Nahj al-Balagha — Kalam al-Amir, toinen osa

Alilta (AS): Pääoma jätetään koskematta ja lahjoitetaan sen tuotosta. (Nahj al-Balagha, kirje 24)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Omaisuuden pääoma on säilytettävä ja lahjoitettava sen tuotosta.

Alilta (AS): Voi sitä, jonka vastapuolena Jumalan edessä ovat köyhät, puutteenalaiset, kerjäläiset, torjutut, velkaantuneet ja matkalle jääneet. (Nahj al-Balagha, kirje 26)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Voi sitä, jonka syyttäjinä Jumalan edessä ovat köyhät, varattomat, puutteenalaiset, torjutut kurjat, velkaantuneet ja matkalle jääneet – ne, jotka ovat vaatineet häneltä oikeuttaan eikä hän ole sitä antanut.

Alilta (AS): Joka pitää uskottua omaisuutta halpana ja rehottaa petoksessa eikä puhdista itseään ja uskontoaan siitä, on tuottanut itselleen alennuksen ja häpeän tässä maailmassa, ja tuonpuoleisessa hän on vielä alennetumpi ja häpeällisemmässä asemassa. Ja suurin petos on yhteisön pettäminen, ja rumin vilppi on vilppi johtajia kohtaan. (Nahj al-Balagha, kirje 26)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Joka pitää uskottua omaisuutta halpana ja laiduntaa vapaasti petoksessa – toisin sanoen on siinä huoleton – eikä puhdista itseään ja uskontoaan siitä, on tässä maailmassa saattanut itsensä häpeään, ja tuonpuoleisessa hän on vielä alennetumpi ja häpeällisemmässä asemassa. Ja suurin petos on maanmiesten pettäminen, ja rumin vilppi on vilppi oman maan hallitsijaa kohtaan.

Alilta (AS): Totisesti jumalaapelkäävät ovat saavuttaneet maailmasta luopumisen nautinnon jo tässä maailmassaan ja ovat varmoja siitä, että he ovat huomenna tuonpuoleisessa Jumalan naapureita. (Nahj al-Balagha, kirje 27)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Totisesti jumalaapelkäävät sekä saavuttavat maailmasta riippumattomuuden nautinnon että ovat varmoja siitä, että he ovat huomenna tuonpuoleisessa Jumalan vieraina hänen läheisyydessään.

Sanomme: Tämä tarkoittaa, että maailmasta luopumisella on nautintonsa, joka on saavutettava ja maistettava.

Alilta (AS): Kuolema pysyy teissä kiinni tiukemmin kuin varjonne; se on sidottu otsatukkaanne, ja maailma kääriytyy kokoon takananne. (Nahj al-Balagha, kirje 27)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kuolema on teitä lähempänä kuin oma varjonne ja on asettunut teidän otsallenne; ja maailma kääriytyy alati kokoon takananne.

Alilta (AS): Äläkä vihastuta Jumalaa miellyttääksesi ketään hänen luoduistaan; sillä Jumalassa on korvike kaikelle muulle, mutta missään muussa ei ole korviketta Jumalalle. (Nahj al-Balagha, kirje 27)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älä koskaan osta Jumalan vihaa jonkun ihmisen mieliksi! Etsi aina Jumalan mielisuosiota, sillä kun saavutat Jumalan mielisuosion, et tarvitse ketään; mutta luotujen mielisuosio ei koskaan sinulle riitä.

Alilta (AS): Jokainen teoistasi seuraa rukoustasi. (Nahj al-Balagha, kirje 27)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Kaikki tekosi seuraavat rukoustasi. Sanomme: Tämä tarkoittaa, että jos suoritat rukouksesi hyvin ja läsnä olevin sydämin, myös muut tekosi ja tilasi tulevat Jumalan mukaisiksi ja läsnäoleviksi.

Alilta (AS): Jätä puhuminen siitä, mitä et tunne, ja lausuminen siitä, mitä sinulta ei ole vaadittu; ja pidättäydy tieltä, jonka harhaan johtamista pelkäät. Sillä pidättyminen harhan hämmennyksessä on parempi kuin kauhuihin ratsastaminen. (Nahj al-Balagha, kirje 31)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älä puhu siitä, mitä et tiedä, äläkä sekaannu siihen, mikä ei sinulle kuulu, ja karta tietä, jonka harhaanjohtavuutta pelkäät. Sillä pysähtyminen hämmennyksen hetkellä on parempi kuin ryhtyä siihen, mikä on vaarallista.

Alilta (AS): Tiedä, poikani, että rakkain asia, jonka tahdon sinun ottavan neuvostani, on Jumalan pelko ja rajoittuminen siihen, minkä Jumala on sinulle säätänyt velvollisuudeksi. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Poikani, tärkein neuvoni sinulle on jumalanpelon noudattaminen ja sen jättäminen sikseen, mitä Jumala ei ole sinulta vaatinut!

Sanomme: Tämä tarkoittaa, että rajoitu siihen, minkä Jumala on säätänyt sinulle velvollisuudeksi ja mistä hän tulevana päivänä vaatii sinulta tilin, jos sen laiminlyöt; äläkä mene tämän pidemmälle maallisiin asioihin äläkä saata itseäsi levottomuuteen.

Alilta (AS): Totisesti se, joka hallitsee kuoleman, hallitsee myös elämän; luoja on sama, joka antaa kuoleman; se, joka tekee lopun, on sama, joka palauttaa; ja se, joka koettelee, on sama, joka antaa terveyden. Ja tämä maailma ei voi pysyä muutoin kuin sillä perustalla, jonka Jumala on sille asettanut: siunauksena, koettelemuksena ja palkkana tuonpuoleisessa. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Se, jonka kädessä on sinun kuolemasi, pitää kädessään myös sinun elämääsi; sama, joka on luonut, myös kuolettaa; sama, joka kuolettaa, itse myös herättää eloon; ja sama, joka on antanut terveyden, itse myös järjestää koettelemuksen. Tiedä, että maailma pyörii sillä radalla, jonka Jumala on tahtonut, ja Jumala järjestää siunaukset ja koettelemukset. Tällä maailmalla on päätöksensä, ja sen päätös on tuonpuoleisen palkka.

Sanomme: Tämä tarkoittaa, että elämän ilot ja vastoinkäymiset eivät johdu sattumasta tai omasta ponnistuksesta, vaan Jumala on tapahtumien takana, ja ne ovat koe ihmisille, jotta he saisivat palkan tuonpuoleisessa.

Alilta (AS): Poikani, tee itsestäsi mittapuu sinun ja toisten välillä. Toivo toiselle sitä, mitä toivot itsellesi, ja inhoa hänelle sitä, mitä inhoat itsellesi. Älä tee vääryyttä, niin kuin et halua että sinulle tehdään vääryyttä, ja tee hyvää, niin kuin haluat että sinulle tehdään hyvää. Pidä itsessäsi rumana sitä, mitä pidät toisessa rumana, ja tyydy ihmisiltä siihen, mihin tyydyt heille itsestäsi. Älä sano sitä, mitä et tiedä, vaikka tietosi olisi vähäistä, äläkä sano sitä, mitä et haluaisi sanottavan sinulle. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Poikani, tee itsestäsi mittapuu siinä, mikä on sinun ja toisen välillä. Toivo siis toiselle sitä, mitä toivot itsellesi, äläkä halua toiselle sitä, mitä et halua itsellesi; äläkä tee vääryyttä, niin kuin et halua että sinulle tehdään vääryyttä; ja tee hyvää, niin kuin haluat että sinulle tehdään hyvää; ja pidä itsessäsi rumana sitä, mitä pidät toisessa rumana; ja hyväksy ihmisiltä tyytyväisenä juuri se, minkä itse katsot heille sopivaksi. Äläkä sano sitä, mitä et tiedä, vaikka tietosi olisi vähäistä, äläkä sano ihmisille sitä, mitä et haluaisi sanottavan sinulle.

Alilta (AS): Älä koskaan pane selkääsi enempää kuin jaksat kantaa, jottei sen paino koituisi sinulle turmioksi. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älä koskaan ota kantaaksesi kuormaa yli voimiesi, sillä se koituu sinulle turmioksi.

Alilta (AS): Kun löydät puutteenalaisten joukosta jonkun, joka kantaa eväsi ylösnousemuksen päivään asti ja tuo sen sinulle huomenna, kun sitä tarvitset, pidä häntä tilaisuutena, pane kuorma hänen kannettavakseen ja varusta häntä runsaasti, kun siihen kykenet; sillä ehkä sinä etsit häntä etkä enää löydä. Ja pidä tilaisuutena sitä, joka pyytää sinulta lainaa yltäkylläisyytesi aikana, jotta hän maksaisi sen sinulle takaisin ahdinkosi päivänä. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Aina kun löydät tarvitsevan, joka vie eväsi ylösnousemuksen päivään ja tuo sen sinulle huomenna, kun sitä tarvitset, pidä häntä saaliina, pane oma eväsi hänen kannettavakseen ja auta häntä runsaasti, kun siihen kykenet. Ehkä huomenna etsit tuollaista etkä löydä. Pidä saaliina myös sitä, joka pyytää sinulta lainaa yltäkylläisyytesi aikana, jotta hän maksaisi sinulle takaisin puutteesi päivänä.

Alilta (AS): Totisesti hän, jonka kädessä ovat taivaiden ja maan aarteet, on antanut sinulle luvan rukoilla ja ottanut vastatakseen vastauksesta, ja käskenyt sinun pyytää häneltä, jotta hän antaisi sinulle, ja anoa häneltä armoa, jotta hän armahtaisi sinua. Eikä hän ole asettanut sinun ja itsensä väliin ketään, joka sinut häneltä sulkisi, eikä pakottanut sinua turvautumaan kehenkään, joka puhuisi puolestasi hänelle, eikä estänyt sinua katumasta, vaikka olet tehnyt pahaa. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Jumala, jonka kädessä ovat taivaiden ja maan aarteet, on antanut sinulle luvan rukoilla ja pyytää ja on taannut vastauksen; hän on käskenyt sinun pyytää häneltä, jotta hän antaisi, ja anoa armoa ja hyvyyttä, jotta hän olisi sinulle armollinen. Eikä hän ole asettanut sinun ja itsensä väliin ketään, joka peittäisi hänet sinulta, eikä ole pakottanut sinua viemään esirukoilijaa ja välittäjää hänen luokseen, eikä ole estänyt sinua kääntymästä katuen, vaikka olet tehnyt pahaa.

Alilta (AS): Totisesti Jumala on antanut käsiisi aarteidensa avaimet sillä luvalla, jonka hän on antanut sinulle pyytää häneltä. Milloin tahansa tahdot, avaat rukouksella hänen siunauksensa ovet ja pyydät sadetta hänen armonsa kuuroista. Älköön siis vastauksen viipyminen saattako sinua epätoivoon, sillä lahja on aikeen mukainen. Toisinaan vastausta viivytetään, jotta se olisi suurempi palkka pyytäjälle ja runsaampi anti toivojalle. Ja toisinaan pyydät jotakin etkä sitä saa, mutta saat jotakin parempaa joko heti tai myöhemmin, tai se käännetään sinusta pois siksi, että se on sinulle parempi. Sillä monta kertaa olet pyytänyt asiaa, jonka saaminen olisi ollut uskontosi tuho. Olkoon siis pyyntösi sellaisessa, jonka kauneus säilyy sinulle ja jonka turmio pysyy sinusta poissa; sillä omaisuus ei jää sinulle, etkä sinä jää sille. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Antamalla sinulle luvan rukoilla Jumala on antanut käsiisi aarteidensa avaimet. Kun siis rukouksella pyrit siihen, että hänen siunauksensa ovet avautuisivat ja hänen armonsa sade virtaisi, älköön vastauksen viipyminen saattako sinua epätoivoon. Sillä Jumalan lahja on aina uskon ja toivon mukainen. Ja usein vastaus viivästyy, jotta rukouksen palkka olisi sinulle suurempi tai jotta mieleesi juolahtaisi jokin parempi. Ja usein pyydät Jumalalta jotakin, mutta sen sijaan sinulle annetaan jotakin parempaa tässä maailmassa tai tuonpuoleisessa. Toisinaan taas rukoustasi ei kuulla, koska siinä ei ole sinun parastasi; usein pyydät sellaista, jossa on uskontosi turmio. Pyydä siis aina sellaista, jonka hyvyys on pysyvää ja vapaata turmiosta. Esimerkiksi omaisuus ei jää sinulle, etkä sinä jää sille.

Alilta (AS): Ja tiedä varmasti, ettet koskaan saavuta kaikkea toivomaasi etkä ylitä määrähetkeäsi, ja että olet samalla tiellä kuin ne, jotka olivat ennen sinua. Hillitse siis tavoitteluasi ja ole kohtuullinen hankinnassasi; sillä usein tavoittelu on johtanut tuhoon, eikä jokainen tavoittelija saa elatustaan, eikä jokainen kohtuullinen jää osattomaksi. Ja mitä hyvää on siinä hyvässä, jota ei saavuteta muutoin kuin pahalla, tai siinä helppoudessa, jota ei saavuteta muutoin kuin vaikeudella? Ja moni ponnistelee sen puolesta, mikä hänelle vahingoksi koituu. Toisinaan lääke on tauti ja tauti lääke. Sinulle tulee kyllä se, mikä sinulle on säädetty. Kauppias ottaa riskin, ja usein vähäinen tuottaa enemmän kuin runsas. Kohtele aikaa sävyisästi, niin kauan kuin sen ratsu on sinulle nöyrä, äläkä pane mitään vaaraan toivoen saavasi enemmän. Ja varo, ettei itsepäisyyden ratsu karkaa sinun kanssasi. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Usko, että tässä maailmassa – aivan kuten ennen sinua eläneille – on mahdotonta, että saavuttaisit useimmat toiveesi; mutta kuoleman saavutat varmasti. Rajoita siis toiveidesi piiriä ja luovu liiallisesta ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Moni suunnitelma ja ponnistus koituu vahingoksi ja tuhoksi. Toisaalta ei ole niinkään, että kaikki ponnistelut tuottaisivat tuloksen ja että se, joka ei ponnistele, jäisi aina osattomaksi. Hyvästä, joka tahtoo tulla saavutetuksi pahan kautta, ei ole hyötyä; samoin helppoudesta, joka tahtoo tulla saavutetuksi vaivalla. Usein ihminen juoksee sellaisen perässä, josta ei ole hänelle muuta kuin vahinkoa. Toisinaan lääke on tauti ja tauti lääke. Se, mikä on sinulle säädetty, tulee sinulle. Kauppiaan omaisuus on aina vaarassa, ja usein vähäinen omaisuus tuottaa enemmän hyötyä ja siunausta kuin suuri. Ota aika helposti niin kauan kuin sen kameli on sinulle kesy, äläkä saata itseäsi vaaraan saadaksesi enemmän. Muutoin voi käydä niin, että ajan kameli nousee kapinaan sinua vastaan.

Alilta (AS): Äläkä ole toisen orja, kun Jumala on tehnyt sinut vapaaksi. Ja jos pystyt siihen, ettei sinun ja Jumalan välissä olisi ketään armonantajaa, tee niin; sillä sinä saat kyllä osasi ja otat oman erääsi. Ja totisesti vähäinen Jumalalta, ylistetty olkoon hän, on suurempaa ja jalompaa kuin runsas hänen luoduiltaan – vaikka kaikki onkin häneltä. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älä ole itsesi kaltaisen orja, sillä Jumala on luonut sinut vapaaksi! Ja jos pystyt siihen, ettei sinun ja Jumalan välissä olisi lahjoittajaa, ole sellainen. Sillä lopulta sinä saat osasi ja viet oman erääsi tästä maailmasta. Vähäinen Jumalan, ylistetyn, taholta on aina parempaa ja mieluisampaa kuin runsas, joka tulee hänen luoduiltaan – vaikka kaikki onkin häneltä.

Ali (AS): Sen korjaaminen, minkä olet vaikenemisellasi menettänyt, on helpompaa kuin sen tavoittaminen, minkä olet puheellasi hukannut. Ja astiassa olevan säilyttäminen tapahtuu sitomalla sen suu tiukasti; ja sen säilyttäminen, mikä on omissa käsissäsi, on minulle rakkaampaa kuin sen tavoittelu, mikä on toisen käsissä. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Sen hankkiminen takaisin, mikä on vaikenemisen tähden jäänyt saamatta, on helpompaa kuin sen takaisin saaminen, mikä on puhumisen vuoksi menetetty. Niin: nahkaleilissä olevan veden säilyminen riippuu sen siteen tiukkuudesta, ja sen säilyttäminen, mikä on omissa käsissäsi, on järkevämpää kuin sen tuhlaaminen ja sitten toisten ihmisten varaan ripustautuminen.

Ali (AS): Liity hyvän väkeen, niin olet heitä; ja erottaudu pahan väestä, niin olet heistä erillään. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Liity hyväntekijöihin, niin olet heitä, ja erkane pahoista, jottet olisi heitä.

Ali (AS): Velvoita itsesi veljeäsi kohtaan yhteyden pitämiseen, kun hän katkaisee välit; ystävällisyyteen ja lähestymiseen, kun hän kääntyy pois; antamiseen, kun hän on saita; läheisyyteen, kun hän etääntyy; lempeyteen, kun hän on ankara; ja anteeksiantoon, kun hän tekee rikkomuksen – niin että olisit kuin hänen palvelijansa ja hän kuin sinun hyväntekijäsi. Mutta varo panemasta tätä väärään paikkaan tai tekemästä sitä sellaiselle, joka ei sitä ansaitse. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Velvoita itsesi muslimiveljeäsi kohtaan yhteyden pitämiseen, kun hän eroaa sinusta; ystävällisyyteen ja rakkauteen, kun hän etääntyy sinusta; antamiseen, kun hän on saita ja pidättyväinen; lähestymiseen, kun hän vetäytyy kauas; lempeyteen, kun hän on karkea; ja anteeksiantoon, kun hän tekee väärin. Ikään kuin sinä olisit hänen palvelijansa ja hän sinun isäntäsi. Mutta varo käyttämästä edellä sanottua väärässä paikassa tai tekemästä sitä sellaisen kohdalla, joka ei sitä ansaitse.

Ali (AS): Älköön sinusta tuntuko suurelta sen vääryys, joka tekee sinulle vääryyttä; sillä hän ponnistelee omaksi vahingokseen ja sinun hyödyksesi. Eikä sen palkka, joka on ilahduttanut sinua, ole se, että pahoitat hänen mielensä. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten johtaja (AS) sanoi: Älköön sortajan sinulle tekemä vääryys näyttäytykö sinulle suurena, sillä hän ponnistelee omaksi vahingokseen ja sinun hyödyksesi; eikä sen palkka, joka on ilahduttanut sinua, ole se, että saatat hänet suruun.

Ali (AS): Heitä yltäsi päälle käyvät murheet kärsivällisyyden päättäväisyydellä ja vahvalla varmuudella. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Koettelemuksen hetkellä murskaa huoli ja suru lujuudella, kärsivällisyydellä ja varmalla luottamuksella Jumalan huolenpitoon.

Ali (AS): Ja määrää jokaiselle palvelijallesi oma tehtävänsä, josta pidät hänet vastuullisena; näin on todennäköisintä, etteivät he sysää palvelustasi toistensa niskoille. (Nahj al-Balagha, kirje imaami Hasanille)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ja määrää jokaiselle alaisellesi ja työntekijällesi oma tehtävänsä, jotta voisit (mikäli hän jättää sen tekemättä) vaatia häneltä tiliä juuri siitä työstä; tämä tapa on parempi kuin se, että he sysäävät tehtäväsi toinen toisensa niskoille.

Ali (AS): Ihmisjoukon paljous ympärilläni ei lisää kunniaani, eikä heidän hajaantumisensa luotani saata minua yksinäisyyden pelkoon. (Nahj al-Balagha, kirje 36)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ympärilläni olevan väkijoukon runsaus ei ole tähän asti ilahduttanut minua, eikä yksin jääminen ole koskaan saattanut minua levottomaksi.

Ali (AS) kirjoitti Amr ibn al-Asille tätä nuhdeltuaan: Olet tuhonnut sekä tämänpuoleisesi että tuonpuoleisesi; jos olisit pitänyt kiinni totuudesta, olisit saavuttanut sen, mitä tavoittelit. (Nahj al-Balagha, kirje 39)

Uskovaisten käskijä (AS) kirjoitti kirjeessään Amr ibn al-Asille: Sinä teit sitä ja tätä, ja koska taivuit vääryyden puoleen, tuhosit sekä tämän maailman että tuonpuoleisen; jos taas olisit seurannut totuutta, olisit saavuttanut sen, mitä halusit.

Ali (AS): En ole iskenyt miekallani ketään, joka ei olisi joutunut tuleen. (Nahj al-Balagha, kirje 41)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kukaan ei ole maistanut miekkani iskua joutumatta helvettiin.

