnaisuus ylhäisöltä, saituus rikkailta, malttinsa menettäminen oppineilta, lapsellinen käytös iäkkäiltä, välien katkaiseminen johtajilta, valehtelu tuomareilta, päihderiippuvuus lääkäreiltä, rivo kieli ja haukkuminen naisilta sekä kohtuuton väkivaltaisuus hallitsijoilta.
Häneltä, Jumalan siunaus hänelle, kerrotaan hänen sanoneen: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Enkö osoittaisi teille sitä, mikä sovittaa synnit ja rikkomukset? Wudun huolellinen suorittaminen silloinkin, kun se on vastenmielistä ja vaivalloista, ja rukouksen odottaminen rukouksen jälkeen – juuri se on ribat, vartiossa pysyminen. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 100)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) piti kahta asiaa tehokkaina rikkomusten hyvittämiseksi ja syntien anteeksisaamiseksi: täydellistä ja tarkkaavaista wudua, erityisesti elämän ahdingoissa, sekä rukousta odottamaan asettumista ja kahden rukouksen välisen ajan viettämistä palvonnassa. Tätä Koraani kutsuu sanalla ribat: Te, jotka uskotte, olkaa kärsivällisiä, kilpailkaa kestävyydessä ja pysykää vartiossa [Qur'an 3:200].
Alilta, Jumalan siunaus hänelle, kerrotaan hänen sanoneen: Viisi rukousta sovittavat sen, mikä jää niiden väliin, niin kauan kuin suurista synneistä pidättäydytään. Tästä Jumala, mahtava ja korkea, on sanonut: Hyvät teot poistavat pahat teot; tämä on muistutus niille, jotka muistavat [Qur'an 11:114]. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 135)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Viisi päivittäistä rukousta sovittavat niiden väliin jäävät huolimattomuudet ja pahat teot. Jumala on itse sanonut: hyvät teot pyyhkivät pois pahat teot. Näin on, ellei palvelija Jumala varjelkoon syyllisty johonkin suureen syntiin.
Häneltä, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Se, joka kuulee rukouskutsun ollessaan moskeijassa ja lähtee sitten pois, on tekopyhä – paitsi mies, joka aikoo palata takaisin, tai joka ei ole puhdistautunut ja menee ulos puhdistautuakseen. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 147)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jokainen, joka on moskeijassa rukouskutsun kaikuessa ja poistuu moskeijasta jättäen rukouksen ja yhteisrukouksen, on tekopyhä – paitsi jos hän menee ulos suorittamaan wudun tai palaa pian takaisin.
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan, että Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Kun jollekulle syntyy lapsi, lausukoon hän adhanin tämän oikeaan korvaan ja iqaman vasempaan, sillä se suojelee lasta Saatanalta. Ja hän (SAWS) käski minun tehdä näin Hasanille ja Husaynille sekä lukea adhanin ja iqaman ohella heidän korviinsa Kirjan avaussuuran, valtaistuinjakeen, al-Hashr-suuran lopun, al-Ikhlas-suuran ja kaksi turvasuuraa. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 147)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi tapanaan, että isä lausukoon vastasyntyneensä oikeaan korvaan adhanin ja vasempaan iqaman, jotta Jumala varjelisi lasta Saatanalta. Ja hän sanoi: Minua hän käski lausumaan adhanin ja iqaman Hasanin ja Husaynin korviin, kun he syntyivät, ja hän käski minun lukea adhanin ja iqaman ohella kumpaankin korvaan al-Hamd-suuran, valtaistuinjakeen, al-Hashrin lopun, al-Ikhlas-suuran ja kaksi turvasuuraa.
Häneltä, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Täydentäkää rivit, sillä Jumala ja Hänen enkelinsä siunaavat niitä, jotka täydentävät rivit. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 155)
Ali (AS) sanoi tapanaan: Täydentäkää yhteisrukouksen rivit, sillä Jumala ja enkelit lähettävät siunauksensa niille, jotka rivit täydentävät.
Alilta, Jumalan siunaus hänelle, kerrotaan hänen sanoneen: Kun aloitat rukouksen, sano: Minä käännän kasvoni Hänen puoleensa, joka loi taivaat ja maan, oikeauskoisena ja Jumalalle alistuneena, enkä minä kuulu monijumalaisiin. Totisesti rukoukseni, uhrini, elämäni ja kuolemani kuuluvat Jumalalle, maailmojen Herralle, joka on yksi eikä Hänellä ole vertaista. Tämä on minulle käsketty, ja minä kuulun Hänelle alistuneisiin. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 157)
Uskovaisten johtaja (AS) lausui ennen rukouksen aloittavaa takbiria (takbirat al-ihram): Minä käännän kasvoni Hänen puoleensa, joka loi taivaat ja maan, oikeauskoisena ja Jumalalle alistuneena, enkä minä kuulu monijumalaisiin. Totisesti rukoukseni, uhrini, elämäni ja kuolemani kuuluvat Jumalalle, maailmojen Herralle, joka on yksi eikä Hänellä ole vertaista. Tämä on minulle käsketty, ja minä kuulun Hänelle alistuneisiin.
