Jabir kertoi Abu at-Tufaililta, tämä Alilta – Jumalan siunaus hänelle – joka sanoi: Ei ole ainuttakaan muslimipalvelijaa, joka sanoisi ’ei ole muuta jumalaa kuin Jumala’, ilman että se nousee ylös ja lävistää jokaisen katon; se ei kulje minkään hänen huonon tekonsa ohi pyyhkimättä sitä pois, kunnes se saavuttaa niitä vastaavan määrän hyviä tekoja ja pysähtyy siihen. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 3)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun muistolause ’ei ole muuta jumalaa kuin Jumala’ lähtee uskovan huulilta, se nousee ylös ja läpäisee jokaisen esteen. Tämä muistolause hävittää uskovan huonot teot ja vahvistaa hänen hyvät tekonsa.
as-Sakuni kertoi Ja’far ibn Muhammadilta, tämä isältään ja tämä esi-isiltään (heille rauha): Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun joku teistä paljastaa itsensä virtsatakseen tai muun syyn vuoksi, sanokoon: Jumalan nimeen – sillä silloin Saatana painaa katseensa alas, kunnes hän on valmis. (Thawab al-A’mal, osa 1)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun riisuudutte tarpeenne tekemistä tai muuta asiaa varten, sanokaa ’Jumalan nimeen’, jotta Saatana ei kykenisi katsomaan.
Ali ibn Asbat kertoi katkeamattomana ketjuna uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Joka lukee sata jaetta Koraanista, mistä kohtaa tahansa, ja sanoo sitten seitsemän kertaa ’Oi Jumala’, hän kykenisi – jos hän rukoilisi kalliota vastaan – repäisemään sen irti, jos Jumala tahtoo. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 103)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka lukee sata jaetta mistä tahansa kohtaa Koraania ja sanoo sen jälkeen seitsemän kertaa ’Oi Jumala’ ja rukoilee, sen rukous kuullaan Jumalan tahdosta.
Muhammad ibn Hilal kertoi isältään, tämä isoisältään, joka kuuli uskovaisten johtajan (AS) sanovan: Ei ole ainuttakaan palvelijaa, joka lukisi ’Sano: minä olen vain ihminen niin kuin tekin’ suuran loppuun asti, ilman että hänelle syntyy valo hänen vuoteestaan Jumalan pyhään huoneeseen saakka. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 107)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kahf-suuran viimeisen jakeen lukeminen antaa ihmiselle valon, joka valaisee matkan hänen vuoteestaan Jumalan pyhään huoneeseen saakka.
Isa ibn Abdillah kertoi isältään, tämä isoisältään, tämä uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Joka lukee sata kertaa ’Sano: Hän on Jumala, yksi ainoa’ käydessään vuoteeseen, sille Jumala antaa anteeksi viidenkymmenen vuoden synnit. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 128)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Ykseyden suuran lukeminen sata kertaa nukkumaan käydessä tuo anteeksiannon viidenkymmenen vuoden synneistä.
Jabir kertoi Abu Ja’farilta (AS): Ali ibn Abi Talib (AS) sanoi: Annoin eräänä päivänä almuksi yhden kultarahan. Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi minulle: Etkö tiedä, oi Ali, että uskovan almu ei lähde hänen käsistään ennen kuin siitä on irrotettu seitsemänkymmenen saatanan leuat, jotka kaikki käskevät häntä olemaan sitä tekemättä – eikä se osu kerjäläisen käteen ennen kuin se on osunut Herran käteen, jonka mahtavuus on ylhäinen. Sitten hän luki tämän jakeen: ’Eivätkö he tiedä, että juuri Jumala ottaa vastaan palvelijoidensa katumuksen ja ottaa vastaan almut, ja että Jumala on armahtavainen ja armollinen?’ (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 141)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Annoin eräänä päivänä almuksi kultarahan. Kun Jumalan lähettiläs (SAWS) sai sen tietää, hän sanoi: Kun uskovan almu lähtee hänen kädestään, se vapautuu seitsemänkymmenen saatanan kuiskutuksesta, jotka yrittävät estää häntä antamasta sitä. Ja heti kun tämä almu saavuttaa kerjäläisen käden, se on saavuttanut Jumalan käden. Jumala sanoo: Juuri Jumala ottaa vastaan palvelijoidensa katumuksen ja ottaa vastaan almut; Jumala on katumuksen vastaanottava ja armollinen.
Asim ibn Hamza kertoi uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Siunauksen pyytäminen profeetalle (SAWS) hävittää synnit tehokkaammin kuin vesi sammuttaa tulen, ja se on parempi kuin orjien vapauttaminen. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 153)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Siunauksen pyytäminen profeetalle ja hänen suvulleen puhdistaa ihmisen erehdykset nopeammin kuin vesi sammuttaa tulen, ja se on parempi kuin orjan vapauttaminen.
al-Harith al-A’war kertoi: Uskovaisten johtaja Ali ibn Abi Talib (AS) sanoi: Jokainen rukous on suljettu pois taivaasta, kunnes pyydät siunausta Muhammadille ja hänen suvulleen. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 155)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Rukoukset ovat estyneitä nousemasta taivaaseen, elleivät ne kulje siunauspyynnön kanssa.