Ali (AS): Tietäkää, että jokaisella seuraajalla on johtaja, jota hän seuraa ja jonka tiedon valosta hän hakee valaistusta. Tietäkää, että teidän johtajanne on tyytynyt tästä maailmasta kahteen kuluneeseen vaatekappaleeseen ja ravinnostaan kahteen leipäkakkaraan. Tietäkää, ettette te tähän kykene, mutta auttakaa minua hurskaudella, ahkeruudella, siveydellä ja rehellisyydellä. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Tiedä, että jokaisella on johtaja, jota hän seuraa ja jonka tiedon valossa hän etsii tietään. Nyt teidän johtajanne on tyytynyt maailmastaan kahteen kuluneeseen vaatteeseen ja ruoastaan kahteen leipäkakkaraan. Te ette toki kykene tällaiseen elämäntapaan, mutta auttakaa minua edes puhtaudella, ponnistelulla, siveydellä ja rehellisyydellä.

Ali (AS): Mitä minä tekisin Fadakilla tai millään muullakaan, kun sielun tuleva asuinsija on huomenna hauta... Kyse on vain omasta sielustani, jota kasvatan jumalanpelolla, jotta se pysyisi lujana liukkaan paikan reunoilla. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Mitä tarvetta minulla on Fadakin maahan tai mihinkään muuhun, kun loppuni on tomu... Siksi kuritan itseäni lakkaamatta jumalanpelolla, ettei jalkani luiskahtaisi liukkaan paikan reunalla.

Ali (AS): Kaukana siitä, että himoni voittaisi minut ja ahneuteni johdattaisi minut valikoimaan ruokia, kun Hijazissa tai Jamamassa saattaa olla joku, jolla ei ole toivoa yhdestäkään leivästä eikä muistoa kylläisyydestä. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kaukana siitä, että oma himoni pääsisi minusta voitolle niin, että se pakottaisi minut valikoimaan ruokalajien välillä! Ja samaan aikaan Hijazissa tai Jamamassa on ihmisiä, jotka ovat vailla toivoa saada edes yhtä leipää eivätkä ole kertaakaan nukkuneet vatsa täynnä.

Ali (AS): Väisty luotani, oi maailma! Ohjaksesi on heitetty säkääsi. Kaukana siitä! Joka astuu liukkaille kohdillesi, luiskahtaa; joka lähtee aalloillesi, hukkuu; ja joka kääntyy pois pauloistasi, saa onnistumisen. Se, joka pelastuu sinusta, ei välitä siitä, vaikka hänen leiripaikkansa kävisi ahtaaksi, sillä maailma on hänelle kuin päivä, jonka päättyminen on jo käsillä. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Oi maailma, väisty luotani! Minä olen heittänyt ohjaksesi sinun päällesi ja päästänyt sinut valloillesi. Kaukana siitä! Jokainen, joka astui sinun reunallesi, luiskahti sisään, ja jokainen, joka luiskahti sisääsi, hukkui. Sen sijaan jokainen, joka vapautti itsensä sinun kahleistasi, sai pelastuksen. Se, joka pääsi sinusta ehjin nahoin, ei sure sitä, että viettää aikansa köyhyydessä, sillä hänen silmissään tämä aika on lyhyt kuin päivä, jonka aurinko on jo laskemaisillaan.

Ali (AS): He ovat joukko, jonka silmät valvovat tuonpuoleisen pelosta, joiden kyljet karttavat vuoteita, joiden huulet supisevat Herransa muistelua ja joiden synnit haihtuvat pitkän anteeksipyynnön myötä. He ovat Jumalan puolue; totisesti Jumalan puolue on menestyvien joukko. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: On joukko, jolta tuonpuoleisen pelko on vienyt unen silmistä ja karkottanut heidät vuoteiltaan. Heidän huulensa supisevat lakkaamatta Jumalan muistelua, ja runsaan anteeksipyynnön myötä heidän syntinsä varisevat yhtenään pois. Juuri he ovat Jumalan puolue, ja Jumalan puolue on ainoa, joka koko maailmassa saavuttaa pelastuksen.

Ali (AS): Pelkää siis Jumalaa, oi Ibn Hunayf, ja tyydy leipäkakkaroihisi, jotta pelastuisit tulesta. (Nahj al-Balagha, kirje 45)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ibn Hunayf, pelkää Jumalaa ja tyydy kahteen leipäkakkaraasi, jotta pääsisit jonakin päivänä vapaaksi tulesta.

Ali (AS): Älkää tavoitelko tätä maailmaa, vaikka se tavoittelisi teitä, älkääkä surko mitään sellaista siitä, mikä teiltä riistetään. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älkää kääntykö maailman puoleen, vaikka se kääntyisi teidän puoleenne, älkääkä surko sitä, jos jokin siitä menee käsistänne.

Ali (AS): Olkaa sortajan vastustaja ja sorretun auttaja. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Asettukaa aina sortajaa vastaan ja olkaa sorretun auttajia.

Ali (AS): Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Ihmisten välien sovittaminen on parempi kuin kaikki rukoukset ja paastot. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kuulin profeetan (SAWS) sanovan: Sovinnon rakentaminen kahden ihmisen välille on parempi kuin vuoden verran rukouksia ja paastoja.

Ali (AS): Jumala, Jumala — muistakaa naapureitanne! He ovat profeettanne testamentti; hän kehotti pitämään heistä huolta niin lakkaamatta, että luulimme hänen aikovan antaa heille perintöosan. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Noudattakaa Jumalan säädöksiä naapureidenne suhteen ja varjelkaa heidän oikeuksiaan. Jumalan lähettiläs (SAWS) kehotti heidän suhteensa lakkaamatta, niin että luulimme, että heidän kanssaan olisi jaettava perintökin.

Ali (AS): Pitäkää kiinni keskinäisestä yhteydestä ja toistenne auttamisesta omastanne antaen; varokaa toisillenne selän kääntämistä ja välien katkaisemista. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Pitäkää kiinni toisiinne liittymisestä ja toistenne hyväksi kuluttamisesta; älkää kääntäkö selkäänne toisillenne älkääkä pidättäkö hyväntekoanne toisiltanne.

Ali (AS): Älkää hylätkö hyvään kehottamista ja pahasta kieltämistä, sillä muutoin pahimmat teistä saavat vallan ylitsenne, ja sitten te rukoilette, mutta teitä ei kuulla. (Nahj al-Balagha, kirje 47)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älkää luopuko hyvään kehottamisesta ja pahasta kieltämisestä, sillä silloin pahimmat teistä saavat vallan ylitsenne eikä rukouksiinnekaan enää vastata.

Ali (AS): Hurskaat tunnistetaan siitä, minkä Jumala saattaa heistä palvelijoidensa kielille. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Hurskaat voi tunnistaa siitä, mitä Jumala on heistä pannut palvelijoidensa kielelle.

Ali (AS): Täytä sydämesi armolla, rakkaudella ja lempeydellä alamaisiasi kohtaan, sillä he ovat kahta laatua: joko veljiäsi uskossa tai vertaisiasi luomakunnassa. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Olkoon sydämesi aina täynnä armoa ja rakkautta ihmisiä kohtaan, ja ole heille hyvin lempeä, sillä he ovat joko uskonveljiäsi tai veljiäsi Aadamin (AS) jälkeläisinä.

Ali (AS): Älä koskaan kadu anteeksiantoa äläkä riemuitse rangaistuksesta, äläkä kiirehdi vihanpurkaukseen silloin, kun voit sen välttää. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä koskaan kadu suomaasi anteeksiantoa ja armoa, äläkä myöskään iloitse sydämessäsi rangaistuksesta, johon olet ollut pakotettu. Älä koskaan kiirehdi vihaan, jonka voisit jättää tekemättä.

Ali (AS): Kohtele ihmisiä oikeudenmukaisesti; jos et niin tee, sorrat heitä. Ja sen vastustajaksi, joka sortaa Jumalan palvelijoita, asettuu Jumala itse. Mikään ei kutsu esiin Jumalan siunauksen muuttumista ja Hänen kostonsa jouduttamista yhtä voimallisesti kuin sorrossa pysyminen. Jumala kuulee sorrettujen huudon ja väijyy sortajia. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Noudata oikeudenmukaisuutta kaikkia kohtaan, muutoin syyllistyt sortoon; ja sitä, joka sortaa Jumalan palvelijoita, Jumala ryhtyy vastustamaan. Tiedä, ettei mikään karkota siunausta niin kuin sorto eikä mikään vedä puoleensa rangaistusta sen vertaa. Jumala kuulee hyvin sorretun rukouksen ja väijyy sortajaa.

Ali (AS): Olkoon alamaisistasi kaukaisin sinulle ja vihatuin silmissäsi se, joka innokkaimmin etsii ihmisten vikoja... Peitä siis toisten häpeä niin paljon kuin voit, niin Jumala peittää sinusta sen, minkä toivot peitettävän. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Pysyttele erossa niistä, jotka etsivät ihmisten vikoja, ja peitä toisten häpeällisyydet niin paljon kuin voit, jotta Jumala peittäisi sinun häpeällisyytesi.

Ali (AS): Älä kiirehdi uskomaan panettelijaa, sillä panettelija on petollinen, vaikka esiintyisikin hyväätarkoittavana neuvonantajana. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä kiirehdi uskomaan sitä, joka puhuu pahaa toisista heidän selkänsä takana. Panettelija on nimittäin itse epäilyksenalainen, vaikka muistuttaakin hyvää tahtovia neuvonantajia.

Ali (AS): Pahin avustajistasi on se, joka on ollut pahantekijöiden avustaja ennen sinua. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Pahin auttaja ja neuvonantaja sinulle on se, joka on aiemmin tehnyt yhteistyötä pahantekijöiden kanssa ja ollut heidän tukenaan.

Ali (AS): Olkoon sinulle läheisin se, joka avoimimmin lausuu sinulle totuuden karvaan sanan ja vähiten auttaa sinua siinä, mitä Jumala inhoaa. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Sinua lähimpänä olkoon se, joka peittelemättömimmin saattaa totuuden karvaan sanan sielusi kuultavaksi ja joka vähiten auttaa sinua siinä, mikä ei ole Jumalalle mieleen.

Ali (AS): Pysyttele hurskaiden ja totuudellisten seurassa ja totuta heidät siihen, etteivät he ylistele sinua liiaksi eivätkä ilahduta sinua sellaisella, mitä et ole tehnyt; sillä liiallinen ylistys synnyttää turhamaisuutta ja johtaa ylimielisyyteen. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Valitse ystäväsi aina hurskaiden ja totuudellisten joukosta, ja kasvata heidät sellaisiksi, etteivät he kehu sinua eivätkä ylistä sinua siitä, mikä on ollut sinun velvollisuutesi. Liiallinen kehuminen näet synnyttää itserakkautta ja saa ihmisen ylimieliseksi.

Ali (AS): Kaikkein eniten hyvän luulosi ansaitsee se, jota kohtaan olet menetellyt hyvin, ja kaikkein eniten huonon luulosi ansaitsee se, jota kohtaan olet menetellyt huonosti. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: On kohtuullista, että luotat ja ajattelet hyvää siitä, jota kohtaan olet menetellyt hyvin. Mutta se, joka uskoo sinun tehneen hänelle jollain tavoin pahaa, ei koskaan ansaitse luottamustasi.

Ali (AS): Älä laiminlyö heidän pienten asioidensa huomioimista luottaen suuriin, sillä pienelläkin ystävällisyydelläsi on paikkansa, josta he hyötyvät, ja suurella on asemansa, jota he eivät voi olla vaille. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä jätä tekemättä pieniä hyviä tekoja ihmisille sillä perusteella tai siinä toivossa, että tekisit heille suuria hyviä tekoja. Pienillä hyvillä teoilla on oma paikkansa ja suurilla omansa, eikä kumpikaan korvaa toista.

Ali (AS): Korkein Jumala sanoi kansalle, jonka ohjausta Hän tahtoi: "Jos kiistelette jostakin asiasta, viekää se Jumalan ja lähettilään ratkaistavaksi" [Qur'an 4:59]. Jumalan luo vieminen tarkoittaa Hänen kirjansa yksiselitteisiin jakeisiin turvautumista, ja lähettilään luo vieminen tarkoittaa hänen yhdistävään, ei hajottavaan sunnaansa turvautumista... (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumala on sanonut niistä, joiden kasvua Hän on tahtonut: Aina kun olette epävarmoja jostakin asiasta, viekää se Jumalan ja lähettilään ratkaistavaksi. Jumalan luo vieminen tarkoittaa Hänen kirjansa yksiselitteisiin jakeisiin tarttumista, ja lähettilään luo vieminen tarkoittaa profeetan kiistattomaan sunnaan tarttumista, ei siihen sunnaan, josta vallitsee erimielisyys.

Ali (AS): Totuus on kauttaaltaan raskasta, mutta Jumala tekee sen kevyeksi niille, jotka tavoittelevat hyvää lopputulosta, jotka totuttavat sielunsa kärsivällisyyteen ja luottavat siihen, että Jumalan heille antama lupaus on tosi. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Totuuden noudattaminen on pohjimmiltaan vaikeaa, mutta Jumala tekee sen helpoksi niille, jotka tavoittelevat pelastusta. Niinpä he ovat kärsivällisiä ja luottavat varmasti siihen, että Jumalan lupaus tuonpuoleisesta on tosi.

Ali (AS): Kestä ihmisten karkeutta ja kömpelöä puhetta äläkä osoita heitä kohtaan ahdasmielisyyttä ja ylenkatsetta; siitä Jumala levittää ylitsesi armonsa siivet ja määrää sinulle kuuliaisuuden palkan. Kun annat, anna auliisti, ja kun kieltäydyt, tee se hienotunteisesti ja anteeksi pyytäen. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kestä ihmisten huonoa käytöstä ja äreyttä, äläkä vastaa siihen tylyydellä ja itserakkaudella, jotta Jumala ottaisi sinut armonsa suojiin ja antaisi sinulle kuuliaisuuden palkan. Kun annat jotakin, anna se auliisti, ja kun joudut kieltäytymään, pyydä anteeksi ja tee se hienovaraisesti.

Ali (AS): Ja toimita kunkin päivän työ sinä päivänä, sillä jokaisella päivällä on omansa. Varaa itsellesi sinun ja Jumalan väliseen suhteeseen parhaat noista hetkistä ja runsain osa ajastasi — vaikka kaikki aika kuuluukin Jumalalle silloin, kun aikomus on oikea ja alamaiset ovat turvassa. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Tee kunkin päivän työ samana päivänä; huomisella on omat välttämättömät tehtävänsä. Varaa myös kunkin päivän parhaat tunnit ja kauneimmat hetket Herrasi palvelemiseen. Toki kaikki työ kaikkina aikoina on Jumalan tähden, jos aikomus on oikea ja tarkoituksena on palvella ihmisiä.

Ali (AS): Varo itseihailua, luottamusta siihen, mikä itsessäsi sinua miellyttää, ja ylistyksen rakastamista, sillä se on Saatanan varmimpia tilaisuuksia tehdä tyhjäksi hyväntekijöiden hyvät teot. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Varo itserakkautta ja sen varaan nojaamista, mikä saa sinut ihastumaan itseesi, sekä sitä, että pitäisit siitä, että ihmiset ylistelevät sinua paljon; tämä tila on näet Saatanan tärkeimpiä tilaisuuksia tuhota hyväntekijöiden hyvät teot.

Ali (AS): Hyvästä teosta muistuttaminen mitätöi sen, liioittelu sammuttaa totuuden valon, ja lupauksen rikkominen aiheuttaa Jumalan ja ihmisten vihan. Korkein Jumala on sanonut: "Jumalan silmissä on suuresti vihattavaa, että sanotte sitä, mitä ette tee" [Qur'an 61:3]. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Hyvästä teosta muistuttelu tekee sen tyhjäksi, asian esittäminen suurempana kuin se on hälventää totuuden valon, ja lupauksen pitämättä jättäminen aiheuttaa Jumalan ja ihmisten vihan.

Ali (AS): Varo asioiden kiirehtimistä ennen niiden aikaa, niiden laiminlyöntiä silloin kun ne ovat mahdollisia, itsepäisyyttä niissä silloin kun ne ovat epäselviä, ja veltostumista niissä silloin kun ne ovat selvenneet. Aseta siis jokainen asia paikalleen ja tee jokainen teko oikealla hetkellään. (Nahj al-Balagha, kirje 53)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Varo asioihin hätiköimistä ennen niiden hetken tuloa, tai niiden hoitamisen jättämistä silloin kun niiden aika on tullut, tai itsepäisyyttä niissä silloin kun langanpäätä ei löydy, tai veltostumista niissä silloin kun ne ovat käden ulottuvilla. Aseta siis jokainen asia paikalleen ja tee jokainen työ ajallaan.

Ali (AS): Meitä ei ole luotu tätä maailmaa varten eikä meitä ole käsketty ponnistelemaan sen puolesta; meidät on vain asetettu siihen, jotta meitä sen kautta koeteltaisiin. (Nahj al-Balagha, kirje 55)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Meitä ei ole luotu tätä maailmaa varten, eikä meitä ole määrätty ponnistelemaan sen puolesta. Meidät on tuotu tähän maailmaan, jotta meitä koeteltaisiin sen avulla.

Ali (AS): Sodan mies on se, joka valvoo; ja se, joka nukkuu, ei jää vihollisensa huomaamatta. (Nahj al-Balagha, kirje 62)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Vihollisuuden hetkellä, kun sodan torveen on jo puhallettu, se, joka tuudittautuu haaveiluun ja nukkuu luullen ettei vihollinen hyökkää, tietäköön, että hänen vihollisensa valvoo ja yllättää hänet.

Ali (AS) kirjoitti Salmanille: Tämä maailma on kuin käärme: pehmeä koskettaa, mutta sen myrkky tappaa. Käänny siis pois siitä, mikä siinä sinua miellyttää, sillä vain vähän siitä seuraa sinua; ja pane pois sen huolet, koska tiedät varmasti, että siitä on erottava ja että sen tilat vaihtuvat... (Nahj al-Balagha, kirje 68)

Uskovaisten käskijä (AS) kirjoitti Salmanille: Maailma on kuin käärme; sen ulkomuoto on viehättävä ja kaunis, mutta se pettää ja tappaa. Aina kun jokin siinä vangitsee katseesi, muista hautaasi, sillä maailmasta ei tule mukaasi muuta kuin käärinliina. Ja aina kun maailma tuottaa sinulle murhetta, pane murhe pois sydämestäsi ja muista, kuinka lyhyt maailma on ja kuinka sen tilat muuttuvat.

Ali (AS): Älä kerro ihmisille kaikkea, mitä olet kuullut — se yksin riittää valheeksi; äläkä kiistä kaikkea, mitä ihmiset sinulle kertovat — se yksin riittää tietämättömyydeksi. (Nahj al-Balagha, kirje 69)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä toista kaikkea, mitä kuulet, sillä paljon siitä on valhetta; äläkä myöskään kiistä kaikkea, mitä kuulet, sillä paljon siitä on totta.

Ali (AS): Pidä hyvänä jokaista siunausta, jonka Jumala on sinulle suonut, äläkä hukkaa mitään niistä Jumalan siunauksista, jotka ovat hallussasi; ja näkyköön sinussa sen jälki, minkä Jumala on sinulle suonut. (Nahj al-Balagha, kirje 69)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Käytä oikein ne siunaukset, jotka Jumala on sinulle suonut, ja varo, ettei siunaus tuhoudu käsissäsi. Siunauksen jäljen tulee myös näkyä elämässäsi: käytä siis siunausta äläkä kätke sitä.

Ali (AS): Asu suurissa kaupungeissa, sillä ne ovat muslimien kokoontumispaikkoja. Varo välinpitämättömyyden ja kovuuden asuinsijoja sekä paikkoja, joissa on vähän auttajia Jumalan tottelemisessa. Rajoita ajatuksesi siihen, mikä sinua koskee. Varo torien istuinpaikkoja, sillä ne ovat Saatanan kokoontumispaikkoja ja koettelemusten näyttämöitä. Katso usein niitä, joiden yli sinut on asetettu, sillä se on yksi kiitollisuuden porteista... (Nahj al-Balagha, kirje 69)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Asetu asumaan suuriin kaupunkeihin, sillä ne ovat muslimien kokoontumispaikkoja. Varo välinpitämättömyyden asuinsijoja, kovuuden paikkoja ja sellaista toimintaa, joka vähentää tovereidesi kuuliaisuutta Jumalalle. Ajattele ja tarkastele vain sitä, mikä sinulle kuuluu. Älä kuljeskele toreilla, sillä tori on Saatanan olinpaikka ja monenlaisen kiusauksen näyttämö. Katso alaisiasi ja huolehdi heidän asioistaan, sillä se on yksi kiitollisuuden porteista.

Ali (AS): Houkuttele sieluasi jumalanpalvelukseen, ole sille lempeä äläkä pakota sitä; ota siltä se, minkä se vapaaehtoisesti ja innokkaasti antaa — paitsi siinä, mikä on sinulle säädetty velvollisuudeksi. (Nahj al-Balagha, kirje 69)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ole itsellesi lempeä jumalanpalveluksessa ja johdata sielusi rukouspaikkaan hienovaraisin keinoin, mutta älä pakota sitä väkisin palvelemaan. Käytä aina hyväksesi sielun intoa ja avaruutta jumalanpalvelukseen. Velvoittava jumalanpalvelus on tietenkin asia erikseen, ja siihen sinun on itsesi pakotettava.

