DurrNajaf

Kalam al-Amir, ensimmäinen osa

Fada’il al-Shi‘a

Muhammad ibn Humranilta, hänen isältään, Abu Abdullah Ja'far ibn Muhammad as-Sadiqilta (AS): Uskovien johtaja (AS) sanoi Qanbarille: Iloitkaa ja viekää ilosanomaa! Tietäkää, että kaikella on johtajansa, ja maan johtaja on se maa, jossa shiialaiset asuvat. Ja tietäkää, että kaikella on halunsa, ja tämän maailman halu on se, että meidän shiialaisemme asuvat siinä. Te kaikki olette Jumalan kutsun ja Hänen suojelevan ystävyytensä väkeä; teillä ei ole pelkoa eikä murhetta, te kaikki olette paratiisissa — kilpailkaa siis hyvissä teoissa. (Fada'il ash-Shia, osa 1, s. 9)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikella on johtajansa, ja maan seutujen johtaja on se maa, jossa shiialaiset asuvat. Kaikella on halunsa, ja tämän maailman halu on meidän shiialaistemme asuminen siinä. Sitten hän sanoi: Oi shiialaiset! Te kaikki olette Jumalan kutsun ja Hänen suojelevan ystävyytensä väkeä; teillä ei ole pelkoa eikä murhetta; te kaikki pääsette paratiisiin — ponnistelkaa kuitenkin yltääksenne sen korkeimmille asteille.

Abu Basirilta, Abu Abdullahilta (AS), joka kertoi: Uskovien johtaja (AS) sanoi: Minä olen paimen, ihmisten paimen. Luuletko, ettei paimen tuntisi lampaitaan? Kertoja sanoi: Silloin Juwayriya nousi seisomaan hänen edessään ja sanoi: Oi uskovien johtaja, ketkä ovat sinun lampaitasi? Hän sanoi: Ne, joiden kasvot ovat kalvenneet ja joiden huulet ovat kuivuneet Jumalan muistamisesta. (Fada'il ash-Shia, osa 1, s. 26)

Uskovien johtaja (AS) sanoi eräänä päivänä: Minä olen uskovien paimen! Voiko paimen olla tuntematta lampaitaan?! Juwayriya nousi ja kysyi: Mikä on niiden tuntomerkki, joiden paimen sinä olet ja joista sinä huolehdit? Hän sanoi: He ovat niitä, joiden kasvot ovat kalvenneet ankarasta kieltäymyksestä ja joiden huulet ovat kuivuneet lakkaamattomasta Jumalan muistamisesta.

(Huomautamme: tämä Juwayriya ei ole sama kuin Juwayriya bint al-Harith, Jumalan lähettilään (SAWS) puoliso. Tämä on Juwayriya ibn Mushir al-Kufi. Hän kuului Alin (AS) tovereihin ja oli mukana useimmissa hänen sodissaan. Juwayriyaa pidettiin luotettavana ja uskottuna, uskovien johtaja (AS) rakasti häntä, ja häntä pidettiin yhtenä imaamin salaisuuksien uskottuna. Eräänä päivänä Ali (AS) katsoi häntä ja sanoi: ”Ya Juwayriya, alhaq bi, a-la ta'lamu anni ahwaka wa uhibbuka?” — Oi Juwayriya! Tule luokseni; etkö tiedä, että sydämeni kaipaa sinua ja että minä rakastan sinua! Sitten hän sanoi Juwayriyalle: Kerron sinulle eräitä asioita; pidä ne mielessäsi. ar-Rawandi kirjoittaa teoksessaan al-Kharaij wa al-Jaraih: Eräänä päivänä uskovien johtaja (AS) sanoi Juwayriyalle: Sinut tulee surmaamaan alhainen ja halpamainen mies; hän katkaisee ensin kätesi ja jalkasi ja hirttää sinut sitten. Jonkin ajan kuluttua, kun Ziyadista tuli Mu'awiyan puolelta Kufan käskynhaltija, hän kutsutti hänet luokseen ja määräsi Juwayriyan kädet ja jalat katkaistaviksi ja hänet sen jälkeen hirtettäväksi.)