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan, että Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Se, joka aikoo nousta yöllä rukoilemaan, sanokoon käydessään vuoteeseensa: Jumalani, älä anna minun unohtaa muistamistasi äläkä tee minusta yhtä välinpitämättömistä; nousen, jos Jumala, korkea, tahtoo, sillä ja sillä hetkellä. Silloin Jumala, mahtava ja korkea, asettaa hänen ylitseen enkelin, joka herättää hänet tuona hetkenä. Ja jos joku aikoo nousta yöllä rukoilemaan, mutta uni voittaa hänet aamuun asti, hänen unensa on lahja Jumalalta, mahtavalta ja korkealta, ja Jumala lukee hänen hyväkseen sen yön rukousvalvomisen täytenä. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 213)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) neuvoi, että jokainen, joka aikoo herätä yöllä rukoilemaan, sanokoon nukkumaan käydessään: Jumalani, älä jätä minua vaille muistamistasi äläkä lue minua välinpitämättömien joukkoon; jos Sinä tahdot, nousen palvomaan sinä ja sinä hetkenä. Silloin Jumala määrää enkelin herättämään hänet tuona hetkenä, ja jos uni sittenkin voittaa hänet, hänen unensa on lahja Jumalalta ja Jumala lukee sen yön rukousvalvomisen hänen hyväkseen.
Alilta, Jumalan siunaus hänelle, kerrotaan hänen sanoneen: Ellei Jumala olisi luonut Aadamin poikaa typeräksi, hän ei eläisi; ja jos eläimet tietäisivät kuolevansa niin kuin te tiedätte, ne eivät lihoisi teille. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 221)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Ellei Jumala olisi luonut ihmistä hieman ymmärtämättömäksi, ihmisten elämä ja toimeentulo ei koskaan järjestyisi. Ja jos eläimet tietäisivät kuoleman olevan olemassa, ne eivät lihoisi näin.
Häneltä, Jumalan siunaus hänelle: hän näki paarit, joiden päälle oli sidottu koristeeksi punaisia, vihreitä ja keltaisia kankaita. Hän, hänelle olkoon rauha, käski poistaa ne, ja ne otettiin pois, ja hän sanoi: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Tuonpuoleisen oikeudenmukaisuus alkaa haudoista: niissä ei erotu ylhäinen alhaisesta. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 232)
Uskovaisten johtaja (AS) näki, että erään vainajan paareille oli levitetty kallisarvoisia punaisia, vihreitä ja keltaisia kankaita. Hän käski ottaa ne pois ja sanoi: Kuulin Jumalan lähettiläältä (SAWS): Tuonpuoleisen oikeudenmukaisuus alkaa haudoista, eikä haudasta pidä voida erottaa rikasta köyhästä.
Alilta, Jumalan siunaus hänelle, kerrotaan, että Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Umra umran jälkeen sovittaa sen, mikä jää niiden väliin, ja hyväksytyn pyhiinvaelluksen palkka on paratiisi. Ja on syntejä, joita ei anneta anteeksi muualla kuin Arafatilla. Oi ihmiset, pitäkää kiinni pyhiinvaelluksesta ja umrasta ja suorittakaa niitä toinen toisensa perään, sillä ne pesevät synnit niin kuin vesi pesee lian ja poistavat köyhyyden niin kuin tuli poistaa raudasta kuonan. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 294)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi tapanaan: Umra on syntien sovitus, ja hyväksytyn pyhiinvaelluksen palkka on paratiisi; eräitä syntejä ei puhdisteta muualla kuin Arafatilla. Oi ihmiset, suorittakaa pyhiinvaellus ja umra, sillä nämä kaksi pesevät syntinne niin kuin vesi pesee lian ja poistavat köyhyyden niin kuin tuli poistaa raudasta epäpuhtaudet.
Ali, Jumalan siunaus hänelle, sanoi: Pelkurille ei ole luvallista lähteä sotaretkelle, sillä hän pakenee nopeasti. Katsokoon hän sen sijaan, millä varusteilla hän aikoi lähteä, ja varustakoon niillä toisen; silloin hän saa saman palkan kuin tämä, eikä hänen palkastaan vähennetä mitään. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 342)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Pelkurin ei pidä lähteä sotaan, sillä hänen tappionsa on todennäköinen. Varustakoon hän sen sijaan taistelijoita, niin hän saa saman palkan kuin he. Näin hänen palkkansa ei jää heidän palkkaansa vähäisemmäksi.