Ali (AS): Sinä et voi ohittaa määrähetkeäsi etkä saada ravinnoksesi sitä, mikä ei ole sinulle tarkoitettu. Tiedä, että aika on kahdenlainen: päivä sinun puolestasi ja päivä sinua vastaan, ja että maailma on vuorottelun tyyssija. Se, mikä siitä kuuluu sinulle, tulee luoksesi heikkoudestasi huolimatta, ja sitä, mikä siitä on sinua vastaan, et voimallasikaan torju. (Nahj al-Balagha, kirje 72)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kukaan ei voi kiiriä määrähetkensä edelle eikä saada haltuunsa sitä, mitä hänelle ei ole kirjoitettu. Tiedä, että jokaisen — myös sinun — aika on kahdenlaista: on päivä sinun puolestasi ja päivä sinua vastaan. Ja maailma muuttuu lakkaamatta. Niinä aikoina, jolloin onni on puolellasi, sinä hyödyt heikkoudestasi huolimatta; mutta päivänä, joka ei ole sinun, et voimastasi huolimatta kykene torjumaan itseltäsi sitä vahinkoa, joka on säädetty.

Ali (AS): Kohtaa ihmiset avoimin kasvoin, avoimessa istunnossa ja oikeudenmukaisessa ratkaisussa; ja varo vihaa, sillä se on Saatanan yllyke. (Nahj al-Balagha, kirje 76)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ole ihmisiä kohtaan avokasvoinen, miellyttävä seurassa ja oikeamielinen ratkaisuissasi. Ja karta vihaa, sillä se on Saatanalta tuleva onnettomuus.

Ali (AS): Alennustilaan on tyytynyt se, joka paljastaa vaikeutensa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka paljastaa vaikeutensa ihmisille, käy heidän silmissään halvaksi ja alhaiseksi.

Ali (AS): Kärsivällinen kestäminen on vikojen hauta, ja sovinnollisuus on vikojen verho. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Toisten kestäminen varjelee ihmisen kunniaa ja pitää hänen virheensä peitossa; sovinnollisesti eläminen on verho ihmisen vikojen päällä.

Ali (AS): Voitto saavutetaan päättäväisyydellä, päättäväisyys mielipiteiden punnitsemisella, ja oikea näkemys salaisuuksien varjelemisella. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Voitto riippuu suunnitelmasta, ja suunnitelman on oltava oikea ja harkittu, mikä puolestaan edellyttää vaiteliaisuutta ja salaisuuksien varjelemista.

Ali (AS): Varokaa jalomielisen raivoa, kun hän näkee nälkää, ja alhaisen raivoa, kun hän on kylläinen. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Voi jalomielistä, kun hän joutuu ahtaalle, ja voi kurjaa, kun hän kokee olevansa vailla tarpeita!

Ali (AS): Älä häpeä antaa vähän, sillä antamatta jättäminen on sitäkin vähäisempää. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä häpeä antaa vähän, sillä antamatta jättäminen on sitä pahempaa.

Ali (AS): Pidättyvyys on köyhyyden kaunistus ja kiitollisuus rikkauden kaunistus. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Köyhyyden aikana älä pyydä, ja rikkauden aikana ole kiitollinen.

Ali (AS): Kun et saa sitä, mitä tahdot, älä välitä siitä, millainen tilasi on. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kun olosuhteet eivät ole mieleisesi, tyydy siihen, mitä on.

Ali (AS): Joka sen saavuttaa, uupuu, ja jolta se jää saamatta, näkee vaivaa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Voi tätä maailmaa! Sen omistaminen on vaivaa ja tuskaa, ja sen puuttuminen on ahdinkoa.

Ali (AS): Ihmisen hengenvedot ovat hänen askeleitaan kohti määrähetkeään. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokaisen hengenvedot ovat hänen askeleitaan kohti kuolemaa.

Ali (AS): Kun asiat käyvät epäselviksi, niiden loppua arvioidaan niiden alun perusteella. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Aina kun olet ymmällä jonkin tien jatkosta, katso sitä matkaa, jonka olet jo kulkenut. Tien tuleva osuus näet muistuttaa yleensä sen mennyttä osuutta: jos matka on tähän asti ollut hyvä ja helppo, myös loppuosa on hyvä ja helppo — ja päinvastoin.

Ali (AS): Ota viisaus vastaan, mistä se tuleekin, sillä viisaus voi olla tekopyhän rinnassa, jossa se väreilee levottomana, kunnes se pääsee ulos ja asettuu kaltaistensa seuraan uskovan rintaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ota viisas sana vaarin, mistä ikinä sen löydätkin. Viisaus on näet toisinaan ei-uskovan sydämessä, mutta siellä sillä ei ole rauhaa ennen kuin se pääsee ulos ja asettuu todellisen omistajansa eli uskovan sydämeen ja löytää siellä levon.

Ali (AS): Jokaisen ihmisen arvo on siinä, minkä hän hyvin osaa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokaisen ihmisen arvo vastaa sitä, mikä on hänelle itselleen arvokasta.

Ali (AS): Älköön kukaan teistä panko toivoaan muuhun kuin Herraansa älköönkä pelätkö muuta kuin omaa syntiään. Älköön kukaan teistä hävetkö sanoa "en tiedä", älköönkä kukaan hävetkö oppia. Pitäkää kiinni kärsivällisyydestä, sillä kärsivällisyys on uskolle sitä, mitä pää on ruumiille. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älkää koskaan panko toivoanne muuhun kuin Jumalaan älkääkä pelätkö ketään muuta kuin Häntä; älkää hävetkö tunnustaa tietämättömyyttänne älkääkä ujostelko ponnistella oppiaksenne, ja olkaa kärsivällisiä, sillä kärsivällisyys on uskon tärkein tukipylväs.

Ali (AS): Miekasta hengissä säilyneet ovat lukuisampia ja saavat runsaammin jälkeläisiä. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ne, jotka jäävät henkiin taistelusta, ovat elämässään lujempia ja saavat yleensä enemmän lapsia.

Ali (AS): Joka saattaa kuntoon sen, mikä on hänen ja Jumalan välillä, sille Jumala saattaa kuntoon sen, mikä on hänen ja ihmisten välillä; ja joka saattaa kuntoon tuonpuoleisen asiansa, sille Jumala saattaa kuntoon hänen tämänpuoleisen asiansa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokaiselle, joka korjaa suhteensa Jumalaansa, Jumala korjaa toisten suhteen häneen; ja jokaiselle, joka saattaa kuntoon tuonpuoleisen asiansa, Jumala saattaa kuntoon hänen tämänpuoleiset asiansa.

Ali (AS): Hyvä ei ole siinä, että varallisuutesi ja lapsesi lisääntyvät, vaan hyvä on siinä, että tietosi lisääntyy, että kärsivällisyytesi kasvaa suureksi ja että ylpeilet ihmisten edessä Herrasi palvelemisella; ja kun teet hyvin, ylistät Jumalaa, ja kun teet pahoin, pyydät Jumalalta anteeksi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Onni ei ole rikastumisessa eikä lasten paljoudessa; todellinen onni on siinä, että ihmisen tieto lisääntyy ja että hänestä tulee ajan mittaan kärsivällisempi. Se on myös runsaassa jumalanpalveluksessa ja siinä, että olet lakkaamatta joko kiittämässä tai anteeksi pyytämässä.

Ali (AS): Muhammadin ystävä on se, joka tottelee Jumalaa, vaikka sukulaisuus olisi kaukainen; ja Muhammadin vihollinen on se, joka on Jumalalle tottelematon, vaikka sukulaisuus olisi läheinen. Ihmisistä lähimpänä profeettoja ovat ne, jotka parhaiten tuntevat sen, minkä nämä toivat. Sitten hän luki: "Totisesti ihmisistä lähimpänä Abrahamia ovat ne, jotka häntä seurasivat" [Qur'an 3:68]. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Muhammadin todellisia tovereita ovat ne, jotka tottelevat Jumalaa, vaikka heidän sukunsa olisi profeetasta kaukainen; ja Muhammadin vihollisia ovat ne, jotka ovat Jumalalle tottelemattomia, vaikka he olisivat profeetan sukulaisia.

Lähimpänä profeettoja ovat ne, jotka parhaiten tuntevat heidän opetuksensa. Näin Jumala on sanonut: Lähimpänä Abrahamia ovat ne, jotka historian kuluessa seurasivat häntä.

Ali (AS): Tarpeiden täyttäminen on oikeaa vain kolmella ehdolla: että sitä pidetään vähäisenä, jotta se olisi suuri; että se salataan, jotta se tulisi ilmi; ja että se tehdään viipymättä, jotta se olisi mieluisa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Pitäkää omia hyviä tekojanne vähäisinä, jotta ne olisivat Jumalan edessä suuria; kätkekää ne ihmisiltä, jotta ne tulisivat julki Jumalan luona; ja tehkää ne joutuisasti, jotta ne olisivat suloisia.

Ali (AS): Autuaita ovat ne, jotka pidättäytyvät tästä maailmasta ja halajavat tuonpuoleista. He ovat kansaa, joka on ottanut maan matokseen, sen tomun vuoteekseen, sen veden juomakseen, Koraanin alusvaatteekseen ja rukouksen päällysviitakseen; sitten he katkaisivat itsensä irti maailmasta Messiaan tapaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Autuaita ovat ne, jotka kieltäytyvät maailmasta ja ovat kiinnittäneet sydämensä tuonpuoleiseen. He ovat joukko, joka on tehnyt maasta mattonsa, sen tomusta vuoteensa ja sen vedestä suloisen juomansa; he ovat tehneet Koraanista tunnuksensa sekä rukouksesta ja pyytämisestä alituisen työnsä. He irrottivat maailman itsestään Messiaan tapaan, joka ei ollut kiintynyt maailmaan.

Ali (AS): Kuinka erilaiset ovatkaan kaksi tekoa: teko, jonka nautinto katoaa ja jonka seuraus jää, ja teko, jonka vaiva katoaa ja jonka palkka jää. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kuinka suuri onkaan ero teon, jonka nautinto menee ohi ja jonka seuraukset jäävät, ja teon välillä, jonka vaiva menee ohi mutta jonka palkka on ikuinen.

Ali (AS): Naisen mustasukkaisuus on epäuskoa ja miehen mustasukkaisuus on uskoa. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Naisen mustasukkaisuus (miehensä uutta avioliittoa kohtaan) on epäuskoa, ja miehen mustasukkaisuus (vaimonsa varjelemisessa vieraiden miesten katseilta) on itse uskon ydin.

Ali (AS): Joka laiminlyö tekonsa, joutuu murheen koettelemaksi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokainen, joka laiminlyö tekemisen, joutuu huolen ja murheen valtaan.

Ali (AS): Jumala ei tarvitse sitä, jonka varallisuudessa ja omassa itsessään ei ole Jumalalle osuutta. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, jonka omaisuutta tai ruumista ei pitkään aikaan kohtaa mikään vahinko, on ikään kuin Jumalan hylkäämä eikä Jumala puutu hänen asioihinsa — eikä tämä ole hyvä asia.

Ali (AS): Luojan suuruus sinun silmissäsi tekee luodun pieneksi silmissäsi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kun Jumala käy silmissäsi suureksi, kaikki muu käy pieneksi.

Ali (AS): Jumalalla on enkeli, joka huutaa joka päivä: Synnyttäkää kuolemaa varten, kootkaa katoamista varten ja rakentakaa raunioitumista varten. Maailma on kulkupaikka, ei asuinsija. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumalalla on enkeli, joka huutaa joka päivä: Synnyttäkää kuollaksenne, kootkaa jotta se katoaisi, ja rakentakaa jotta se raunioituisi. Maailma on kulkuväylä, ei pysyvä asuinsija.

Ali (AS): Sitä, jolle on suotu anteeksipyyntö, ei jätetä vaille anteeksiantoa, ja sitä, jolle on suotu kiitollisuus, ei jätetä vaille lisäystä. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokainen, joka saa kyvyn pyytää anteeksi, saa osakseen anteeksiannon, ja jokainen, joka saa kyvyn kiittää, saa osakseen siunauksen lisääntymisen.

Ali (AS): Apu laskeutuu taakan mukaan ja kärsivällisyys laskeutuu koettelemuksen mukaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumalan apu saapuu palvelijalle aina sen vaikeuden mukaan, jonka Hän itse on säätänyt, ja kärsivällisyys laskeutuu koettelemuksen mukaan.

Ali (AS): Kärsivällinen ei jää vaille voittoa, vaikka aika kävisi hänelle pitkäksi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka on kärsivällinen, saavuttaa lopulta päämääränsä, vaikka se veisikin aikaa.

Ali (AS): Joka salaa salaisuutensa, pitää valinnan omissa käsissään. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka pitää salaisuutensa kätkettynä, pitää asioidensa ohjat omassa kädessään.

Ali (AS): Joka täyttää sen oikeuden, joka ei täytä hänen oikeuttaan, on tehnyt tästä orjansa. Ihmistä ei moitita siitä, että hän lykkää oman oikeutensa vaatimista; moitittava on se, joka ottaa sen, mikä ei hänelle kuulu. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka antaa oikeuden sille, joka kohtelee häntä vääryydellä, sitoo jalomielisyydellään tämän itseensä. Oman oikeuden vaatimisesta perääntyminen ei ole häpeä; häpeällistä on vaatia sitä, mikä ei kuulu itselle.

Ali (AS): Kuinka moni ateria onkaan estänyt monta ateriaa! (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Toisinaan on käynyt niin, että yksi suupala on estänyt monta muuta suupalaa!

Ali (AS): Joka ottaa vastaan erilaisia näkemyksiä, tunnistaa virheiden paikat. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka ottaa avoimesti vastaan erilaisia mielipiteitä, tulee tietoiseksi näkemysten heikoista kohdista.

Ali (AS): Joka teroittaa vihansa keihäänkärjen Jumalan tähden, saa voiman surmata vääryyden vahvimmatkin edustajat. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, jonka viha on Jumalan tähden, saa voiman hävittää vääryyden, olipa se kuinka mahtava tahansa.

Ali (AS): Kun pelkäät jotakin asiaa, syöksy siihen, sillä sen liiallinen välttely on suurempi vaiva kuin se, mitä siinä pelkäät. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Aina kun pelkäät jotakin, heittäydy siihen, sillä pelon tuottama kärsimys on suurempi kuin itse todellisuus.

Ali (AS): Kitke paha toisen rinnasta kiskomalla se juurineen irti omasta rinnastasi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kitke paha juurineen omasta sydämestäsi, niin se kitkeytyy myös toisten sydämistä.

Ali (AS): Milloin saisin vihani tyydytetyksi, kun suutun? Silloinko, kun en kykene kostamaan ja minulle sanottaisiin: kunpa olisit ollut kärsivällinen? Vai silloin, kun siihen kykenen ja minulle sanottaisiin: kunpa olisit antanut anteeksi? (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Mitä hyötyä on vihasta? Joko olen kyvytön kostamaan, ja silloin on parempi olla kärsivällinen, tai kykenen kostamaan, ja silloin on parempi antaa anteeksi!

Ali (AS) kulki tunkiolla olevan saastan ohi ja sanoi: Tämä on se, mistä saidat pitivät kiinni ja mistä te eilen kilpailitte keskenänne. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) kulki tunkiolla olevan saastan ohi ja sanoi: Tämä on juuri se, jonka saamiseksi te eilen kilpailitte keskenänne ja jonka omistamisessa olitte saitoja.

Ali (AS): Jokaisen ihmisen mukana on kaksi enkeliä, jotka varjelevat häntä; ja kun säädetty kohtalo saapuu, he väistyvät hänen ja kohtalonsa väliltä. Määrähetki on luja suojakilpi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jokaisen mukana on kaksi enkeliä, jotka varjelevat häntä; kun Jumalan säätämä kohtalon hetki saapuu, he väistyvät syrjään, jotta kohtalo tekisi työnsä. Määrähetken olemassaolo on suoja kaikelle sitä edeltävälle ajalle.

Ali (AS): Älköön se, joka ei kiitä sinua hyvästä teosta, saako sinua haluttomaksi tekemään hyvää; sillä sinua saattaa siitä kiittää joku, joka ei ole siitä lainkaan hyötynyt, ja kiittäjän kiitoksesta voit saada enemmän kuin mitä kiittämätön hukkasi. Jumala rakastaa hyväntekijöitä. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älköön ihmisten kiittämättömyys pidättäkö sinua tekemästä heille hyvää, sillä toisaalta sinua kiittää toisinaan joku, joka ei ole hyvästä teostasi hyötynyt lainkaan, ja usein juuri tämän kiitollisuuden vaikutus on suurempi kuin kiittämättömien kiittämättömyys — ja mikä kaikkein tärkeintä, Jumala rakastaa hyväntekijöitä.

Ali (AS): Lempeän ihmisen ensimmäinen palkinto hänen lempeydestään on se, että ihmiset asettuvat hänen auttajikseen tietämätöntä vastaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Lempeyden ensimmäinen hyöty on se, että ihmiset nousevat lempeän ihmisen tueksi ja puolustavat häntä tietämätöntä vastaan.

Ali (AS): Neuvon kysyminen on itse ohjauksen silmä, ja vaaraan on antautunut se, joka luulee tulevansa toimeen pelkällä omalla mielipiteellään. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Neuvottelu on ohjauksen portti, ja jokainen, joka on ihastunut omaan ajatteluunsa, on vaarassa.

Ali (AS): Älä koskaan luota siihen, joka on sinuun kyllästynyt. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä koskaan luota täysin siihen, joka on kerran loukkaantunut sinuun.

Ali (AS): Ummista silmäsi roskalta ja kivulta, niin olet aina tyytyväinen. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Katso läpi sormien pikkuseikkoja ja epämiellyttävyyksiä, niin saat kokea alituista iloa.

Ali (AS): Eripura tuhoaa oikean näkemyksen. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka ei kykene sopuun, ei pääse oikeaan näkemykseen.

Ali (AS): Joka saa jotakin, tavoittelee enemmän. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Mihin ihminen ikinä yltääkin, sitä enemmän hän sitä himoitsee.

Ali (AS): Olosuhteiden muuttuessa paljastuu ihmisten todellinen laatu. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Juuri ajan muutoksissa ihmisten todellinen jalokivi punnitaan.

Ali (AS): Kurja on se eväs tuonpuoleiseen, joka on vihamielisyys Jumalan palvelijoita kohtaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Pahimpia eväitä tuonpuoleista varten on vihamielisyys ihmisiä kohtaan.

Ali (AS): Jalomielisen kunniakkaimpia tekoja on olla huomaavinaan sitä, minkä hän tietää. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jalomielisen parhaita ominaisuuksia on tekeytyä tietämättömäksi ja sulkea silmänsä toisten virheiltä.

Ali (AS): Nöyryydellä siunaus tulee täydelliseksi. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kun toisille tehdyn hyvän jälkeen osoitetaan heitä kohtaan myös nöyryyttä, hyvä teko tulee täydelliseksi.

Ali (AS): Oikeudenmukaisella menettelyllä vastustaja kukistetaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden noudattaminen vihollisuudessa johtaa voittoon vihollisesta.

Ali (AS): Joka herää aamuun surren tätä maailmaa, on herännyt tyytymättömänä Jumalan säädökseen; ja joka herää aamuun valittaen häntä kohdannutta koettelemusta, on herännyt valittamaan Herrastaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka murehtii tätä maailmaa, on todellisuudessa vihainen Jumalan säädökselle ja kohtalolle; ja se, joka valittaa häntä kohdannutta koettelemusta, valittaa Jumalasta.

Ali (AS): Joka menee rikkaan luo ja nöyristelee tälle hänen rikkautensa vuoksi, menettää kaksi kolmasosaa uskostaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Se, joka nöyristelee varakkaan edessä tämän varallisuuden vuoksi, on menettänyt kaksi kolmasosaa uskostaan!

Ali (AS): Sen sydän, joka on kiihkeästi kiintynyt maailman rakkauteen, takertuu siitä kolmeen asiaan: murheeseen, joka ei jätä häntä rauhaan, ahneuteen, joka ei päästä hänestä irti, ja toiveeseen, jota hän ei saavuta. Tyytyväisyys riittää kuninkuudeksi, ja se on hyvä elämä. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Sydän, joka on tahriintunut rakkaudella johonkin tämän maailman asiaan, kamppailee lakkaamatta murheen kanssa, josta se ei vapaudu, halun kanssa, joka ei sitä päästä, ja toiveen kanssa, jota se ei saavuta. Autuas siis se, joka on tyytyväisyyden valtakunnan kuningas. Juuri tätä on se hyvä elämä, josta Koraani puhuu.

Ali (AS): Ryhtykää kumppanuuteen sen kanssa, jonka puoleen elatus on kääntynyt, sillä hän on otollisempi vaurastumaan ja todennäköisempi saamaan onnen puolelleen. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Etsikää liikekumppaniksenne sellaista, jonka puoleen maailma on kääntynyt. Tällaisesta kumppanuudesta tuoksuu enemmän vaurautta, onnea ja hyötyä.

Ali (AS): Älä koskaan haasta ketään kaksintaisteluun, mutta jos sinut siihen haastetaan, vastaa haasteeseen; sillä haastaja on hyökkääjä, ja hyökkääjä kukistetaan. (Nahj al-Balagha; lyhyet sanonnat)

Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älä koskaan itse ensimmäisenä haasta ketään taisteluun, sillä se, joka aloittaa taistelun, on syyllistynyt hyökkäykseen, eikä hyökkääjä saa Jumalalta apua. Jos sinut kuitenkin haastetaan taisteluun, älä jätä kenttää tyhjäksi.