Ishaq kertoi al-Harithilta, tämä uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Joka sanoo illan tullen kolme kertaa: ’Ylistys olkoon Jumalalle, kun tulette iltaan ja kun tulette aamuun; hänelle kuuluu ylistys taivaissa ja maan päällä, iltahämärissä ja keskipäivän aikaan’, siltä ei jää saamatta mitään sen yön hyvää, ja hänestä käännetään pois kaikki sen paha. Ja joka sanoo saman aamun tullen, siltä ei jää saamatta mitään sen päivän hyvää, ja hänestä käännetään pois kaikki sen paha. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 166)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka lukee aamuin illoin kolme kertaa jalon jakeen ’Ylistys olkoon Jumalalle, kun tulette iltaan ja kun tulette aamuun; hänelle kuuluu ylistys taivaissa ja maan päällä, iltahämärissä ja keskipäivän aikaan’, saa osakseen kaiken sen päivän tai yön hyvän ja varjellaan sen pahalta.
Ja’far ibn Muhammad kertoi isältään (AS), tämä esi-isiltään, nämä uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Käyttäkää akaattisormusta, niin Jumala siunaa teitä ja te olette turvassa koettelemuksilta. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 174)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Pankaa sormeenne akaattisormus, sillä se on siunattu ja varjelee teitä koettelemuksilta.
al-Mas’udi kertoi: Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka katuu, sen katumuksen Jumala ottaa vastaan, ja hänen jäseniään käsketään peittämään hänet, maan alueita käsketään salaamaan hänen tekonsa, ja kirjuriemkelit saatetaan unohtamaan se, mitä he olivat hänen tililleen kirjoittaneet. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 179)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun ihminen katuu, Jumala ottaa hänen katumuksensa vastaan ja kääntyy hänen puoleensa. Ja kun näin on tapahtunut, Jumala käskee hänen ruumiinjäseniään salaamaan hänen menneet syntinsä, käskee maan alueita kätkemään hänen erehdyksensä ja sanoo hänen kahdelle enkelilleen, että he unohtaisivat sen, minkä ovat kirjoittaneet.
al-Halabi kertoi Abu Abdillahilta (AS): Alin (AS) kirjassa on: Sen, joka syö orpojen omaisuutta vääryydellä, tavoittaa tämän seuraus hänen jälkeläisissään jo tässä maailmassa, sillä Jumala – korkea ja mahtava – sanoo: ’Pelätkööt ne, jotka jättäisivät jälkeensä heikkoja jälkeläisiä ja olisivat huolissaan heistä; kavahtakoot he Jumalaa ja puhukoot oikeamielistä puhetta’ [Koraani 4:9]. Ja mitä tulee tuonpuoleiseen, Jumala – korkea ja mahtava – sanoo: ’Ne, jotka syövät orpojen omaisuutta vääryydellä, syövät vatsaansa vain tulta, ja pian he palavat liekehtivässä tulessa’ [Koraani 4:10]. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 233)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka kajoaa orvon omaisuuteen, sen teon seuraus tavoittaa hänen jälkeensä jääviä jo tässä maailmassa. Näinhän Jumala on sanonut: Niiden, jotka ovat huolissaan jälkeensä jättämiensä pienten lasten tulevaisuudesta, tulee pelätä tekemästä vääryyttä toisten orvoille lapsille, kavahtaa Jumalaa ja kohdella orpoja harkiten. Tuonpuoleisesta rangaistuksesta Jumala puolestaan sanoo seuraavassa jakeessa: Ne, jotka syövät orpojen omaisuutta vääryydellä, täyttävät todellisuudessa vatsansa tulella! Ja pian he palavat tulessa!
Abu Abdillah kertoi isältään (AS): Uskovaisten johtajan (AS) testamentissa sanotaan: Älkää jättäkö Herranne huoneen pyhiinvaellusta tekemättä, jottette tuhoutuisi. Ja hän sanoi: Joka jättää pyhiinvaelluksen tekemättä jonkin maallisen tarpeen vuoksi, sen tarve ei täyty ennen kuin hän näkee hiuksensa ajelleiden pyhiinvaeltajien palaavan. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 236)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älkää jättäkö pyhiinvaellusta tekemättä, sillä siitä koituu teille onnettomuus. Joka jättää pyhiinvaelluksen tekemättä jonkin maallisen tarpeen vuoksi, hän saa nähdä pyhiinvaeltajien palaavan ajelluin päin – ja hänen oma tarpeensa on yhä täyttymättä!