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Matkan sunnaan kuuluu, että kun joukko lähtee liikkeelle ja he ovat matkatovereita, he panevat kaikki eväänsä ja rahansa yhteen ja kuluttavat niitä yhdessä; sillä se on heidän mielelleen miellyttävämpää ja parempaa heidän keskinäisille väleilleen. (Daaim al-Islam, osa 1, s. 346)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Matkan sunna on se, että kaikki matkatoverit panevat kaiken omansa yhteiseen ja kuluttavat kertyneestä yhdessä. Se on kaikille mieluisampaa ja auttaa yksimielisyyden syntymistä.
Alilta, Jumalan siunaus hänelle: hänellä oli tapana syödä granaattiomena valkoisine kalvoineen, ja hän kehotti siihen sanoen: se parkitsee vatsan. Eikä ole granaattiomenaa, jossa ei olisi yhtä paratiisin siementä; jos siis siitä karkaa jokin siemen eli putoaa, etsikää se ja syökää se. Eikä hän jakanut granaattiomenaa kenenkään kanssa, vaan hän keräsi siitä pudonneetkin siemenet ja sanoi: Kukaan ei ole vienyt granaattiomenaa sisuksiinsa ilman että se olisi karkottanut hänestä Saatanan kuiskutuksen. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 112)
Uskovaisten johtaja (AS) söi granaattiomenan siementen välissä olevine ohuine kalvoineen ja katsoi sen parkitsevan vatsan. Hän sanoi: Jokaisessa granaattiomenassa on yksi paratiisin siemen. Niinpä jos siemen putosi häneltä syödessä, hän etsi sen käsiinsä ja söi senkin, eikä hän jakanut granaattiomenaa kenenkään kanssa. Hän sanoi: Granaattiomena pyyhkii Saatanan kuiskutuksen pois sydämestä.
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Husayn sairastui, ja hänen kipunsa kävi ankaraksi. Fatima otti hänet syliinsä ja toi hänet Profeetan (SAWS) luo apua ja turvaa etsien ja sanoi: Oi Jumalan lähettiläs, rukoile Jumalaa parantamaan poikasi. Ja hän laski Husaynin Profeetan eteen. Profeetta (SAWS) nousi ja istuutui hänen päänsä viereen ja sanoi sitten: Oi Fatima, oi tyttäreni, Jumala on se, joka tämän lapsen sinulle lahjoitti, ja Hän kykenee myös parantamaan hänet. Silloin Gabriel laskeutui hänen luokseen ja sanoi: Oi Muhammad, Jumala ei ole lähettänyt sinulle yhtäkään Koraanin suuraa, jossa ei olisi fa-kirjainta, ja jokainen fa on peräisin vaivasta – paitsi al-Hamd-suura, jossa ei ole fa-kirjainta. Pyydä siis maljallinen vettä, lue siihen al-Hamd neljäkymmentä kertaa ja kaada se hänen ylleen, niin Jumala parantaa hänet. Hän teki niin, ja Husayn oli kuin köysistä päästetty. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 146)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Husayn sairastui, ja hänen tautinsa paheni niin, että Fatima huolestui ja vei hänet Profeetan (SAWS) luo ja pyysi häneltä apua. Profeetta (SAWS) istuutui Husaynin viereen ja sanoi: Tyttäreni, tämän lapsen on Jumala sinulle lahjoittanut, ja ainoa, joka kykenee hänet parantamaan, on Jumala itse. Silloin Gabriel laskeutui ja sanoi: Kirjain fa viittaa vaivaan, ja ainoa suura, jossa ei ole fa-kirjainta, on al-Hamd-suura. Lue siis vesiastian ylle al-Hamd neljäkymmentä kertaa ja pirskota sen vettä Husaynin ylle; Jumala parantaa hänet. Profeetta (SAWS) teki niin, ja niin tapahtui.
Alilta, Jumalan siunaus hänelle: hänen sinettisormuksensa kaiverruksena oli: Ali uskoo Jumalaan. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 165)
Uskovaisten johtajan (AS) sinettisormuksen kaiverrus oli tämä: Ali yuminu billah – Ali uskoo Jumalaan. Sanomme: tästä kertomuksesta johdetaan tällaisen sinettikaiverruksen suositeltavuus, nimittäin siten, että kukin kaiverruttaa oman nimensä ja sen lisäksi sanat uskoo Jumalaan.