Ali (AS): Jumalan kautta, tämä teidän maailmanne on minun silmissäni halvempi kuin sianluu spitaalisen kädessä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan kautta, teidän maailmanne on minun silmissäni halvempi kuin sianluu spitaalisen kädessä.

Ali (AS): Totisesti eräät palvovat Jumalaa kiitollisuudesta – se on vapaiden ihmisten palvontaa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ne, joiden palvonta kumpuaa kiitollisuudesta, ovat Jumalan todellisia palvelijoita.

Ali (AS): Nainen on kokonaan paha, ja pahinta hänessä on se, ettei häntä voi olla ilman. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Naisessa kaikki on pahaa, ja pahinta on se, ettei miehellä ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla toimeen hänen kanssaan.

Ali (AS): Joka tottelee panettelijaa, menettää ystävänsä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka kuuntelee juorujen kantajaa, menettää ystävänsä.

Ali (AS): Anastettu kivi talossa on pantti sen tuhosta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Anastettu kivi talossa vie koko talon raunioiksi.

Ali (AS): Jumalalla on jokaisessa siunauksessa oikeutensa. Joka täyttää sen, sille Hän lisää siunausta; joka laiminlyö sen, vaarantaa siunauksensa säilymisen. Varokaa siunausten karkaamista, sillä kaikki karannut ei palaa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jokaisessa siunauksessa on palvelijalla velvollisuus Jumalaa kohtaan. Joka täyttää sen, sen siunaus karttuu; muutoin juuri se siunaus on vaarassa kadota. Pelätkää siunauksen pakenemista ja karkaamista, sillä karannutta ei toisinaan enää koskaan saada kiinni.

Ali (AS): Opin tuntemaan Jumalan, ylistetty olkoon Hän, päätösten raukeamisesta ja solmujen aukeamisesta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Opin tuntemaan Jumalan siitä, että Hän kumoaa päätöksiä, joiden ei arvattu kumoutuvan, ja avaa solmuja, joiden aukeamista ei pidetty mahdollisena.

Ali (AS): Kukaan ei tuo sydämeen iloa ilman, että Jumala luo siitä ilosta hänelle armon; kun häntä kohtaa vastoinkäyminen, tuo armo virtaa sitä kohti kuin vesi rinnettä alas, kunnes se karkottaa vastoinkäymisen hänestä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun joku ilahduttaa toisen sydämen, Jumala luo siitä ilosta armon, joka – kun jokin vaikeus on laskeutumassa hänen päälleen – virtaa kuin alamäkeen valuva vesi tuota vaikeutta kohti ja poistaa sen.

Ali (AS): Kun köyhdytte, käykää kauppaa Jumalan kanssa antamalla almuja. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vaikka olisitte köyhtyneet, tie pelastukseen siitä on kaupankäynti Jumalan kanssa almujen muodossa.

Ali (AS): Oi Aadamin poika, älä kanna sen päivän huolta, joka ei ole vielä tullut, sen päivän päälle, joka on jo tullut; sillä jos se päivä kuuluu elinaikaasi, Jumala antaa sinulle siinä elantosi. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Oi Aadamin lapsi! Älä sure tänään huomisen toimeentuloa. Sillä jos huominenkin kuuluu elinaikaasi, Jumala antaa sinulle sen päivän elannon.

Ali (AS): Rakasta ystävääsi kohtuudella – kenties hänestä jonain päivänä tulee vihamiehesi; ja vihaa vihamiestäsi kohtuudella – kenties hänestä jonain päivänä tulee ystäväsi. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pidä ystävyydessä sellainen mitta, ettet kärsi vahinkoa, jos ystävästäsi huomenna tulee vihamiehesi; ja pidä vihanpidossa vihamiestäsi kohtaan sellainen mitta, että hänen mahdollisuutensa tulla vielä ystäväksesi säilyy.

Ali (AS): Joka tekee tässä maailmassa työtä tuonpuoleista varten, sille tulee hänen osansa maailmasta ilman vaivannäköä; niin hän saa molemmat osuudet ja omistaa molemmat asuinsijat. Hänestä tulee arvollinen Jumalan edessä, eikä hän pyydä Jumalalta tarvetta, jota Hän ei täyttäisi. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka tekee maailmassa työtä tuonpuoleisen hyväksi, sen maallinen elanto saapuu hänelle vaivatta, ilman että hän tekee sen eteen mitään. Niin hän saavuttaa molempien maailmojen onnen ja tulee molempien omistajaksi. Sellainen ihminen on arvossa Jumalan edessä, eikä hän pyydä Jumalalta mitään saamatta sitä.

Ali (AS): Tietäkää varmalla tiedolla, ettei Jumala ole säätänyt palvelijalle – olkoon hänen juonensa kuinka suuri, etsintänsä kuinka kiihkeä ja vehkeilynsä kuinka vahva tahansa – enempää kuin mitä hänelle on viisaassa Muistutuksessa määrätty. Lisää siis, oi hyötyä tavoitteleva, kiitollisuuttasi, hillitse kiirettäsi ja pysähdy elantosi rajalle. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Olkaa varmoja siitä, ettei kenelläkään ole elantoa enempää kuin mitä hänelle on Jumalan luona määrätty, vaikka hän kuinka juonittelisi, etsisi ja punoisi suunnitelmia. Niinpä, oi järkevä ihminen, lisää kiitollisuutta siitä, mikä on osaksesi annettu, vähennä kiirettäsi maailman tavoittelussa ja tyydy rauhassa siihen, mikä on osuudeksesi tullut.

Ali (AS): Eivät ihmiset ole sanoneet mistään asiasta 'onnellinen se' ilman, että aika olisi kätkenyt sitä varten pahan päivän. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Eivät ihmiset ole mistään sanoneet 'onnellinen se', ilman että kohtalo olisi pannut sitä varten pahan päivän talteen hihaansa.

Ali (AS): Minulla oli menneinä aikoina veli Jumalassa. Hänet teki silmissäni suureksi se, että maailma oli hänen silmissään pieni. Hän oli vatsansa vallan ulottumattomissa: hän ei himoinnut sitä, mitä ei löytänyt, eikä liioitellut siinä, minkä löysi. Enimmän aikaansa hän oli vaiti, mutta kun hän puhui, hän voitti puhujat ja sammutti kysyjien janon. Hän oli hiljainen ja heikoksi katsottu, mutta kun tuli tosi eteen, hän oli viidakon leijona ja laakson käärme. Hän ei esittänyt todistetta ennen kuin tuomarin edessä. Hän ei moittinut ketään sellaisesta, jolle saattoi löytyä puolustus, ennen kuin oli kuullut tämän selityksen. Hän ei valittanut kivustaan kuin vasta sen parannuttua. Hän sanoi, mitä teki, eikä sanonut, mitä ei tehnyt. Jos hänet voitettiin puheessa, häntä ei voitettu vaikenemisessa. Hän oli halukkaampi kuulemaan kuin puhumaan. Kun kaksi asiaa yllätti hänet, hän katsoi, kumpi niistä oli lähempänä mielihalua, ja vastusti sitä. Pitäkää siis kiinni näistä luonteenpiirteistä, pysykää niissä ja kilvoitelkaa niissä. Ja ellette kykene niihin kaikkiin, tietäkää, että vähänkin ottaminen on parempi kuin paljon jättäminen. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Minulla oli aikoinaan uskonveli. Hänet teki silmissäni suureksi se, kuinka pieni maailma oli hänen silmissään. Hän ei ollut vatsansa orja: hän ei himoinnut sitä, mitä ei ollut, eikä mennyt liiallisuuksiin siinä, mitä oli. Yleensä hän oli vaiti, mutta kun oli puhumisen aika, hän puhui hyvin ja sammutti hyvin etsijöiden janon. Hän oli varaton eikä nauttinut ihmisten suosiota, mutta kun hän ryhtyi johonkin, hän oli metsän leijona ja aavikon lohikäärme. Hän ei esittänyt perusteluja muualla kuin tuomarin edessä. Niin kauan kuin teolle löytyi puolustus eikä hän ollut kysynyt tekijältä asian syytä, hän ei moittinut ketään mistään. Kivustaan hän puhui vasta sen mentyä ohi. Minkä hän sanoi, sen hän teki, ja siitä, mitä ei tehnyt, hän vaikeni. Vaikenemisessa hän oli vertaansa vailla. Hän kuunteli mieluummin kuin puhui. Tienhaarassa hän valitsi sen tien, joka oli vastoin itsekästä halua.

Ottakaa nämä ominaisuudet omiksenne – vaikka vain osa niistä.

Ali (AS): Joka menee riitelyssä liiallisuuksiin, tekee syntiä; joka jää siinä vajaaksi, kärsii vääryyttä; eikä se, joka riitelee, kykene noudattamaan jumalanpelkoa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Karttakaa riitelyä, sillä se on luonteeltaan sellaista, että liiallisuus siinä tekee ihmisestä synnintekijän ja liiallinen pidättyvyys saattaa hänet vääryyden kohteeksi. Riidassa jumalanpelon noudattaminen on totisesti hyvin vaikeaa.

Ali (AS): Kirjoituksesi on puhuvin kaikesta siitä, mikä puhuu sinun puolestasi. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kirjoittamasi teksti on – suulliseen puheeseesi verrattuna – paras väline välittämään todellisen tarkoituksesi vastaanottajalle vähäisimmin haittaseurauksin.

Ali (AS): Köyhä on Jumalan lähettiläs: joka kieltää häneltä, kieltää Jumalalta, ja joka antaa hänelle, antaa Jumalalle. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Köyhän on Jumala lähettänyt. Joka siis torjuu hänet, on torjunut Jumalan, ja joka antaa hänelle, on antanut lainan Jumalalle.

Ali (AS): Ottakaa varteen uskovien aavistukset, sillä Jumala, korkein, on asettanut totuuden heidän kielilleen. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Antakaa arvoa uskovien aavistuksille, sillä Jumala saattaa totuuden virtaamaan heidän kieleltään.

Ali (AS): Sydämillä on myötämielensä ja vastahakoisuutensa. Kun sydän on altis, viekää se vapaaehtoisiin hartauksiin; ja kun se on vastahakoinen, tyytykää sen kanssa pakollisiin velvollisuuksiin. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sydämillä on myötämielensä ja vastahakoisuutensa. Kun sydän on myötämielinen, ryhtykää vapaaehtoisiin hartauksiin; sen ollessa vastahakoinen tyytykää pakollisiin velvollisuuksiin.

Ali (AS): Palauttakaa kivi sinne, mistä se tuli, sillä pahan torjuu vain paha. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun lempeys ei hyödytä, kiveen vastataan kivellä, eikä pahaa torju muu kuin paha.

Ali (AS): En ole kohdannut ainuttakaan miestä, joka ei olisi auttanut minua itseään vastaan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: En ole tavannut ketään, joka ei olisi itse antanut käteeni aihetta itseään vastaan.

Ali (AS): Poikani, pelkään sinun puolestasi köyhyyttä; etsi siltä turvaa Jumalasta, sillä köyhyys on puutos uskonnolle, hämmennys järjelle ja kutsu vihanpitoon. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Lapseni, olen huolissani puolestasi köyhyyden vuoksi! Etsi siltä turvaa Jumalasta. Köyhyys heikentää uskontoa, saattaa järjen ymmälle ja synnyttää kaunaa.

Ali (AS) sanoi Abdullah ibn Abbasille, kun tämä oli neuvonut häntä asiassa vastoin hänen näkemystään: Sinun oikeutesi on antaa minulle neuvoja, ja minä harkitsen; mutta jos en noudata neuvoasi, tottele sinä minua. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi Ibn Abbasille, jolla oli hänen kanssaan eriävä mielipide: Sinun tehtäväsi on antaa minulle neuvo, ja minä harkitsen sitä. Mutta jos päädyn muuhun kuin siihen, mitä sanoit, sinun on seurattava minua.

Ali (AS): Hallitsija on Jumalan vartija Hänen maassaan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hallitsija on Jumalan vartija maan päällä, jotta turvallisuus vallitsisi.

Ali (AS): Uskovan ilo on hänen kasvoillaan ja suru hänen sydämessään. Hänen rintansa on avarin kaikista. Hän inhoaa korskeutta ja vihaa maineen tavoittelua. Hänen pyrkimyksensä ulottuu kauas ja vaikenemisensa on runsasta. Hänen aikansa on täytetty. Hän on kiitollinen ja kärsivällinen, mietteisiinsä syventynyt ja tarpeensa ilmaisemisessa pidättyväinen, luonteeltaan helppo ja mieleltään lempeä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskovan ilo näkyy kasvoilla ja suru asuu sydämessä. Hänellä on suuri mielenavaruus. Hän inhoaa kerskailua ja vihaa itsensä esille tuomista. Hänen pyrkimyksensä on korkea ja vaikenemisensa runsasta. Hänellä ei ole joutilasta aikaa. Hän on kiitollinen ja kärsivällinen. Hän on alati mietteissään ja suhtautuu epäluuloisesti omaan itseensä. Hän on hyväluonteinen ja suhtautuu toisiin lempeästi.

Ali (AS): Suurin rikkaus on luopuminen toivosta siihen, mikä on ihmisten käsissä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, ettei pane toivoaan siihen, mikä on toisten käsissä, on suurin rikkaus.

Ali (AS): Se, jolta pyydetään, on vapaa, kunnes hän lupaa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun joltakulta pyydetään jotakin, hän on vapaa täyttämään tai jättämään täyttämättä pyynnön niin kauan kuin ei ole antanut lupausta.

Ali (AS): Arvostelukyvyn osuvuus kulkee onnen mukana: se saapuu onnen saapuessa ja lähtee sen lähtiessä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ajatusten osuvuus riippuu onnen ja menestyksen myötä- ja vastamäestä: kun onni suosii ihmistä, hänen suunnitelmansakin osuvat oikeaan, ja kun onni kääntää hänelle selkänsä, ei yksikään hänen hankkeistaan johda toivottuun tulokseen.

Ali (AS): Jokainen sielu on panttina siitä, mitä se on hankkinut [Qur'an 74:38]. Ihmiset ovat vajavaisia ja vikoja täynnä, paitsi se, jota Jumala varjelee. Arvostelukyvyltään paraskin heistä on vähällä kääntyä pois oikeasta näkemyksestään milloin mieltymyksen, milloin suuttumuksen vuoksi. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisen teot sitovat ja vangitsevat hänet lakkaamatta, ja ihminen on kuin hupeneva kynttilä, omaan itseensä kietoutunut – paitsi se, jonka Jumala varjelee. Ihminen on niin häilyväinen, että viisaimmankin kääntää yksi mielihyvä tai mielipaha pois oikeasta ajatuksestaan.

Ali (AS): Syntien käyminen mahdottomiksi on osa varjelusta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, ettei ihminen kykene tekemään jotakin syntiä, on itsessään osa varjelusta, jonka Jumala on hänelle suonut.

Ali (AS): Ylistys yli ansion on mielistelyä, ja ansiota vähäisempi ylistys on kyvyttömyyttä tai kateutta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Toisten ylistäminen yli heidän ansionsa on mielistelyä, ja ansiota vähäisempi ylistys johtuu joko kateudesta tai luonteen heikkoudesta.

Ali (AS): Joka paljastaa sorron miekan, saa surmansa siitä; joka väkisin vääntää asioita, tuhoutuu; joka syöksyy syvyyksiin, hukkuu; jonka puhe on runsasta, sen virheet ovat monet; ja jonka pidättyvyys on vähäistä, sen sydän kuolee. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka aloittaa sorron, kuolee lopulta samaan miekkaan; joka solmii asiat umpisolmuun, kärsii vahingon; joka heittäytyy pyörteeseen, hukkuu; jonka puheet lisääntyvät, sen virheet lisääntyvät; ja jonka pidättyvyys synneistä käy vähäiseksi, sen sydän kuolee vähitellen.

Ali (AS): Kun ahdinko yltyy äärimmilleen, koittaa avautuminen; ja kun koettelemuksen renkaat kiristyvät tiukimmilleen, koittaa helpotus. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun vaikeus yltyy äärimmilleen, avautuu pelastus; ja kun koettelemuksen renkaat kiristyvät kunnolla, ne hajoavat.

Ali (AS): Älä tee perheestäsi ja lapsistasi suurinta huoltasi; sillä jos he ovat Jumalan ystäviä, ei Jumala hylkää ystäviään, ja jos he ovat Jumalan vihollisia, miksi kantaisit huolta ja vaivaa Jumalan vihollisista? (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älä tee itsestäsi liiaksi perheesi ja lastesi huolehtijaa. Sillä niin kauan kuin he kääntyvät Jumalan puoleen, Jumala pitää heistä huolen; ja jos he tahtovat hylätä Jumalan, miksi sinä yli kaiken kohtuuden ajattelisit sellaisia?

Ali (AS): Ole kiitollinen Antajalle; olkoon annettu sinulle siunaukseksi, kasvakoon hän täyteen voimaansa ja suotakoon sinun saada osaksesi hänen hyvyytensä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi kuultuaan jonkun saaneen lapsen: Suokoon Jumala sinulle kiitollisuutta, olkoon lapsesi siunaukseksi, kasvakoon hän täyteen mittaansa ja tehköön hän sinulle hyvää!

Ali (AS), kun häneltä kysyttiin: jos miehen talon ovi suljettaisiin ja hänet jätettäisiin sinne, mistä hänen elantonsa tulisi hänelle? Hän vastasi: Sieltä, mistä hänen kuolemansakin tulee. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtajalta (AS) kysyttiin: Jos joku teljetään taloon, mistä hänen elantonsa saapuu? Hän vastasi: Sieltä, mistä hänen kuolemansakin saapuu. (Toisin sanoen: niin kuin oven sulkeminen ei estä kuolemaa, se ei estä myöskään kohtaloa eikä elannon saapumista.)

Ali (AS): Tämä asia ei alkanut teistä eikä pääty teihin. Tämä teidän kumppaninne tapasi matkustaa; lukekaa hänet siis nytkin jollekin matkoistaan. Jos hän palaa luoksenne, hyvä; ellei, te menette hänen luokseen. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi niille, joiden rakas oli kuollut: Rakkaiden kuolema on ihmisen yhteinen osa. Teidän rakkaanne matkusti paljon; ajatelkaa nytkin, että hän on yhdellä matkoistaan. Ja ellei hän palaa tältä matkalta, jonakin päivänä te itse matkustatte ja liitytte hänen seuraansa.

Ali (AS): Oi ihmiset, ottakaa itse vastuu itsenne kasvattamisesta ja kääntäkää sielunne pois sen tottumusten kiihkosta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Oi ihmiset, ryhtykää itse itsenne kasvattajiksi ja kääntäkää itsenne pois rumista tavoista, joihin olette tottuneet.

Ali (AS): Älä ajattele pahaa kenenkään suusta lähteneestä sanasta niin kauan kuin voit löytää sille hyvän tulkinnan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älä koskaan ajattele pahaa sanasta, joka lähtee jonkun suusta, niin kauan kuin voit löytää sille hyvän selityksen.

Ali (AS): Tieto kutsuu tekoja: jos teot vastaavat kutsuun, tieto jää; muutoin se lähtee pois. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tieto janoaa tekoja, ja ellei ihminen liitä tietoonsa tekoja, tieto lähtee hänen luotaan.

Ali (AS): Kaikki hyvät teot, jihad Jumalan tiellä mukaan lukien, ovat hyvään kehottamisen ja pahasta kieltämisen rinnalla kuin henkäys syvään mereen. Hyvään kehottaminen ja pahasta kieltäminen eivät lähennä kuolinhetkeä eivätkä vähennä elantoa. Ja kaikkea tätä parempi on oikeuden sana väärämielisen johtajan edessä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kaikki hyvät teot, jopa jihad, ovat hyvään kehottamisen rinnalla kuin lampi suuren meren rinnalla. Hyvään kehottaminen ei siirrä kuolinhetkeä eikä vähennä elantoa. Ylevin hyvään kehottamisen muoto on totuuden lausuminen väkivaltaisen johtajan edessä.

Ali (AS): Oi Aadamin poika, elantoa on kahdenlaista: elanto, jota sinä etsit, ja elanto, joka etsii sinua – ellet sinä tule sen luo, se tulee sinun luoksesi. Kukaan etsijä ei ehdi ennen sinua sinun elantoosi, kukaan ei voita sitä sinulta, eikä se, mikä on sinulle määrätty, viivästy sinulta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Todellinen elanto on se, jonka Jumala on sinulle määrännyt; sellainen elanto seuraa sinua, kunnes se tavoittaa sinut – ei se, jonka perässä sinä juokset. Se, mikä on sinun elantosi, ei joudu toisen käsiin, eikä kukaan voi riistää sitä sinulta. Se, mikä kuuluu sinulle, saapuu aina ajallaan.

Ali (AS): Sana on sinun kahleissasi niin kauan kuin et ole sitä lausunut; mutta kun olet sen lausunut, olet sinä sen kahleissa. Varjele siis kieltäsi niin kuin varjelet kultaasi ja hopeaasi, sillä moni sana on vienyt siunauksen ja tuonut kurituksen. Älä sano sitä, mitä et tiedä; älä liioin sano kaikkea, minkä tiedät. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sana on sinun vallassasi niin kauan kuin sitä ei ole sanottu; mutta heti kun se on tullut kielellesi, sinä olet sen vallassa. Varjele siis kieltäsi niin kuin varjelet omaisuuttasi. On käynyt niin, että yksi sana on riistänyt siunauksen ja nostattanut onnettomuuden. Älä sano sitä, mitä et tarkoin tiedä, äläkä sano kaikkea sitäkään, minkä tiedät.