Ja’far ibn Muhammadilta (AS) kerrotaan, että Ali (AS) sanoi: Helvetissä on mylly, joka jauhaa. Ettekö kysy minulta, mitä se jauhaa? Kysyttiin: Mitä se jauhaa, oi uskovaisten johtaja? Hän vastasi: Turmeltuneet oppineet, syntiset Koraanin lukijat ja valheelliset hengelliset opastajat. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 253)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Helvetissä on mylly, joka jauhaa murskaksi oppineet, jotka eivät toimi tietonsa mukaan, syntiset Koraanin lukijat ja valehtelevat hengelliset opastajat.
al-Husain ibn al-Mukhtar kertoi katkeamattomana ketjuna uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Joka tekee jotakin kerskaillakseen, sen Jumala herättää ylösnousemuksen päivänä kasvot mustina. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 255)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka tekee jotakin näyttääkseen ja kerskaillakseen, hänet herätetään kasvot mustina – vaikka teko itsessään olisi hyvä.
al-Asbagh ibn Nubata kertoi Alilta (AS), joka sanoi: Kun Jumala – korkea ja mahtava – vihastuu johonkin kaupunkiin muttei lähetä sille rangaistusta, sen hinnat nousevat, sen asukkaiden elinikä lyhenee, sen kauppiaat eivät saa voittoa, sen hedelmät eivät kypsy, sen joet eivät virtaa, sen sateet pidätetään ja sen pahimmat ihmiset saavat vallan sen yli. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 256)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun Jumala on vihastunut johonkin maahan mutta juurta jaksain hävittävää rangaistusta ei ole tarkoitus lähettää, tapahtuu useita asioita: hinnat nousevat jatkuvasti, rakentaminen ja vauraus vähenevät, taantuma vallitsee, työt eivät kanna hedelmää, joet kuivuvat, taivaalta sataa niukasti ja pahat ihmiset saavat vallan kansan yli.
Sa’d al-Iskaf kertoi al-Asbaghilta, tämä uskovaisten johtajalta (AS), joka sanoi: Se hallitsija, joka piiloutuu ihmisten tarpeilta, siltä Jumala piiloutuu ylösnousemuksen päivänä ja hänen omilta tarpeiltaan. Jos hän ottaa vastaan lahjan, se on kavallusta, ja jos hän ottaa vastaan lahjuksen, hän on monijumalainen. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 262)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jokainen valtakunnan vastuunkantaja, joka piiloutuu ihmisten tarpeilta, siltä Jumala piiloutuu ylösnousemuksen päivänä. Jos valtion vastuunkantaja ottaa vastaan lahjan, hän on tehnyt petoksen, ja jos hän ottaa vastaan lahjuksen, hän on syyllistynyt monijumalaisuuteen. (Sanomme: lahjonnassa lahjuksen ottaja polkee toisen ihmisen oikeuden ja luovuttaa sen meille lahjusta vastaan, kun taas lahjassa meidän on pakko antaa jotakin saadaksemme oman laillisen oikeutemme, ilman että kenenkään muun oikeus on pelissä.)
Samalla kertojaketjulla: Ali (AS) sanoi: Älköön kukaan teistä olko läsnä, kun väärämielinen hallitsija lyö miestä vääryydellä ja vihamielisyydellä, ei myöskään silloin, kun kyseessä on hyväksytty tai sorrettu ihminen, jos hän ei kykene auttamaan häntä – sillä uskovan auttaminen on velvoittava käsky, kun hän on paikalla. Turvassa oleminen on avarampaa niin kauan kuin läsnäolon velvoittava todiste ei sido sinua. Jumala on sanonut: ’He eivät kieltäneet toisiaan pahasta, jota he tekivät’ [Koraani 5:79]. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 261)
Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kun väärämielinen hallitsija rankaisee jotakuta vääryydellä, olkaa mahdollisuuksien mukaan poissa paikalta, ellette kykene estämään sitä. Sillä sorretun auttaminen on velvollisuus, kun olette läsnä, ja turvassa oleminen ilman tuota velvoitetta on helpompaa niin kauan kuin velvoittava todiste ei ole tullut teitä sitovaksi.
Samalla kertojaketjulla: Eräs mies haastoi erään Banu Hashimin jäsenen kaksintaisteluun, mutta tämä kieltäytyi taistelemasta häntä vastaan. Ali (AS) sanoi hänelle: Mikä esti sinua taistelemasta häntä vastaan? Hän vastasi: Hän on arabien ratsuritaistelija, ja pelkäsin hänen voittavan minut. Ali sanoi hänelle: Hän teki sinulle vääryyttä, ja jos olisit taistellut häntä vastaan, olisit voittanut hänet. Vaikka vuori tekisi vääryyttä vuorelle, vääryydentekijä tuhoutuisi. (Thawab al-A’mal, osa 1, s. 276)
Kertoja sanoo: Eräs mies haastoi kaksintaisteluun erään Banu Hashimin jäsenen. Tuo hashimilainen mies pelästyi ja vetäytyi taistelusta. Ali (AS) sanoi: Miksi vetäydyit taistelukentältä? Hän vastasi: Tämä mies on arabien mestaritaistelijoita, ja pelkään hänen voittavan minut! Hän sanoi: Tämä mies on tehnyt sinulle vääryyttä! Jos kohtaat hänet, voitat varmasti. Sitten hän sanoi: Jos vuori tekee vääryyttä toiselle vuorelle, vääryydentekijä lopulta tuhoutuu.