Alilta, hänelle olkoon rauha: eräs ansareihin kuulunut mies tuli tyttärensä kanssa Jumalan lähettilään (SAWS) luo ja sanoi: Oi Jumalan lähettiläs, hänen miehensä on lyönyt häntä niin, että kasvoihin jäi jälki; salli siis hänen saada hyvitys mieheltään. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi hänelle: Se on sinun oikeutesi. Silloin Jumala, mahtava ja korkea, lähetti alas jakeen: Miehet ovat naisten huoltajia sen tähden, että Jumala on suonut toisille enemmän kuin toisille, ja sen tähden, että he kuluttavat varojaan. Hurskaat naiset ovat kuuliaisia ja varjelevat poissa ollessa sitä, mitä Jumala on käskenyt varjella. Ja niitä, joiden niskoittelua pelkäätte, neuvokaa, karttakaa vuoteissa ja kurittakaa. Mutta jos he tottelevat teitä, älkää etsikö heitä vastaan mitään keinoa [Qur'an 4:34] – toisin sanoen: miehet ovat vastuussa kasvatuksesta ja kurista. Ja Jumalan lähettiläs sanoi: Minä tahdoin yhtä, mutta Jumala tahtoi toista. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 217)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Eräs ansareihin kuulunut mies otti tyttärensä kädestä, tuli Profeetan (SAWS) luo ja valitti vävystään, joka oli lyönyt hänen tytärtään niin, että lyönnin jälki näkyi yhä naisen kasvoissa. Jumalan lähettiläs (SAWS) antoi hänelle myöntävän vastauksen, mutta heti sen jälkeen laskeutui jae: Miehet ovat naisten huoltajia sen tähden, että Jumala on suonut toisille enemmän kuin toisille, ja sen tähden, että he kuluttavat varojaan. Hurskaat naiset ovat kuuliaisia ja varjelevat poissa ollessa sitä, mitä Jumala on käskenyt varjella. Ja niitä, joiden niskoittelua pelkäätte, neuvokaa, karttakaa vuoteissa ja kurittakaa. Mutta jos he tottelevat teitä, älkää etsikö heitä vastaan mitään keinoa [Qur'an 4:34]. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Mies voi kurittaa vaimoaan; tämä on sanan huoltaja (qawwamun) merkitys. Sitten hän sanoi: Tämä on Jumalan tahto, ja Jumalan tahto käy sinun tahtosi edelle.
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Se, joka ostaa sitä, mitä ei tarvitse, joutuu myymään sen, mitä tarvitsee. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 255)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, joka ostaa jotakin, mitä ei tarvitse, joutuu jonakin päivänä myymään jotakin, mitä hän tarvitsee.
Jafar ibn Muhammadilta, Jumalan siunaus hänelle, hänen isältään, hänen esi-isiltään, Alilta, hänelle olkoon rauha: hän tuomitsi eronneelle vaimolle korvauksen (muta) ja sanoi: sen peruste on Jumalan kirjassa: varakas kykynsä mukaan ja vähävarainen kykynsä mukaan [Qur'an 2:236]. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 293)
Imaami Jafar as-Sadiq (AS) sanoi: Uskovaisten johtaja (AS) määräsi eronneelle vaimolle maksettavaksi korvauksen (muta) ja sanoi, että sen peruste on tässä Jumalan kirjan jakeessa: se, jolla on varaa, kykynsä mukaan, ja se, jolla on vähän, kykynsä mukaan!
Alilta, hänelle olkoon rauha, kerrotaan hänen sanoneen: Vastatkaa pyytäjälle edes puolikkaalla taatelilla, ja antakaa pyytäjälle, vaikka hän tulisi hevosen selässä. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 333)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Antakaa kerjäläiselle jotakin, vaikka häntä luultaisiin varakkaaksi – olkoon lahja vaikka vain yksi taateli.
Jafar ibn Muhammadilta, hänen isältään, hänen esi-isiltään: Ali, hänelle olkoon rauha, ei antanut luopiolle enempää kuin kolme päivää aikaa, kehottaen häntä katumukseen; ja kun tuli neljäs päivä, hän surmasi hänet pyytämättä enää katumusta, ja luki sitten: Niitä, jotka uskoivat, sitten kielsivät uskonsa, sitten uskoivat, sitten kielsivät uskonsa ja sitten lisääntyivät epäuskossa, Jumala ei tule antamaan anteeksi [Qur'an 4:137]. (Daaim al-Islam, osa 2, s. 479)
Imaami Jafar as-Sadiq (AS) sanoi: Uskovaisten johtaja (AS) odotti luopion katumusta kolme päivää kehottaen häntä kääntymään, mutta ellei tämä katunut, hän surmasi hänet neljäntenä päivänä vedoten sanoihin: Niitä, jotka uskoivat, sitten kielsivät uskonsa, sitten uskoivat, sitten kielsivät uskonsa ja sitten lisääntyivät epäuskossa, Jumala ei tule antamaan anteeksi [Qur'an 4:137].