Ali (AS): Joka etsii jotakin, saavuttaa sen tai osan siitä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka jotakin etsii, saavuttaa sen kokonaan tai osittain.

Ali (AS): Totisesti koettelemuksiin kuuluu puute; puutetta ankarampi on ruumiin sairaus, ja ruumiin sairautta ankarampi on sydämen sairaus. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Koettelemusten lajeihin kuuluu köyhyys, ja sitä pahempi on sairaus. Mutta kaikkea pahin on sydämen sairaus (toisin sanoen uskon ja varmuuden vähyys).

Ali (AS): Ole kieltäymyksellinen maailmaa kohtaan, niin Jumala näyttää sinulle sen häpeäkohdat. Ota maailmasta se, mikä tulee luoksesi, ja käänny pois siitä, mikä kääntyy pois sinusta; ellet siihen kykene, ole ainakin kohtuullinen tavoittelussasi. Sille, jolle ei anneta istuen, ei anneta seistenkään. Aika on kaksi päivää: päivä puolestasi ja päivä sinua vastaan; kun se on sinua vastaan, kärsi kestäen. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ennen kuin olet maailmaa kohtaan kieltäymyksellinen ja haluton, Jumala ei paljasta sinulle maailman rumaa sisintä. Ota maailmasta se, mikä itsestään tulee luoksesi, äläkä juokse sen perässä, mikä on kääntänyt sinulle selkänsä. Ellet pysty sellaiseen kieltäymykseen, älä ainakaan rasita itseäsi kohtuuttomasti tavoitellessasi sitä, mikä ei ole tullut. Mikä ei tule helpolla, ei ole määrätty osaksesi, eikä sitä siis saa väkisinkään. Aika on välillä puolellasi ja välillä sinua vastaan. Vastoinkäymisen aikana älä tee muuta kuin kärsi ja kestä.

Ali (AS): Moni sana on läpitunkevampi kuin hyökkäys. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Viisas saa sanalla aikaan sen, mihin miekka ei kykene.

Ali (AS): Emme omista muuta kuin sen, minkä Jumala on antanut omaksemme. Kun Hän antaa meille omaksi sitä, minkä todellinen omistaja Hän itse on meitä suuremmalla oikeudella, Hän asettaa meille velvollisuuden; ja kun Hän ottaa sen meiltä pois, Hän poistaa velvollisuuden meiltä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Emme tule minkään omistajiksi muutoin kuin siten, että Jumala antaa sen omaksemme. Todellinen omistaja on siis aina Hän, ja milloin tahtoo, Hän ottaa takaisin. Ja aina kun Hän ottaa takaisin, Hän on nostanut velvollisuuden harteiltamme.

Ali (AS): Kuinka kaunista onkaan rikkaiden nöyryys köyhien edessä, kun he etsivät sitä, mikä on Jumalan luona; ja sitäkin kauniimpaa on köyhien ylväs riippumattomuus rikkaista, kun se perustuu turvautumiseen Jumalaan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kuinka kaunista on rikkaiden nöyryys köyhien edessä Jumalan mielisuosion tähden, ja sitäkin kauniimpaa köyhien välinpitämättömyys rikkaista Jumalaan turvautumisen tähden.

Ali (AS): Joka painii totuutta vastaan, sen totuus kaataa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka käy käsiksi totuuteen, kaatuu lopulta itse maahan.

Ali (AS): Lempeä kärsivällisyys on kuin kokonainen heimo. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kärsivällisyys toisia kohtaan suojelee ihmistä kokonaisen heimon voimalla.

Ali (AS): Kurja on Aadamin poika: hänen kuolinhetkensä on kätketty, hänen sairautensa salattuja ja hänen tekonsa talletettuja; hyttynen tuottaa hänelle tuskaa, väärään kurkkuun mennyt kulaus surmaa hänet, ja hiki saa hänet haisemaan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ihmisparka: hänen kuolinhetkensä on kätketty ja koettelemuksensa piilossa; hänen tekonsa merkitään tarkoin muistiin; hyttynen tekee hänet avuttomaksi, suupala tukehduttaa hänet ja hiki saa hänet haisemaan.

Ali (AS): Näiden miesten katseet ovat harhailevia, ja se on heidän kiihkonsa syy. Kun joku teistä katsoo naista, joka miellyttää häntä, menköön oman vaimonsa luo, sillä tämä on vain nainen niin kuin hänen vaimonsakin. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Miesten irstas katselu saa himon leimahtamaan heissä. Kun siis näette kauniin naisen, lähestykää omaa vaimoanne sen sijaan, että syöksisitte itsenne kiusaukseen. Naiset ovat näet kaikki toistensa kaltaisia.

Ali (AS): Tehkää hyvää älkääkä pitäkö mitään siitä vähäisenä, sillä sen pieni on suurta ja sen vähäinen runsasta. Älköön kukaan teistä sanoko: 'Toinen on minua sopivampi tekemään hyvää' – sillä silloin, Jumalan kautta, niin myös käy. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tehkää hyvää älkääkä väheksykö mitään hyvää tekoa, sillä pienikin hyvä on suurta ja vähäinenkin runsasta. Älköön kukaan sanoko: 'Tämä hyvä työ ei kuulu minulle, jonkun toisen on parempi tehdä se' – sillä juuri niin silloin käy, ja hän menettää tilaisuuden tuohon hyvään tekoon.

Ali (AS): Joka tekee työtä uskontonsa hyväksi, sen maalliset asiat Jumala hoitaa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sen, jonka teot ovat hänen uskontonsa hyväksi, maallisista asioista Jumala pitää huolen.

Ali (AS): Jumalalla on palvelijoita, joille Hän antaa siunauksia erityisesti muiden ihmisten hyödyksi. Hän pitää siunaukset heidän käsissään niin kauan kuin he jakavat niitä; mutta kun he kieltäytyvät antamasta, Hän ottaa ne heiltä pois ja siirtää ne toisille. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalalla on palvelijoita, joille Hän on antanut siunauksia vain siksi, että he käyttäisivät ne muiden hyväksi. Niin kauan kuin he jakavat siunausta, se pysyy heidän käsissään; mutta jos he kieltäytyvät, Jumala ottaa siunauksen heiltä ja antaa sen toiselle.

Ali (AS): Joka valittaa tarvettaan uskovalle, on kuin valittaisi sen Jumalalle; mutta joka valittaa sitä uskottomalle, on kuin valittaisi Jumalasta. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tarpeen vieminen ja valittaminen uskovalle on kuin sen viemistä Jumalan eteen; ja sen valittaminen uskottomalle on kuin valitusta Jumalaa vastaan.

Ali (AS): Ei Jumala avaa palvelijalle kiitollisuuden ovea sulkeakseen häneltä lisäyksen oven, eikä Hän avaa palvelijalle rukouksen ovea sulkeakseen häneltä vastauksen oven, eikä Hän avaa palvelijalle katumuksen ovea sulkeakseen häneltä anteeksiannon oven. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun Jumala avaa jollekulle kiitollisuuden oven, Hän varmasti myös lisää tälle siunausta; kun Hän avaa jollekulle rukouksen oven, Hän varmasti myös vastaa siihen; ja kun Hän suo jollekulle katumuksen, Hän varmasti myös antaa anteeksi.

Ali (AS): Kieltäymys on kokonaisuudessaan kahden Koraanin lauseen välissä. Jumala, ylistetty olkoon Hän, sanoo: 'Jottette surisi sitä, mikä meni teiltä ohi, ettekä riemuitsisi siitä, minkä Hän on teille antanut' [Qur'an 57:23]. Joka ei sure mennyttä eikä riemuitse tulevasta, on ottanut kieltäymyksen haltuunsa molemmista päistään. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kieltäymyksen merkityksen on ilmaissut tämä Koraanin jae: älkää surko sitä, mikä on mennyt, älkääkä kiintykö iloiten siihen, mikä on tullut. Niinpä se, joka ei sure mennyttä eikä pane sydäntään tulevaan, on noudattanut täydellistä kieltäymystä.

Ali (AS): Millään seudulla ei ole sinuun suurempaa oikeutta kuin toisella; paras seutu on se, joka sinut kantaa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Mikään kaupunki ei ole asuinpaikaksi toista parempi; asetu siihen kaupunkiin, joka kantaa sinut – toisin sanoen täyttää tarpeesi.

Ali (AS): Ei kukaan laske leikkiä ilman, että hän samalla sylkäisee pois palan järjestään. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Leikinlasku, vähäinenkin, kuluttaa osan järjestä.

Ali (AS): Kylmyytesi sitä kohtaan, joka kaipaa sinua, on osattomuutta; ja kaipuusi sitä kohtaan, joka on sinusta piittaamaton, on sielun nöyryytystä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Haluttomuus seurustella sellaisen kanssa, joka haluaa seuraasi, on oman osansa hukkaamista; ja halusi sellaisen seuraan, joka ei halua seuraasi eikä ystävyyttäsi, on silkkaa nöyryytystä.

Ali (AS): Rikkaus ja köyhyys punnitaan vasta, kun teot on tuotu Jumalan eteen. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Vasta kun teot on tuotu Jumalan eteen, käy ilmi, kuka todella on rikas ja kuka köyhä.

Ali (AS): Uskoa on se, että valitset totuuden silloinkin, kun se vahingoittaa sinua; ettei puheesi ylitä tekojasi; ja että pelkäät Jumalaa puhuessasi toisista. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskon merkki on puhua totta silloin, kun se näyttää koituvan vahingoksesi; se, ettei puheesi kulje tekojesi edellä; ja se, että pelkäät Jumalaa puhuessasi muista ihmisistä.

Ali (AS): Sallimus voittaa laskelmoinnin, niin että tuho voi piillä itse suunnitelmassa. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sallimus voittaa laskelmamme niin täydellisesti, että omasta suunnitelmastamme voi versoa tuho.

Ali (AS): Siveä ihminen on vähällä olla yksi enkeleistä. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, joka varjelee siveytensä, on lähellä tulla enkelten kaltaiseksi.

Ali (AS): Väkivaltainen mielivalta johtaa kodittomuuteen, ja vääryys kutsuu esiin miekan. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Harhateille lähteminen elämässä johtaa kodittomuuteen, ja sorto päättyy vihanpitoon ja miekkaan.

Ali (AS): Me emme jyrise ennen kuin iskemme, emmekä päästä tulvaa ennen kuin sataa. (Nahj al-Balagha; khutba 9)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Me emme jyrise ennen hyökkäystä emmekä kersku tulvalla ennen sadetta. (Toisin sanoen: emme julista aikeitamme etukäteen emmekä puhu suuria turhaan.)

Ali (AS): Synnit ovat kuin vikuroivia hevosia, joiden selkään syntiset on nostettu ja joiden suitset on riisuttu; ne syöksevät ratsastajansa tuleen. Mutta jumalanpelko on kuin kesyjä ratsuja, joiden selässä istuville on annettu ohjakset käteen; ne kantavat ratsastajansa paratiisiin. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Synnit ovat kuin vikuroiva hevonen: ne hallitsevat ratsastajaansa, ja niiden suitset ovat katkenneet; lopulta ne syöksevät ratsastajansa helvetin tuleen. Mutta jumalanpelko on kuin kesy kameli, jonka ohjat ovat ratsastajan kädessä ja joka lopulta kantaa hänet paratiisiin.

Ali (AS): On totuus ja on valhe, ja kummallakin on kannattajansa. Jos valhe pääsee valtaan, niin on se tehnyt jo ammoin; ja jos totuuden kannattajat ovat vähissä, niin ehkäpä ja kenties – mutta harvoin se, mikä on kääntynyt pois, palaa takaisin. (Nahj al-Balagha; aforismit)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuus ja valhe ovat aina olemassa, ja kummallakin on kannattajansa. Valheen valta ei ole ihme – niin on ollut aina. Ja sekin, että totuudella on vähän kannattajia, on lähes ainaista. Älkää siis jääkö odottamaan totuuden pääsyä valtaan tai ihmisten kääntymistä sen puoleen.

Ali (AS): Joka tekee työtä jollekulle muulle kuin Jumalalle, sen Jumala jättää tuon toisen huomaan. (Nahj al-Balagha; khutba 23)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka tekee työtä muun kuin Jumalan tähden, sen Jumala jättää juuri sen huomaan, jolle hän työtä teki.

Ali (AS): Hyvä maine, jonka Jumala antaa ihmiselle ihmisten keskuudessa, on hänelle parempi kuin omaisuus, jonka hän jättää toisten perittäväksi. (Nahj al-Balagha; khutba 23)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jos Jumala suo ihmiselle hyvän nimen tämän kuoleman jälkeen, se on hänelle parempi kuin omaisuus, joka jää hänen jälkeensä perillisille.

Ali (AS): Älköön kukaan teistä kääntykö pois sukulaisestaan nähdessään tämän puutteessa, vaan poistakoon puutteen sillä, mikä ei kasva, vaikka sen pidättäisi, eikä vähene, vaikka sen kuluttaisi. (Nahj al-Balagha; khutba 23)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun näette omaistenne elämässä puutteen, älkää olko veltot sen poistamisessa. Sillä omaisuutenne ei kasva antamatta jättämisestä eikä vähene antamisesta, koska Jumala korvaa annetun pian.

Ali (AS): Omaisuus ja lapset ovat tämän maailman satoa, ja hyvä työ on tuonpuoleisen satoa; ja toisinaan Jumala antaa joillekuille ne molemmat. Varokaa siis Jumalaa siinä, mistä Hän on teitä itsestään varoittanut. (Nahj al-Balagha; khutba 23)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Omaisuus ja lapset ovat tämän maailman hyvää ja hurskas teko tuonpuoleisen hyvää. Jumala antaa joillekuille molemmat yhdessä. Kääntykää siis Jumalan puoleen älkääkä laiminlyökö sitä jumalanpelkoa, jota Hän on teiltä pyytänyt.

Ali (AS): Muslimi, joka on puhdas petoksesta, odottaa Jumalalta jompaakumpaa kahdesta hyvästä: joko Jumalan kutsua – ja se, mikä on Jumalan luona, on hänelle parasta – tai Jumalan antamaa elantoa, jolloin hänellä on perhe ja omaisuus, ja hänen uskontonsa ja kunniansa ovat tallella. Sillä muslimi, niin kauan kuin hän ei tahraa itseään halpamaisuudella, on kuin voittoisa pelaaja, joka odottaa nuoliltaan ensimmäistä voittoa, joka tuo hänelle saaliin ja poistaa häneltä tappion. (Nahj al-Balagha; khutba 23)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Muslimi, joka ei tee pahaa ja joka on elänyt kunniallisesti, odottaa aina jompaakumpaa kahdesta: joko hänen kuolinhetkensä koittaa ja hän lentää Jumalan luo saavuttaen tuonpuoleisen korkeamman armon, tai hänen elantonsa karttuu jo tässä maailmassa hänen uskonsa ja hyveidensä pysyessä lujina. Niin, muslimi – niin kauan kuin hänestä ei ole ilmennyt mitään halpaa eikä rumaa – on kuin pelaaja, jonka häviöiden aika on ohi ja joka on siirtynyt voittojen kehälle ja käy korvaamaan menneet tappionsa.

Ali (AS): Pelätkää siis Jumalaa, Jumalan palvelijat, ja paetkaa Jumalan luo Jumalan edestä. Kulkekaa sitä tietä, jonka Hän on teille viitoittanut, ja täyttäkää se, minkä Hän on pannut velvollisuudeksenne. Silloin Ali on takuumies voitostanne tulevassa maailmassa, ellei sitä teille suoda jo tässä. (Nahj al-Balagha; khutba 24)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Oi Jumalan palvelijat, pelätkää Jumalaa ja paetkaa Jumalan luo Hänen edestään. Kulkekaa aina sitä selvää tietä, jonka Hän on eteenne asettanut, ja täyttäkää se, mitä Jumala on teiltä painokkaasti vaatinut. Jos niin teette, Ali takaa, että teistä tulee onnellisia ja pelastuneita – jo tässä maailmassa, ja ellei niin käy, niin tuonpuoleisessa.

Ali (AS): Ottakaa kärsivällisyys vaatteeksenne, sillä se parhaiten kutsuu voiton. (Nahj al-Balagha; khutba 26)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tehkää kärsivällisyydestä tapanne ja tunnuksenne, sillä se on paras tie, joka johtaa voittoon.

Ali (AS): Nöyristelijä ei torju sortoa, eikä oikeutta saavuteta muutoin kuin ponnistuksella. (Nahj al-Balagha; khutba 29)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Nöyristelemällä ei voi estää sortajan sortoa itseään kohtaan, eikä oikeutta voi saada muuten kuin päättäväisyydellä.

Ali (AS): Kokoan teille Uthmanin asian: hän otti vallan itselleen ja teki sen huonosti; ja te menetitte malttinne ja teitte senkin huonosti. (Nahj al-Balagha; khutba 30)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uthmanista tiivistetty näkemykseni on tämä: hän toimi hallinnossaan omavaltaisesti ja itsevaltaisesti, eikä hänen olisi pitänyt niin tehdä; te taas menetitte kärsivällisyytenne häntä kohtaan, ja kätenne tahriutuivat hänen vereensä – eikä teidän olisi pitänyt niin tehdä, eikä niin olisi saanut käydä.

Ali (AS): Älkää pyytäkö tässä maailmassa yli sen, mikä riittää, älkääkä tavoitelko siitä enempää kuin toimeentulon. (Nahj al-Balagha; khutba 45)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää etsikö maailmasta enempää kuin todella tarvitsette älkääkä pyytäkö siltä yli sen, mikä on jo valmiiksi tarjolla.

Ali (AS): Tietäkää: minun jälkeeni teitä käsketään herjaamaan minua ja sanoutumaan minusta irti. Mitä herjaamiseen tulee, herjatkaa minua – se on minulle puhdistus ja teille pelastus; mutta irtisanoutumisen suhteen: älkää sanoutuko minusta irti. (Nahj al-Balagha; khutba 56)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Minun jälkeeni teiltä vaaditaan, että herjaatte minua ja sanoudutte sydämessänne minusta irti. Herjaaminen ei ole vahingoksi: minulle se on hengen ylennystä ja teille pelastus vihollisen käsistä; mutta sydämessänne älkää sanoutuko minusta irti.

(Sanomme: se, että uskovien johtaja (AS) piti herjaamista puhdistavana ja ylentävänä, on tarkka ja syvällinen huomio. Missä ikinä on säädetty, että uskovaa herjataan, hänelle sanotaan rumasti ja hänestä puhutaan pahaa selän takana tai vasten kasvoja, se on täydellä todella uskovan eduksi ja arvokas tilaisuus.)

Ali (AS), kun kharijiitit oli surmattu ja hänelle sanottiin: 'Oi uskovien johtaja, koko joukko on tuhoutunut': Ei suinkaan, Jumalan kautta! He ovat siemeninä miesten kupeissa ja naisten kohduissa. Aina kun heistä nousee sarvi, se katkaistaan, kunnes heistä viimeiset ovat varkaita ja ryöstäjiä. (Nahj al-Balagha; khutba 60)

Uskovien johtajalle (AS) sanottiin Nahrawanin taistelun jälkeen: kaikki kharijiitit ovat saaneet surmansa. Mutta hän vastasi: Eivät suinkaan; tulevat kharijiitit ovat vielä isiensä kupeissa ja äitiensä kohduissa. Yhä uudelleen heistä nousee liike, joka tuhotaan, kunnes heistä viimeiset ovat pelkkiä varkaita ja maantierosvoja.

Ali (AS), kun häntä varoitettiin salamurhasta: Minun ylläni on Jumalalta luja kilpi. Kun päiväni koittaa, se väistyy yltäni ja luovuttaa minut; sinä hetkenä nuoli ei mene harhaan eikä haava parane. (Nahj al-Balagha; khutba 61)

Uskovien johtaja (AS) sanoi, kun hänen salamurhaansa pidettiin mahdollisena: Jokaista – myös minua – suojelee Jumalan asettama kilpi. Kun kuolinpäiväni koittaa, tuo kilpi väistyy ja jättää minut kohtalon käsiin. Sinä päivänä nuoli ei lennä ohi eikä haava parane.

Ali (AS) sanoi sen päivän aamuhämärissä, jona häntä lyötiin: Uni valtasi silmäni istuessani, ja Jumalan lähettiläs (SAWS) ilmestyi eteeni. Sanoin: Oi Jumalan lähettiläs, millaista vinoutta ja vihamielisyyttä olenkaan saanut osakseni sinun yhteisöltäsi! Hän sanoi: Rukoile heitä vastaan. Minä sanoin: Antakoon Jumala minulle heidän sijaansa heitä paremmat ja antakoon heille minun sijaani jonkun, joka on heille minua pahempi. (Nahj al-Balagha; khutba 69)

Ali (AS) sanoi yönä iskun jälkeen: Istuessani uni valtasi hetkeksi silmäni. Näin edessäni Jumalan lähettilään (SAWS). Sanoin hänelle: Mitä vääryyksiä ja vihamielisyyttä olenkaan kokenut sinun yhteisöltäsi! Hän sanoi: Kiroa heidät! Minä sanoin: Jumala, anna minulle näiden ihmisten sijaan paremmat ihmiset, ota minut heiltä pois ja pane minun sijaani heitä hallitsemaan paha hallitsija.

Sanomme: tämä kirous on tähän päivään asti vainonnut Irakia, vieläpä kaikkia islamilaisia maita.

Uskovien johtaja (AS) sanoi: 'Mitallinen ilman hintaa, kunpa sille vain olisi astia – ja totisesti te saatte tietää sen sanoman ajan kuluttua' [Qur'an 38:88].

Ali (AS): Minä kaadan tietoa ja viisautta teidän mittaanne ilmaiseksi ja ylitsevuotavasti, palkkiota odottamatta – kunhan tuo astia vain on tyhjä ja vetävä. Myöhemmin tulette ymmärtämään näiden sanojen merkityksen. (Nahj al-Balagha; khutba 70)

Eräästä hänen (AS) saarnastaan, kun ihmiset olivat päättäneet vannoa uskollisuutta Uthmanille: Te tiedätte hyvin, että minä olen siihen oikeutetumpi kuin kukaan muu. Ja Jumalan kautta: minä alistun, niin kauan kuin muslimien asiat pysyvät kunnossa eikä niissä ole vääryyttä muille kuin yksin minulle – tavoitellen tuon pidättyvyyden palkkaa ja ansiota sekä kieltäytyen siitä koreudesta ja kimalluksesta, josta te kilpailette. (Nahj al-Balagha; khutba 73)

Uskovien johtaja (AS) sanoi nähdessään ihmisten aikeen vannoa uskollisuutta Uthmanille: Tiedätte hyvin, että minä olen kalifaattiin sopivin. Silti, Jumalan kautta, en tavoittele kalifaattia niin kauan kuin muslimien asiat ovat kunnossa eikä kehenkään kohdistu vääryyttä – vaikka vääryys kohdistuisi minuun itseeni. Miksi teen näin? Koska riippumattomuus näistä asemista ja kieltäymys maallisista viroista, joista te kilpailette, kuuluu hyveisiin ja tuo palkan Jumalan luona.

Ali (AS): Jumalani, anna minulle anteeksi se, minkä Sinä tunnet minua paremmin; ja jos palaan siihen, palaa Sinä minun luokseni anteeksiannolla. Jumalani, anna anteeksi se, minkä lupasin itselleni mutta minkä täyttämistä et minusta löytänyt. Jumalani, anna anteeksi se, millä lähestyin Sinua kielelläni mutta mitä sydämeni sitten vastusti. Jumalani, anna anteeksi silmäysten vihjeet, sanojen lipsahdukset, sydämen himot ja kielen hairahdukset. (Nahj al-Balagha; khutba 77)

Uskovien johtaja (AS) kohotti kätensä rukoukseen: Jumalani, anna anteeksi ne virheeni, jotka Sinä tunnet minussa paremmin kuin minä itse. Jumalani, jos palaan virheeseen, palaa Sinä minun luokseni anteeksiannolla. Jumalani, anna anteeksi se, minkä lupasin itselleni mutta mitä en kyennyt täyttämään. Anna anteeksi se, minkä lausuin edessäsi lähestyäkseni Sinua, mutta missä sydämeni ei sittemmin tullut avukseni. Jumalani, anna minulle anteeksi sopimattomat silmäykset, sopimattomat puheet, sydämen halut ja kieleni hairahdukset.

Ali (AS) sanoi eräälle seuralaiselleen, kun hän aikoi lähteä kharijiitteja vastaan ja tämä oli sanonut hänelle: 'Oi uskovien johtaja, jos lähdet liikkeelle tähän aikaan, pelkään tähtitiedon perusteella, ettet saavuta tavoitettasi.' Hän (AS) vastasi: Väitätkö osaavasi opastaa siihen hetkeen, jolloin liikkeelle lähtevältä torjutaan paha, ja varoittaa siitä hetkestä, jolloin liikkeelle lähtevää ympäröi vahinko? Joka uskoo sinua tässä, on pitänyt Koraania valheena ja katsonut, ettei tarvitse Jumalan apua saavuttaakseen toivotun ja torjuakseen epämieluisan. Sinä tavoittelet puheellasi sitä, että käskysi mukaan toimiva ylistäisi sinua eikä Herraansa, koska sinä – oman väitteesi mukaan – olet opastanut hänet hetkeen, jona hän saavutti hyödyn ja välttyi vahingolta. Sitten hän (AS) kääntyi ihmisten puoleen ja sanoi: Oi ihmiset, varokaa tähdistä ennustamisen oppimista, paitsi sitä, minkä avulla suunnistetaan maalla tai merellä, sillä se johtaa ennustajan taitoon: tähdistäennustaja on kuin ennustaja, ennustaja kuin noita, noita kuin uskoton – ja uskoton on tulessa. Lähtekää matkaan Jumalan nimeen. (Nahj al-Balagha; khutba 78)

Uskovien johtaja (AS) aikoi lähteä Nahrawanin taisteluun, kun eräs mies tuli ja sanoi: olen tähtitiedosta päätellyt, että jos lähdet liikkeelle tällä hetkellä, et luultavasti saavuta voittoa. Ali (AS) sanoi: Luuletko voivasi osoittaa ihmisille hetken, jona toimiminen on turvallista tai vahingollista? Joka pitää puhettasi totena, on pitänyt Koraania valheena ja katsonut voivansa olla turvautumatta Jumalan apuun päämäärien saavuttamisessa ja vahinkojen torjumisessa. Sen, joka tahtoo toimia sinun käskysi mukaan, olisi ylistettävä sinua Jumalan sijasta – sinähän väität tuntevasi hyödyn ja vahingon.

Sitten uskovien johtaja (AS) kääntyi ihmisten puoleen ja sanoi: Karttakaa tähtitiedettä lukuun ottamatta sitä osaa, joka auttaa suunnistamaan maalla ja merellä, sillä se johtaa ennustamiseen (näkymättömistä asioista kertomiseen); ja astrologi on kuin ennustaja, ennustaja kuin noita, noita kuin epäuskoinen, ja epäuskoinen on tulen asukas.

Sitten hän kääntyi sotajoukon puoleen ja sanoi: Lähtekää liikkeelle Jumalan nimessä ja Häntä muistaen.

Ali (AS): Varokaa pahoja naisia ja olkaa varuillanne hyvienkin suhteen. Älkää totelko heitä hyvissä asioissa, etteivät he alkaisi himoita tottelemistanne pahoissa. (Nahj al-Balagha; saarna 79)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Karttakaa pahoja naisia älkääkä luottako hyviin naisiin. Älkää kuunnelko heidän sanojaan hyvissä asioissa, sillä silloin he alkavat himoita tottelemistanne pahoissa asioissa.

Ali (AS): Kuinka kuvailisin taloa, jonka alku on vaivaa ja loppu katoamista? Sen sallitusta tehdään tili, ja sen kielletystä seuraa rangaistus. Joka siinä rikastuu, joutuu lumouksen valtaan, ja joka siinä köyhtyy, murehtii. Joka sitä tavoittelee, siltä se karkaa, ja joka siitä pidättyy, sen luo se itse tulee. Joka katsoo sen kautta, sille se avaa silmät, ja joka katsoo siihen itseensä, sen se sokaisee. (Nahj al-Balagha; saarna 81)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Mitä sanoisin maailman kuvaukseksi? Sen alku on vaivaa ja loppu tuhoa; sen sallitusta on tili ja sen kielletystä rangaistus. Se, joka saa siitä osansa, on lumottu, ja siitä osaton on murheellinen. Joka juoksee sen perässä, ei sitä saavuta, ja joka ei sitä tavoittele, sen perään maailma itse lähtee. Joka ottaa maailmasta opikseen, saa näkökyvyn, ja joka jää tuijottamaan sitä lumoutuneena, jää sokeaksi.

Ali (AS): Varokaa tuhon kuiluun syökseviä syntejä ja Jumalan vihan herättäviä vikoja. Onhan kunkin teistä osuus tästä pitkästä ja leveästä maasta lopulta vain oman vartensa mitta, poski tomussa. (Nahj al-Balagha; al-Gharra-saarna)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Varokaa syntejä, jotka syöksevät tuhon kuiluun, ja vikoja, jotka saattavat ihmisen Jumalan vihan alaiseksi — varsinkin kun todellinen osuutenne maailmasta on lopulta vain vartenne pituuden ja leveyden verran maata, kasvot tomun peittäminä ja haudan vankina!

Ali (AS): Istuminen himojensa seuraajien parissa saa unohtamaan uskon ja kutsuu paikalle saatanan. Älkää kadehtiko toisianne, sillä kateus syö uskon niin kuin tuli syö polttopuut. Älkää vihatko toisianne, sillä viha ajaa kaiken pois juuriaan myöten. (Nahj al-Balagha; saarna 85)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Varokaa seurustelua himojen palvojien kanssa, sillä se vie uskon ihmisen mielestä ja kutsuu saatanan paikalle; varokaa kateutta, sillä se syö ihmisen uskon niin kuin tuli syö polttopuun; ja varokaa keskinäistä vihanpitoa, sillä se repii ihmisen juurineen irti.

Ali (AS): Tiedossa lujat ovat niitä, joille riittää sen tunnustaminen kokonaisuudessaan, mitä he eivät verhotusta salatusta osaa selittää, niin ettei heidän tarvitse tunkeutua niiden porttien läpi, jotka on pystytetty näkymättömien asioiden eteen. Jumala, korkein, on ylistänyt sitä, että he tunnustavat kyvyttömyytensä tavoittaa sitä, mitä heidän tietonsa ei käsitä, ja on nimittänyt lujuudeksi sen, että he jättävät syventymättä siihen, jonka olemuksen tutkimista Hän ei ole heiltä vaatinut. Tyydy siis siihen. (Nahj al-Balagha; saarna 90)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tiedossa lujat ovat niitä, jotka tunnustavat ja myöntävät sen, mikä on peitettyä ja verhon takana ja jonka selitystä he eivät tunne, ja tämä tunnustus tekee heille tarpeettomaksi astua sisään ovista, joiden takainen todellisuus ei ole heille kirkastunut. Jumala on ylistänyt heidän tunnustustaan kyvyttömyydestä ja voimattomuudesta saavuttaa se, mihin heidän tietonsa ja oppinsa ei yllä, ja on nimittänyt lujuudeksi ja vakaudeksi sen, etteivät he syvenny siihen, jonka olemusta Hän ei ole heiltä vaatinut. Tyydy siis sinäkin siihen, minkä Jumala on selvästi ja suoraan ilmoittanut.

Ali (AS): Jumala on määrännyt elannot: Hän on lisännyt ja vähentänyt niitä ja jakanut ne niukkuuden ja runsauden mukaan oikeudenmukaisesti, koetellakseen ketä tahtoo niiden helppoudella ja vaikeudella ja pannakseen niiden kautta koetteelle rikkaan ja köyhän kiitollisuuden ja kärsivällisyyden. Sitten Hän on liittänyt niiden runsauteen puutteen kovat jäljet, niiden terveyteen äkkiä iskevät vitsaukset ja niiden ilon avaruuteen murheiden tukahduttavat karvaudet. (Nahj al-Balagha; saarna 90)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala itse on määrännyt elannot ja lisää ja vähentää niitä. Väliin Hän tekee palvelijalleen tiukkaa, väliin antaa väljyyttä, mutta ei koskaan poikkea oikeudenmukaisuudesta. Sekä helppous että vaikeus ovat Hänen koettelemisensa välineitä, jotta palvelijoiden kiitollisuus ja kärsivällisyys tulisivat ilmi siinä, minkä Jumala antaa ja minkä epää. Hänen tapansa on myös, että runsaus muuttuu alati puutteen ahdingoksi, terveys vaihtuu vitsaukseksi ja ilo päättyy murheeseen. Kaikki tämä on oikeudenmukaista ja tapahtuu luotujen koettelemiseksi.

Ali (AS): Kun eripuran ajat [fitnat] lähestyvät, ne pukeutuvat totuuden kaltaisuuteen, ja vasta kääntyessään pois ne herättävät huomaamaan. Tullessaan niitä ei tunneta, mennessään ne tunnetaan. Ne kiertävät kuin tuulet: yhteen kaupunkiin ne osuvat, toisen ohittavat. ... Onnettomuus kohtaa sitä, joka niihin syventyy, ja välttää sen, joka sulkee niiltä silmänsä ... Me, profeetan huonekunta, olemme niistä turvassa emmekä ole niihin kutsujina. (Nahj al-Balagha; saarna 92)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kun poliittiset eripurat [fitnat] syntyvät, ne näyttävät aluksi oikealta asialta, ja vasta kun niiden tuli alkaa sammua, niiden vääryys käy ilmeiseksi. Alussa niitä ei tunnisteta, ja vasta lopussa käy ilmi, että kyseessä oli fitna. Ne ovat kuin pyörremyrsky, joka saattaa tuhota yhden kaupungin, kun naapurikaupunki säilyy vahingoittumattomana.

Se, joka käy tällaisen eripuran kanssa kamppailuun, saa kolhuja, ja se, joka jättää sen huomiotta, pelastuu siltä.

Me, profeetan huonekunta, selviämme tällaisista eripuroista hengissä, sillä pyrimme siihen, ettemme tee itsestämme silmätikkua.

Ali (AS): Kansat ovat alkaneet pelätä hallitsijoidensa vääryyttä, mutta minä olen alkanut pelätä alamaisteni vääryyttä. Aamulla oikaisen teidät, ja illalla palaatte luokseni käyränä kuin jousen selkä. Oikaisija on uupunut ja oikaistava paatunut. Teidän johtajanne tottelee Jumalaa, mutta te ette tottele häntä; Syyrian väen johtaja ei tottele Jumalaa, mutta he tottelevat häntä. (Nahj al-Balagha; saarna 96)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Muiden maiden alamaiset viettävät yönsä aamuun asti peläten hallitsijansa vääryyttä, kun taas teidän hallitsijanne (Ali) valvoo yönsä aamuun asti huolissaan siitä, ettei hän vain tekisi teille mitään vääryyttä.

Joka aamu oikaisen teidät suoriksi kuin taimen, joka sidotaan tukikeppiin, ja illalla palaatte luokseni vääntyneinä kuin käyrä jousi. Minä olen väsynyt, ja niin olette tekin!

Minä tottelen Jumalaa, mutta te ette tottele käskyäni, kun taas Muawiya kapinoi Jumalaa vastaan, mutta hänen sotajoukkonsa tottelee häntä.

Ali (AS): Jumalan palvelijat, kehotan teitä hylkäämään tämän maailman, joka hylkää teidät, vaikka ette haluaisikaan siitä luopua. Älkää siis kilpailko sen kunniasta ja loistosta, älkää ihastuko sen koristuksiin ja nautintoihin älkääkä vaikeroiko sen vastoinkäymisiä ja kurjuutta. Muistakaa nautintojen murskaaja, himojen katkeroittaja ja toiveiden katkaisija silloin, kun kiirehditte rumiin tekoihin. (Nahj al-Balagha; saarna 98)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan palvelijat, kehotan teitä luopumaan maailmasta, joka — vaikka ette haluakaan sitä jättää — kuitenkin jättää teidät. Älkää siis kilpailko maailman kunniasta ja sen loistosta, älkää kiinnittäkö sydäntänne sen koristeisiin ja nautintoihin älkääkä vaikeroiko sen kovuuksia ja katkeruuksia. Te katoavaisuuden tien kulkijat: kun olette ryhtymässä kelvottomiin tekoihin, muistakaa kuolemaa, joka on nautintojen murskaaja ja himojen katkeroittaja — kuolemaa, jonka muistaminen pyyhkii toiveet ihmisen mielestä.

Ali (AS): Tämän lipun kantaja puhuu harkiten, nousee toimeen verkkaisesti, mutta noustuaan on nopea. (Nahj al-Balagha; saarna 99)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sillä, joka on kelvollinen muslimien kalifiksi, on tuntomerkkinsä: hän muun muassa puhuu harkiten ja viivähtäen, ryhtyy toimeen hitaasti, mutta kun hän nousee ja tarttuu johonkin tehtävään, hän toimii nopeasti.

Ali (AS): Älkää himoitko sitä, mikä ei ole kääntynyt teitä kohti, älkääkä vaipuko epätoivoon siitä, mikä on kääntynyt pois. (Nahj al-Balagha; saarna 99)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää pankO toivoanne siihen, mikä ei ole kääntynyt teitä kohti; mutta älkää myöskään vaipuko siitä epätoivoon.

Ali (AS): Se on aika, jolloin ei pelastu kukaan muu kuin huomaamaton uskova: jos hän on läsnä, häntä ei tunneta, ja jos hän on poissa, häntä ei kaivata. He eivät ole niitä, jotka kuljeskelevat panettelemassa, eivätkä niitä, jotka levittelevät puheita. Heille Jumala avaa armonsa ovet ja poistaa heidän yltään rangaistuksensa ankaruuden. (Nahj al-Balagha; saarna 102)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: On tuleva aika, jolloin kukaan ei selviä ehjin nahoin paitsi uskova, joka pysyy tuntemattomana ja vaiteliaana — sellainen, jota ei paikalla ollessaan tunneta ja jota ei poissa ollessaan kysellä. Uskova, joka ei kurkistele sinne tänne eikä lausu mielipiteitään jokaisesta. Sellaisille Jumala avaa armonsa ovet ja poistaa heidän yltään rangaistuksensa ankaruuden.

Ali (AS): Meidän auttajamme ja rakastajamme odottakoon armoa, ja meidän vihollisemme ja vihaajamme odottakoon rangaistuksen iskua. (Nahj al-Balagha; saarna 108)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, joka auttaa meitä tai rakastaa meitä, odottakoon armoa; ja meidän vihollisemme tai se, joka ei meitä rakasta, odottakoon Jumalan vihaa.

Ali (AS): Jumalan lähettiläs (SAWS) piti maailmaa halpana ja vähäisenä, arvottomana ja mitättömänä. Hän käänsi sydämensä pois maailmasta ja kuoletti sen muiston sielustaan ja toivoi, että sen koristus pysyisi poissa hänen silmistään, ettei hän ottaisi siitä itselleen vaatetusta eikä toivoisi siinä pysyvää sijaa. (Nahj al-Balagha; saarna 108)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Herranne Jumalan lähettiläs (SAWS) piti maailmaa pienenä, suhtautui siihen keveästi ja katsoi sen mitättömäksi. Hän oli poistanut maailman sydämestään ja kuolettanut sen muiston mielestään. Hän ei halunnut, että maailman koristus olisi hänen silmiensä edessä, ettei hän pyytäisi siitä mitään eikä kiintyisi siinä asumiseen.

Ali (AS): Syventykää Jumalan muistamiseen, sillä se on paras muistaminen, ja tavoitelkaa sitä, minkä Hän on luvannut jumalaapelkääville. (Nahj al-Balagha; saarna 109)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uppoutukaa Jumalan muistamiseen, sillä se on paras teko, ja tavoitelkaa tätä tietä sitä lupausta, joka on annettu jumalaapelkääville.

Ali (AS): Opetelkaa Koraania, sillä se on paras puhe; syventykää sen ymmärtämiseen, sillä se on sydänten kevät; etsikää parannusta sen valosta, sillä se on rintojen lääke; ja lukekaa sitä kauniisti, sillä se on kertomuksista hyödyllisin. (Nahj al-Balagha; saarna 109)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Oppikaa Koraania, sillä se on aina tuore johdatuksen kirja; syventykää siihen, jotta sydämenne heräisi eloon, ja etsikää sen valosta parannusta vaivoihinne, sillä Koraani on totisesti sydämen lääke. Lukekaa Koraania kauniisti — rauhassa ja läsnä olevin mielin — sillä ei ole sitä hyödyllisempää puhetta.

Ali (AS): Kukaan ei ole saanut maailmalta iloa ilman, että se on tuottanut hänelle perässään kyyneleen, eikä kukaan ole kohdannut sen myötäkäymisiä kasvokkain ilman, että se on kääntänyt häntä kohti vastoinkäymistensä selän. Kenenkään ylle ei ole satanut sen hyvinvoinnin pehmeää sadetta ilman, että koettelemusten rankkasade on syöksynyt hänen päälleen. Se on suuri pettäjä, ja kaikki siinä on petosta; se on katoavainen, ja kaikki sen päällä katoaa. Sen eväistä ei ole mitään hyvää paitsi jumalanpelko. (Nahj al-Balagha; saarna 110)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kukaan ei ole saanut maailmalta riemua ilman, että suru on sen jälkeen häntä purrut; yksikään vatsa ei ole syönyt siitä kylläiseksi ilman, että selkä on pian sen painosta köyristynyt; eikä yhdenkään ylle ole satanut siunauksen sadetta ilman, että onnettomuuden tuuli on pian puhaltanut hänen ylleen. Se on suuri pettäjä, ja kaikki, mitä siinä on, pettää; se on täysin katoavainen, ja kaikki, mitä siinä on, kulkee kohti häviötä.

Sen varastoimisessa ei ole mitään hyvää paitsi jumalanpelon varasto.

Ali (AS): Te olette veljiä Jumalan uskonnossa. Teitä ei ole erottanut toisistanne mikään muu kuin sisimmän saastaisuus ja omientuntojen pahuus. Siksi ette auta toisianne taakkojen kantamisessa, ette neuvo toisianne vilpittömästi, ette anna toisillenne avokätisesti ettekä rakasta toisianne. (Nahj al-Balagha; saarna 112)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Te muslimit olette Jumalan uskonnon mukaan keskenänne veljiä, ja se, mikä on etäännyttänyt teidät toisistanne, ei ole mikään muu kuin sisimmän saastaisuus ja aikeiden pahuus. Juuri se on vieraannuttanut teidät toisistanne, niin ettette kanna toistenne taakkoja, ette tahdo toisillenne hyvää, ette tee toisillenne hyviä tekoja ettekä rakasta toisianne.

Ali (AS): Me kiitämme Jumalaa Hänen koettelemuksistaan niin kuin kiitämme Häntä Hänen lahjoistaan. (Nahj al-Balagha; saarna 113)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Niin kuin ylistämme Jumalaa Hänen siunauksistaan, samoin ylistämme Häntä myös Hänen koettelemuksistaan.

Ali (AS): Tietäkää: hyvä maine, jonka Jumala, korkein, antaa ihmiselle ihmisten keskuudessa, on hänelle parempi kuin omaisuus, jonka hän jättää perinnöksi sellaiselle, joka ei häntä kiitä. (Nahj al-Balagha; saarna 119)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Se, että eläessäsi lahjoitat omaisuuttasi niin, että hyvä nimesi säilyy, on parempi kuin se, että jätät omaisuutesi perilliselle, joka on kiittämätön.

Ali (AS): Pidättykää puheesta, vaietkaa kuullaksenne sanani ja kääntäkää sydämenne minua kohti. (Nahj al-Balagha; saarna 121)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää puhuko minun läsnä ollessani, vaan olkaa vaiti, kuunnelkaa sanojani ja kääntykää sydämestänne minun puoleeni, jotta saisitte johdatuksen.

Ali (AS) sanoi tovereilleen Siffinin taistelukentällä: Jos joku teistä tuntee taistelun hetkellä sydämessään rohkeutta ja näkee jossakussa veljessään herpaantumista, puolustakoon veljeään sillä urheuden lisällä, jolla hänet on tätä etevämmäksi tehty, niin kuin hän puolustaa itseäänkin; sillä jos Jumala olisi tahtonut, Hän olisi tehnyt tästä hänen kaltaisensa. Kuolema on kiivas etsijä: paikallaan pysyvä ei siltä jää saamatta, eikä pakenija sitä väsytä. Jaloin kuolema on kaatua taistelussa. Kautta Hänen, jonka kädessä Abu Talibin pojan sielu on: tuhat miekaniskua on minulle kevyempi kuin kuolema vuoteessa, joka ei ole Jumalan kuuliaisuudessa. (Nahj al-Balagha; saarna 122)

Uskovien johtaja (AS) sanoi tovereilleen keskellä Siffinin taistelua: Jokainen teistä, joka vihollisen kohdatessaan tuntee itsessään rohkeutta ja näkee, ettei hänen ystävänsä ole yhtä rohkea vaan että tämän sydämeen on hiipinyt herpaantuminen, puolustakoon — kiitollisuudesta siitä lahjasta, jonka Jumala on hänelle antanut — myös veljeään vihollista vastaan. Sillä jos Jumala ei olisi niin tahtonut, hänkin olisi veljensä tavoin heikko.

Tietäkää, että kuolema etsii saalistaan eikä hellitä: viivyttelemällä ei sen otteesta paeta, eikä pakeneminen tee sitä voimattomaksi. Kuolemalta ei siis voi välttyä, ja paras kuolema on kaatua taistelussa.

Kautta Jumalan, jonka kädessä Abu Talibin pojan henki on: tuhat miekaniskua on minulle mieluisampi kuin kuolla vuoteessa, joka ei ole Jumalan kuuliaisuudessa.

Ali (AS): Luokaa katseenne alas, sillä se lujittaa mielen ja tyynnyttää sydämet; ja vaimentakaa äänenne, sillä se karkottaa herpaantumisen. (Nahj al-Balagha; saarna 124)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää katselko liikaa sinne tänne, niin saatte sielunvoimaa ja sisäistä rauhaa; ja tietäkää, että mitä tiukemmin pitäydytte vaitiolossa, sitä kauemmas etäännytte epäonnistumisesta ja tahdon herpaantumisesta. (Sanomme: näyttää siltä, että juuri katse ja puhe nielevät ja kuluttavat ihmisen voimaa.)

Ali (AS): Paras ihmisistä Jumalan edessä on se, jolle totuuden mukaan toimiminen on rakkaampaa — vaikka se vähentäisi hänen osaansa ja rasittaisi häntä — kuin väärä, vaikka se toisi hänelle hyötyä ja lisäystä. (Nahj al-Balagha; saarna 125)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Paras ihmisistä Jumalan edessä on se, joka aina pyrkii toimimaan totuuden mukaan, vaikka näennäisesti kärsisi vahinkoa, ja pysymään erossa väärästä, vaikka se näyttäisi hyödylliseltä ja houkuttelevalta.

Ali (AS): Älkää tavoitelko voittoa vääryydellä. (Nahj al-Balagha; saarna 126)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Älkää koskaan tavoitelko voittoa sorron avulla.

Ali (AS): Tietäkää: omaisuuden antaminen väärään kohteeseen on tuhlausta ja haaskausta. Se saattaa nostaa antajansa tässä maailmassa mutta alentaa hänet tulevassa; se voi tuoda hänelle kunniaa ihmisten silmissä mutta halventaa hänet Jumalan edessä. Kukaan ei ole pannut omaisuuttaan väärään kohteeseen ja arvottomien käsiin ilman, että Jumala on evännyt häneltä heidän kiitollisuutensa, ja heidän rakkautensa on kuulunut toiselle. Ja jos hänen jalkansa jonain päivänä horjahtaa ja hän tarvitsee heidän apuaan, he ovat kehnoimpia ystäviä ja halpamaisimpia tovereita. (Nahj al-Balagha; saarna 126)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Omaisuuden tuhlaaminen väärään paikkaan ja sen antaminen kelvottomille on haaskausta ja tuhlausta, ja vaikka siitä olisi ihmiselle jotakin hyötyä tässä maailmassa, se vähentää hänen asteitaan tulevassa; ja vaikka se tekisi hänestä ihmisten silmissä rakastetun, se pudottaa hänet Jumalan silmistä. Jopa maallisesti katsoen: jos joku käyttää omaisuutensa väärään kohteeseen ja arvottomien hyväksi, Jumala epää häneltä heidän kiitollisuutensa, ja heidän ystävyytensä kääntyy jonkun toisen puoleen. Ja jos hän jonain päivänä joutuu tarvitsemaan heidän apuaan, he osoittautuvat kehnoimmiksi ystäviksi ja häikäilemättömimmiksi soimaajiksi.

Ali (AS): Pysykää suuressa joukossa, sillä Jumalan käsi on yhteisön kanssa. (Nahj al-Balagha; saarna 127)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Pysykää aina uskovien yhteisön yhteydessä, sillä Jumalan käsi on yhteisön kanssa.

Ali (AS) sanoi Abu Dharrille, kun tämä karkotettiin Rabadhaan: Vaikka taivaat ja maat olisivat palvelijan edestä umpeen suljetut, mutta hän pelkää Jumalaa, Jumala tekee hänelle niistä ulospääsyn. (Nahj al-Balagha; saarna 130)

Kun Abu Dharria vietiin karkotukseen Rabadhaan, uskovien johtaja (AS) tuli — Uthmanin kiellosta huolimatta — saattamaan häntä, lohdutti häntä ja sanoi hänelle: Jos taivaat ja maa sulkevat tiet palvelijalta, mutta hän pysyy jumalanpelossa, Jumala avaa hänelle pelastuksen tien.

Ali (AS): Niiden, jotka Jumala on varjellut synniltä ja joille on suotu turva, sopii armahtaa synnin ja tottelemattomuuden vallassa olevia, ja kiitollisuuden tulee hallita heitä niin, että juuri se pidättää heidät näiden moittimisesta. Kuinka siis kehtaakaan moittija, joka moittii veljeään ja soimaa tätä hänen koettelemuksestaan? Eikö hän muista, kuinka Jumala on peittänyt hänen omat syntinsä — jotka ovat suurempia kuin synti, josta hän veljeään moittii? Ja kautta Jumalan: vaikka hän ei olisi tehnyt suurta syntiä vaan ainoastaan pienen, jo hänen rohkeutensa moittia ihmisiä on suurempi synti. Jumalan palvelija, älä kiirehdi moittimaan ketään hänen synnistään, sillä ehkä se on hänelle annettu anteeksi; äläkä ole omasta puolestasi turvassa pienenkään synnin suhteen, sillä ehkä sinua siitä vielä rangaistaan. Pidättyköön siis jokainen teistä, joka tuntee toisen viat, niiden moittimisesta sen tähden, minkä hän tietää omista vioistaan; ja olkoon kiitollisuus siitä, että on säästynyt siltä, millä toista on koeteltu, hänen alituinen askareensa. (Nahj al-Balagha; saarna 140)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Niiden, jotka Jumala on varjellut synniltä ja joille on suotu vapaus rumista luonteenpiirteistä, sopii olla armollisia synnin ja tottelemattomuuden vallassa oleville, ja kiitollisuuden tulee hallita heitä niin, että juuri se kiitollisuus pidättää heidät puhumasta pahaa synnintekijöistä.

Se, joka etsii veljestään vikaa ja soimaa häntä hänen syntinsä tähden — eikö hän muista, missä kaikessa Jumala on peittänyt hänen omat syntinsä! Syntejä, jotka ovat paljon suurempia kuin se, mistä hän aikoo veljeään soimata. Vaikka hän ei olisi tehnyt yhtään suurta syntiä, jo tämä hänen rohkeutensa etsiä ihmisistä vikoja on suurimpia suursyntejä.

Jumalan palvelija, älä koskaan kiirehdi soimaamaan toista hänen synnistään! Ehkä Jumala on antanut anteeksi kaikki hänen syntinsä. Äläkä tunne olevasi turvassa niiden syntien suhteen, joita pidät pieninä! Ehkä lopulta joudut rangaistuksen alaiseksi juuri jonkin pienen synnin tähden.

Jokaisen teistä tulee antaa oman sielunsa vikojen pidättää itsensä puuttumasta toisten vikoihin. Ja kiitollisuuden siitä, että olette säästyneet siltä, minkä koettelemuksen alla toiset ovat, tulee vallata teidät niin kokonaan, että ajatus heidän soimaamisestaan haihtuu mielestänne.

Ali (AS): Ihmiset! Joka tuntee veljensä uskonnossa lujaksi ja hänen tiensä suoraksi, älköön kuunnelko ihmisten puheita hänestä. Totuuden ja valheen välillä ei ole kuin neljä sormenleveyttä: valhetta on sanoa 'kuulin', ja totuutta on sanoa 'näin'. (Nahj al-Balagha; saarna 141)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskovat! Jokainen, joka tietää veljensä uskonnossa luotettavaksi ja tiessään vakaaksi, älköön antako mitään arvoa yhden ja toisen puheille hänestä. Totuuden ja valheen välillä ei ole enempää kuin neljä sormenleveyttä (silmän ja korvan välinen etäisyys): valhetta on se, minkä olet vain kuullut, ja totuutta se, minkä olet omin silmin nähnyt.

Ali (AS): Sillä, joka tekee hyvää väärään kohteeseen ja arvottomille, ei ole antamastaan muuta osaa kuin kelvottomien ylistys — ja sekin vain niin kauan kuin hän jatkaa heille antamista. Jolle Jumala siis on antanut omaisuutta, yhdistäköön sillä sukulaisuussiteet, pitäköön sillä hyvää vieraanvaraisuutta, vapauttakoon sillä vangin ja ahdingossa olevan, antakoon siitä köyhälle ja velalliselle ja kestäköön kärsivällisesti velvollisuudet ja koettelemukset palkkiota tavoitellen. Näiden ominaisuuksien saavuttaminen on tämän maailman jalouksien kunnia ja tulevan maailman hyveiden tavoittaminen — jos Jumala suo. (Nahj al-Balagha; saarna 142)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Sen, joka tekee hyvää väärään paikkaan ja kelvottomille, ainoa osa on heiltä tuleva ylistys — ja sekin vain niin kauan kuin hän jatkaa hyväntekoaan heille.

Sen sijaan, jos Jumala on antanut teille omaisuutta, lahjoittakaa siitä läheisillenne, olkaa vieraanvaraisia, vapauttakaa vangit ja ahdingossa olevat, antakaa köyhille, auttakaa velallisia ja vararikkoon joutuneita, olkaa uutteria Jumalan säätämien velvollisuuksien täyttämisessä ja korjatkaa eteen tulevat vaikeudet. Ja tehkää tämä kaikki Jumalan palkkion tähden.

Onni saada tehdä tällaisia tekoja tuottaa tämän maailman jalot hyveet ja tulevan maailman hyvyyksien tavoittamisen. Jos Jumala suo.

Ali (AS): Ei synny yhtään harhaoppista uudistusta [bid'a] ilman, että sen myötä hylätään jokin sunna. Varokaa siis uudistuksia ja pysykää selvällä valtatiellä. Vanhat, koetellut asiat ovat parhaita, ja uudet keksinnöt ovat pahimpia. (Nahj al-Balagha; saarna 145)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ei ilmesty yhtään harhaoppista uudistusta ilman, että jokin sunna unohtuu. Varokaa siis uudistuksia ja pysykää selvällä, koetellulla tiellä.

Parhaat teot ovat niitä, jotka on jo vanhastaan tiedetty hyviksi, ja uudistukset kantavat tavallisesti kohdussaan pahaa.

Ali (AS): Jumala, ylistetty, on ilmoittanut itsensä ihmisille kirjassaan ilman, että he olisivat Häntä nähneet — sen kautta, mitä Hän on näyttänyt heille voimastaan ja millä Hän on saanut heidät pelkäämään ankaruuttaan. Niiden korkeus, jotka tietävät Hänen suuruutensa, on siinä, että he nöyrtyvät Hänen edessään, ja niiden pelastus, jotka tietävät Hänen voimansa, on siinä, että he antautuvat Hänelle. (Nahj al-Balagha; saarna 147)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala on kirjassaan ilmoittanut itsensä ihmisille tulematta nähdyksi: Hän on näyttänyt heille voimansa ja saanut kaikki pelkäämään ankaruuttaan. Niiden korkeus, jotka ovat käsittäneet Jumalan suuruuden, riippuu nöyryydestä Hänen edessään, ja niiden pelastus, jotka ovat oivaltaneet Jumalan voiman, on siinä, että he ovat Hänen edessään alistuvaisia.

Ali (AS): Ihmiset! Jokainen kohtaa paetessaan juuri sen, mitä pakenee. Kuinka monta päivää olenkaan ajanut takaa tämän asian kätkettyä salaisuutta, mutta Jumala on tahtonut pitää sen salassa. Voi — se on kätkettyä tietoa! (Nahj al-Balagha; saarna 149)

Uskovien johtaja (AS) sanoi jalon elämänsä viimeisinä hetkinä marttyyriuden vuoteella: Ihmiset! Jokainen, joka pakenee jotakin, joutuu lopulta kasvotusten juuri sen kanssa. Olen kauan tutkinut tämän asian kätköjä ja ymmärtänyt, että Jumalan tahto on tämän salaisuuden pysyminen kätkettynä. Voi — se on yksi Jumalan salaisuuksista.

Ali (AS): Varokaa hyvinvoinnin juopumuksia ja kavahtakaa onnettomuuden tuhoja, ja pysykää lujina hämäryyden pölyssä ja eripuran mutkissa. (Nahj al-Balagha; saarna 151)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Varokaa siunauksen tuomaa juopumusta ja onnettomuuden tuomaa kiittämättömyyttä; ja missä ette erota oikeaa väärästä tai missä eripura on noussut, pysähtykää älkääkä kallistuko kummallekaan puolelle.

Ali (AS): Astukaa Jumalan eteen sorrettuina, älkää astuko Hänen eteensä sortajina. (Nahj al-Balagha; saarna 151)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jos joudutte valitsemaan sortajana olemisen ja sorrettuna olemisen välillä, tehkää niin, että saavutte Jumalan eteen sorrettuina, ei sortajina.

Ali (AS): Imaamit ovat Jumalan asettamia luotujensa kaitsijoita ja Hänen palvelijoidensa tuntijoita. Paratiisiin ei astu kukaan muu kuin se, joka tuntee heidät ja jonka he tuntevat, eikä tuleen joudu kukaan muu kuin se, joka kieltää heidät ja jonka he kieltävät. (Nahj al-Balagha; saarna 152)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Todellinen imaami on se, jonka Jumala on asettanut luotujen kaitsijaksi ja joka tuntee tarkoin Jumalan palvelijat. Paratiisiin ei pääse kukaan muu kuin se, joka tuntee hänet ja jonka hän tuntee, eikä helvettiin joudu kukaan muu kuin se, jonka imaami kieltää ja joka itse kieltää imaamin.

Ali (AS): Karjaeläinten huolena ovat niiden vatsat; petojen huolena on toisten kimppuun hyökkääminen; naisten huolena on tämän maailman elämän koristus ja turmeluksen levittäminen siinä. Uskovat sen sijaan ovat nöyriä, uskovat ovat sääliväisiä, uskovat ovat pelkääväisiä. (Nahj al-Balagha; saarna 152)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Laiduntavat eläimet ajattelevat vain laiduntamista ja pedot vain raatelemista, ja naismaiset luonteet tavoittelevat maailman koristusta ja sen sekaisin saattamista; mutta uskova on alati nöyrä, säälivä ja pelkäävä — hän etsii lakkaamatta nöyryyttä Jumalan edessä, toimii luotujen parhaaksi ja pelkää alati Herransa majesteettia.

Ali (AS): Uskovat ovat vetäytyneet hiljaisuuteen, ja äänessä ovat eksyneet ja totuuden kieltäjät. (Nahj al-Balagha; saarna 153)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uskova on tavallisesti vaiti, ja äänessä on se, joka on eksynyt ja kieltää Jumalan uskonnon.

Ali (AS): Me olemme aarteenvartijat ja ovet. Taloihin ei tulla muualta kuin niiden ovista, ja sitä, joka tulee muualta kuin ovesta, kutsutaan varkaaksi. (Nahj al-Balagha; saarna 153)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Me olemme jumalallisen tiedon aarteenvartijat ja Hänen armonsa ovi. Talon piiriin ei sovi astua muualta kuin ovesta, ja joka astuu sisään muualta kuin ovesta, on varas.

Ali (AS): Totuudellinen lähettiläs (SAWS) sanoi: Jumala saattaa rakastaa palvelijaa mutta vihata hänen tekoaan, ja rakastaa tekoa mutta vihata sen tekijää. (Nahj al-Balagha; saarna 153)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Totuudellinen profeetta (SAWS) sanoi: Toisinaan Jumala rakastaa ihmistä mutta on tyytymätön hänen tekoonsa, ja toisinaan Hän rakastaa tekoa mutta on tyytymätön sen tekijään.

Ali (AS): Hyvään kehottaminen ja pahasta kieltäminen ovat kaksi Jumalan, ylistetyn, ominaisuutta, eivätkä ne lähennä kenenkään kuolinhetkeä eivätkä vähennä kenenkään elantoa. (Nahj al-Balagha; saarna 155)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Hyvään kehottaminen ja pahasta kieltäminen ovat kaksi jumalallista ominaisuutta ja luonteenpiirrettä, eivätkä ne johda kenenkään kuolemaan, eikä kenenkään elanto niiden tähden vähene.

Ali (AS): Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi minulle Uhudin päivänä, kun muslimeista marttyyreiksi joutuneet olivat kaatuneet ja marttyyrius oli jäänyt minulta saamatta, mikä oli minulle raskasta — hän sanoi minulle: Iloitse, sillä marttyyrius on vielä edessäsi! Sitten hän sanoi minulle: Niin totisesti on tapahtuva — millainen on silloin kärsivällisyytesi? Minä vastasin: Jumalan lähettiläs, se ei ole kärsivällisyyden paikkoja, vaan ilosanoman ja kiitoksen paikkoja. (Nahj al-Balagha; saarna 155)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Uhudin päivänä, kun joukko uskovia sai marttyyrikuoleman eikä marttyyrius tullut minun osakseni, se oli minulle raskasta. Silloin Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi minulle: Älä ole huolissasi, sillä marttyyrius on sinun kohtalossasi! Ja hän kertoi minulle myös, miten se tapahtuisi. Sitten hän sanoi: Ole sinä päivänä kärsivällinen. Minä sanoin: Se päivä on ilosanoman ja kiitollisuuden paikka, ei kärsivällisyyden.

Ali (AS): Joka askartaa muussa kuin omassa sielussaan, harhailee pimeyksissä ja sotkeutuu tuhon paikkoihin; hänen saatanansa vetävät häntä yhä syvemmälle kapinointiin ja kaunistavat hänelle hänen pahat tekonsa. (Nahj al-Balagha; saarna 156)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Joka askartaa muussa kuin itsessään (siis maailmassa), joutuu ymmälle pimeyksissä ja tahriutuu turmion paikoissa; hänen saatanansa vetävät hänet kapinointiin, ja hänen rumat tekonsa kaunistuvat hänen silmissään.

Ali (AS): Jumala, Sinulle kuuluu ylistys siitä, mitä otat ja mitä annat, ja siitä, mistä parannat ja millä koettelet. (Nahj al-Balagha; saarna 159)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala, kiitos Sinulle kaikesta, minkä otat, ja kaikesta, minkä annat; jokaisesta terveydestä ja jokaisesta koettelemuksesta.

Ali (AS): Teidän johtajanne, Jumalan lähettiläs (SAWS), otti maailmasta vain pienen haukkauksen eikä suonut sille silmäystäkään. Hän oli maailman asukkaista laihin kyljiltään ja tyhjin vatsaltaan. Hänelle tarjottiin maailmaa, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. Hän tiesi, että minkä Jumala, ylistetty, on vihannut, sitä hänkin vihasi; minkä Jumala on katsonut halvaksi, sitä hänkin halveksi; ja minkä Jumala on pitänyt pienenä, sitä hänkin piti pienenä. Vaikka meissä ei olisi muuta vikaa kuin se, että rakastamme sitä, mitä Jumala ja Hänen lähettiläänsä vihaavat, jo se riittäisi Jumalan uhmaamiseksi ja Hänen käskynsä vastustamiseksi. Jumalan lähettiläs (SAWS) oli kääntänyt sydämensä pois maailmasta, kuolettanut sen muiston sielustaan ja toivonut, että sen koristus pysyisi poissa hänen silmistään. Niin on: joka jotakin vihaa, ei halua katsoa sitä eikä kuulla sitä mainittavan. Ottakoon siis ottaja esikuvakseen Profeettansa — muutoin hän ei ole turvassa tuholta. Kautta Jumalan, olen paikannut tätä vaatettani niin monesti, että jo häpeän sen paikkaajan edessä. Joku sanoi minulle: Etkö jo heittäisi sitä pois? Vastasin: Väisty luotani! Aamun koittaessa yönkulkijoita kiitetään. (Nahj al-Balagha; saarna 159)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Esikuvanne, Jumalan lähettiläs (SAWS), maistoi maailmaa vain suupielellään (ei avoimin suin) eikä luonut siihen edes silmänurkan katsetta. Hän oli ihmisistä hoikin ja vähäruokaisin. Maailmaa tarjottiin hänelle, mutta hän ei ottanut sitä vastaan. Sillä hän oli ymmärtänyt, että sen, mikä on Jumalalle vihattua, Hänen halventamaansa ja Hänen edessään pientä, tulee olla samanlaista myös Jumalan palvelijalle.

Meidän rakkautemme maailmaan, jota Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat pitäneet vihattavana, riittää yksinään todistamaan uppiniskaisuutemme ja Jumalan käskyn vastustamisemme.

Jumalan lähettiläs (SAWS) oli sydämestään kääntynyt pois maailmasta ja kuolettanut sen muiston sydämessään, eikä hän halunnut, että maailman koristus olisi hänen silmiensä edessä.

Niin, näin se on: joka ei rakasta jotakin, ei halua sitä silmiensä eteen eikä halua, että siitä hänen kuultensa puhutaan.

Joka siis ei ota esikuvakseen tätä Profeetan (SAWS) tapaa, ei ole turvassa tuholta.

Minäkin, teidän imaaminne, olen paikannut kenkääni niin monesti, että itseänikin jo naurattaa! Joku tuli ja sanoi: Etkö jo heitä sitä pois?! Vastasin: Väisty luotani — aamun koittaessa yönkulkijan arvo tulee ilmi.

Ali (AS): Tiedä varmasti, ettet saavuta kaikkia toiveitasi etkä elä yli määrähetkesi ja että kuljet samaa tietä kuin ne, jotka olivat ennen sinua. Ole siis maltillinen tavoittelussa ja kohtuullinen hankkimisessa, sillä moni tavoittelu on johtanut omaisuuden menettämiseen. Jokainen tavoittelija ei saa osaansa, eikä jokainen kohtuullinen jää osattomaksi. Pidä sielusi liian arvokkaana mihinkään alhaisuuteen, vaikka se veisi sinut haluamiisi asioihin, sillä sitä, minkä annat itsestäsi, et saa millään korvatuksi. Älä ole toisen orja, kun Jumala on tehnyt sinut vapaaksi. Mitä hyvää on hyvässä, joka saavutetaan vain pahalla, ja helppoudessa, joka saavutetaan vain vaikeudella? Varo, että ahneuden ratsut kiidättävät sinut tuhon juottopaikoille. (Nahj al-Balagha; saarna 159)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ole varma siitä, ettet tässä maailmassa saavuta useimpia toiveitasi ja että kohtaat kuoleman; niin on käynyt edeltäjillesikin. Vähennä siis haluamista ja hillitse ponnistelua halujesi perässä, sillä moni halu on vienyt omaisuudet mennessään. Se, että joku tavoittelee jotakin, ei tarkoita, että hän sen saavuttaa, ja se, että hän luopuu tavoittelusta, ei tarkoita, että hänen elantonsa vähenisi.

Älä koskaan alenna itseäsi minkään halun tähden, sillä se, minkä silloin menetät, on paljon enemmän kuin se, minkä saavutat.

Älä koskaan ole toisille kuin orja, kuuliainen ja pelokas, sillä Jumala on luonut sinut vapaaksi ja omaksi palvelijakseen.

Milloin jonkin hyvän saavuttaminen vaatii välttämättä pahaa tai helppouden tie kulkee vaikeuden kautta, luovu siitä.

Varo, etteivät ahneudet saa sinusta sellaista valtaa, että ne vievät sinut tuhon juottopaikalle.

Ali (AS): Jumalan palvelijat, kääntäkää katseenne pois maailman murheista ja puuhista, sillä olette tulleet varmoiksi siitä eroamisesta ja sen tilojen vaihtelevaisuudesta. (Nahj al-Balagha; saarna 160)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan palvelijat, karttakaa maailman murheita ja myös sen puuhia, sillä tiedätte hyvin, että se on loppuva ja että se muuttuu lakkaamatta.

Ali (AS): Ottakoon pienempänne esikuvaa suuremmastanne, ja olkoon suurempanne lempeä pienemmällenne. (Nahj al-Balagha; saarna 165)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Nuorempien tulee totella vanhempia ja ottaa heistä oppia, ja vanhempien tulee olla lempeitä ja armollisia nuorempia kohtaan.

Ali (AS): Jumala on asettanut muslimin pyhyyden kaikkien pyhyyksien yläpuolelle. Muslimi on se, jonka kieleltä ja kädeltä muslimit ovat turvassa, paitsi milloin oikeus vaatii; eikä muslimin loukkaaminen ole sallittua paitsi milloin se on välttämätöntä. Keventäkää kuormanne, niin saavutatte perille. Pelätkää Jumalaa Hänen palvelijoidensa ja Hänen maittensa suhteen, sillä te olette vastuussa jopa maapaikoista ja eläimistä. (Nahj al-Balagha; saarna 166)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumalan edessä muslimin kunnia on suurin kaikista uskonnon pyhyyksistä, ja todellinen muslimi on se, jonka taholta kukaan ei kärsi vahinkoa, ei edes kielen kautta, ellei siihen ole oikeutettua aihetta; eikä muslimin loukkaaminen ole luvallista paitsi silloin, kun muuta keinoa ei ole. Keventäkää siis kuormanne, jotta saavuttaisitte jumalalliset asteet. Pelätkää Jumalaa Hänen palvelijoitaan ja Hänen maitaan koskevissa asioissa, sillä te olette vastuussa jopa rakennuksista ja eläimistä.

Ali (AS): Jumala, jos annat meille voiton vihollisistamme, varjele meidät väärinteolta ja ohjaa meidät lujasti totuuteen; ja jos annat heille voiton meistä, suo meille marttyyrikuolema ja varjele meidät eripuralta. (Nahj al-Balagha; saarna 170)

Lähtiessään liikkeelle kohti Siffiniä uskovien johtaja (AS) kohotti kätensä rukoukseen ja sanoi: Jumala, jos suot meille voiton heistä, varjele meidät sortamasta ja auta meitä toimimaan totuuden mukaan! Ja jos annat heidän voittaa meidät, suo meille marttyyrius ja varjele meidät eripuralta.

Ali (AS): Tietäkää: tämä maailma, jota te toivotte ja johon te mielitte ja joka teitä vihastuttaa ja teitä miellyttää, ei ole teidän kotinne eikä se asuinsija, jota varten teidät on luotu. Tietäkää, ettei se säily teille ettekä te säily sille. Kääntäkää siis sydämenne pois siitä. Ja täydentäkää Jumalan siunaus itsellenne kärsivällisyydellä Jumalan kuuliaisuudessa ja varjelemalla sitä, minkä Hän on kirjastaan antanut teidän varjeltavaksenne. (Nahj al-Balagha; saarna 172)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Tietäkää, että tämä maailma, jota toivotte ja johon takerrutte ja joka saa teidät vihastumaan tai ilahtumaan, ei ole teidän todellinen kotinne eikä se paikka, jota varten teidät on luotu.

Ei maailma jää teille eivätkä te jää maailmalle; irrottakaa siis sydämenne siitä. Sen sijaan pyytäkää maailmassa Jumalan siunauksen täydellistymistä itsellenne, mikä tarkoittaa kärsivällisyyttä Jumalan palvelemisessa ja Hänen kirjansa mukaan elämistä.

Ali (AS): Kautta Jumalan, jos tahtoisin, voisin kertoa jokaiselle miehelle teistä hänen lähtönsä ja tulonsa ja koko hänen asiansa, mutta pelkään, että silloin lankeaisitte epäuskoon minun tähteni. Mutta totisesti minä uskon sen niille valituille, joiden osalta se on turvassa. (Nahj al-Balagha; saarna 174)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kautta Jumalan, tiedän jokaisen menneisyyden ja tulevaisuuden ja koko kohtalon, ja jos tahtoisin, voisin sen kertoa; mutta pelkään, että sortuisitte liioitteluun ja lankeaisitte epäuskoon, ja siksi salaan sen. Mutta tätä tietoa vuodatan alati tovereitteni valituille — niille, joihin voin luottaa.

Ali (AS): Tietäkää, ettei mikään Jumalan kuuliaisuudesta tule muutoin kuin vastahakoisuudessa, eikä mikään Jumalan tottelemattomuudesta tule muutoin kuin himossa. Ja tietäkää, Jumalan palvelijat, ettei uskova koe aamua eikä iltaa ilman, että hän epäilee omaa sieluaan: hän moittii sitä alati ja vaatii siltä yhä enemmän. (Nahj al-Balagha; saarna 175)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Ei ole yhtäkään kuuliaisuuden tekoa, joka ei aluksi näyttäisi vaikealta, eikä yhtäkään syntiä, joka ei lähestyisi ihmistä houkuttelevana. Siksi Jumalan palvelijat ovat aina epäluuloisia omaa sieluaan kohtaan: he alati nöyryyttävät sitä ja panevat sille lisää kuormaa.

Ali (AS): Kukaan ei ole istunut tämän Koraanin seurassa nousematta siitä joko lisäyksen tai vähennyksen kanssa: lisäyksen johdatuksessa tai vähennyksen sokeudessa. Tietäkää, ettei kenelläkään ole Koraanin jälkeen puutetta eikä kenelläkään ennen Koraania rikkautta. Etsikää siitä parannusta tauteihinne ja apua ahdinkoonne. Pyytäkää Jumalalta sen kautta ja kääntykää Hänen puoleensa sitä rakastaen, sillä palvelijat eivät ole kääntyneet Jumalan, korkeimman, puoleen millään sen vertaisella. Ja tietäkää, että se on esirukoilija, jonka esirukous otetaan vastaan. Olkaa siis sen viljelijöitä ja seuraajia, pyytäkää siltä johdatusta Herranne luo ja ottakaa siltä neuvo itseänne vastaan. Teillä on päämäärä — kulkekaa päämääräänne asti; ja islamilla on tavoite — saavuttakaa sen tavoite. Sillä se on Jumalan luja köysi ja Hänen turvallinen välikappaleensa; siinä on sydämen kevät ja tiedon lähteet, eikä sydämelle ole muuta kirkastusta kuin se. (Nahj al-Balagha; saarna 175)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kukaan ei istu hetkeäkään Koraanin ääressä nousematta siitä niin, että hänen johdatuksensa on kasvanut ja jokin tietämättömyys hänestä pyyhkiytynyt pois.

Tietäkää, että sillä, joka turvautuu Koraaniin, ei ole tarvetta mihinkään muuhun, ja ilman Koraania kukaan ei koskaan tule rikkaaksi. Etsikää Koraanista lääkettä vaivoihinne ja pyytäkää siltä apua vaikeuksissanne.

Pyytäkää Jumalalta Koraanin kautta ja kääntykää Jumalan puoleen Koraanin rakkaudella, sillä Koraani on paras väline Jumalan puoleen kääntymiseen.

Ja tietäkää, että Koraani esirukoilee ylösnousemuksen päivänä omiensa puolesta ja että sen esirukous otetaan vastaan.

Käyttäkää siis aikaa Koraanin parissa, olkaa Koraanin seuraajia, etsikää sen avulla tie Jumalan luo ja ottakaa neuvoksenne Jumalan sana.

Jokaisella teistä on kasvunsa päämäärä; kulkekaa sitä päämäärää kohti. Ja islamilla on tavoitteensa; saavuttakaa sen tavoite.

Niin, Koraani on katkeamaton köysi yhteydeksi Jumalaan ja rauhan tuoja. Koraani on sydämen virvoitus ja tiedon aarrekammio. Sydämen kirkastamiseen ei ole muuta voidetta kuin Koraani.

Ali (AS): Pitäköön mies kielensä aisoissa, sillä tämä kieli on omistajalleen uppiniskainen. Kautta Jumalan, en näe palvelijan jumalanpelosta olevan hänelle hyötyä, ellei hän pidä kieltään aisoissa. Uskovan kieli on hänen sydämensä takana: kun hän aikoo puhua, hän ensin punnitsee sanansa sisimmässään, ja jos ne ovat hyvää, hän tuo ne julki. Ja Jumalan lähettiläs (SAWS) on sanonut: Palvelijan usko ei ole suora, ennen kuin hänen sydämensä on suora, eikä hänen sydämensä ole suora, ennen kuin hänen kielensä on suora. (Nahj al-Balagha; saarna 175)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Miehen on suitsittava kielensä, sillä kieli on omistajaansa kohtaan hyvin uppiniskainen. Kautta Jumalan, en ole nähnyt kenenkään jumalanpelosta olleen hänelle hyötyä, ellei hän ole suitsinut myös kieltään. Niin, todellisen uskovan kieli on suitsittuna hänen sydämensä takana: puhuessaan hän ensin harkitsee, ja vasta jos sana on hyvä, hän lausuu sen.

Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Kenenkään usko ei tule täydelliseksi, ennen kuin hänen sydämensä tulee oikeaksi, eikä sydän tule oikeaksi, ennen kuin kieli tulee oikeaksi.

Ali (AS): Jumala, ylistetty, ei ole antanut kenellekään — ei menneistä eikä jäljellä olevista — mitään hyvää yhteisöstä eroamisessa. (Nahj al-Balagha; saarna 175)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jumala ei ole koskaan pannut kenenkään hyvää eroon uskovien joukosta — niin ei ole ollut menneisyydessä eikä tule olemaan tulevaisuudessa.

Ali (AS): Ihmiset! Autuas se, jonka oma vika pitää hänet erossa ihmisten vioista; ja autuas se, joka pysyy kodissaan, syö leipänsä, askartaa Herransa kuuliaisuudessa ja itkee syntejään — hän on omissa askareissaan, ja ihmiset saavat olla hänestä rauhassa. (Nahj al-Balagha; saarna 175)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Autuas se, joka ihmisten sijaan askartelee omien vikojensa parissa; joka on valinnut kotonaan pysymisen, jonka elantona on jokapäiväinen leipä, joka on syventynyt Herransa palvelemiseen ja itkee virheitään. Hän on omissa askareissaan, ja ihmiset ovat turvassa hänen pahaltaan.

Ali (AS): Kautta Jumalan, ei mikään kansa ole koskaan menettänyt elämänsä kukoistavaa siunausta muutoin kuin tekemiensä syntien tähden, sillä Jumala ei tee palvelijoilleen vääryyttä. Ja jos ihmiset — kun rangaistukset heitä kohtaavat ja siunaukset heiltä katoavat — pakenisivat Herransa luo vilpittömin aikein ja kaipaavin sydämin, Hän palauttaisi heille kaiken karanneen ja korjaisi heille kaiken turmeltuneen. (Nahj al-Balagha; saarna 177)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Jos elämän siunauksista osallisilta katoaa siunaus, se johtuu ainoastaan synneistä, sillä Jumala ei tee palvelijoilleen vääryyttä.

Joka tapauksessa, jos siunaus on kadonnut ja onnettomuus laskeutunut, ja jos ihmiset silloin pakenevat Jumalan luo vilpittömin aikein ja kaipaavin sydämin, Jumala palauttaa heille sen, mikä on menetetty, ja korjaa heidän asiansa.

Ali (AS): Ylistän Jumalaa siitä, minkä Hän on asioista päättänyt ja teoista määrännyt, sekä koettelemuksestani teillä — te joukko, joka ette tottele, kun käsken, ettekä vastaa, kun kutsun. (Nahj al-Balagha; saarna 179)

Uskovien johtaja (AS) sanoi: Kiitän Jumalaa Hänen päätöksestään kaikissa asioissa ja Hänen määräyksestään kaikessa, minkä Hän tekee, sekä myös siitä, että Hän on koetellut minua teillä — joukolla, joka ei tottele käskyäni eikä vastaa kutsuuni.

Ali (AS): Missä ovat veljeni, jotka lähtivät tielle ja kulkivat totuudessa? Missä on Ammar, missä Ibn al-Tayyihan, missä Dhu al-Shahadatayn, ja missä heidän kaltaisensa heidän veljistään — ne, jotka tekivät liiton kuolemaan ja joiden päät lähetettiin jumalattomille? Sitten hän laski kätensä jalolle, kunnioitetulle parralleen ja itki kauan. Voi veljiäni, jotka lukivat Koraania ja juurruttivat sen lujasti elämäänsä, pohtivat velvollisuutta ja täyttivät sen, elvyttivät sunnan ja kuolettivat harhaoppisen uudistuksen! Heidät kutsuttiin taisteluun Jumalan tiellä, ja he vastasivat; he luottivat johtajaansa ja seurasivat häntä. Sitten hän huusi äänensä korkeimmalla voimalla: Jihadiin, jihadiin, Jumalan palvelijat! Minä kokoan sotajoukkoa tänä päivänä — joka tahtoo lähteä kohti Jumalaa, astukoon esiin! Nauf kertoi: Ja hän asetti Husaynin (AS) kymmenentuhannen johtoon ja Qays ibn Sa'din — Jumala häntä armahtakoon — kymmenentuhannen johtoon ja Abu Ayyub al-Ansarin kymmenentuhannen johtoon ja muita toisten joukkojen johtoon, ja hän aikoi palata Siffiniin. Mutta perjantai ei ehtinyt edes palata, kun kirottu Ibn Muljam — Jumala hänet kirotkoon — iski häntä. Silloin joukot hajaantuivat, ja me olimme kuin lampaat, jotka ovat menettäneet paimenensa ja joita sudet joka puolelta raatelevat. (Nahj al-Balagha; saarna 181)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Missä ovat veljeni, jotka ratsastivat totuuden tiellä ja kulkivat pois vilpittömyydessä ja oikeamielisyydessä (päättäen elämänsä)? Missä on Ammar (ibn Yasir, joka kuoli marttyyrina Siffinissä yli yhdeksänkymmenen vuoden iässä), missä on Ibn al-Tayyihan (Abu al-Haytham Malik), ja missä on Dhu al-Shahadatayn (Abu Umara Khuzayma ibn Thabit al-Ansari, jonka todistuksen jalo Profeetta hyväksyi kahden miehen todistuksen veroisena)? Ja missä ovat heidän kaltaisensa (Ibn Budayl, Hashim ibn Utba ja muut) heidän veljistään (uskonkumppaneistaan), jotka (kaikki kaatuivat Siffinin taistelussa ja) yhdessä tekivät liiton kuolemasta (kaatumisesta totuuden tiellä) ja joiden päät (heidän surmaamisensa jälkeen) lähetettiin syntisille (Mu'awiyalle ja hänen seuraajilleen)? Nawf kertoi: Näiden sanojen jälkeen imaami (AS) löi kädellään siunattua partaansa, itki pitkään ja sanoi.

Voi ja oi veljieni (uskonkumppanieni) tähden, jotka lukivat Koraania ja pitivät sitä lujana (kunnioittivat sitä), pohtivat sitä, mikä oli velvollisuus, ja panivat sen käytäntöön (toimivat sen mukaan), elvyttivät sunnan ja hävittivät harhaopin; kun heidät kutsuttiin taisteluun Jumalan tiellä, he vastasivat kutsuun, luottivat johtajaansa ja seurasivat häntä. Sitten hän huusi kovalla äänellä.

Jumalan palvelijat, jihadiin, jihadiin! Tietäkää, että juuri tänä päivänä minä järjestän sotajoukon; joka tahtoo lähteä kohti Jumalaa, lähteköön. Nawf kertoi: Sitten hän asetti Husaynin (AS) kymmenentuhannen sotilaan komentajaksi, Qays ibn Sa'din kymmenentuhannen, Abu Ayyub al-Ansarin kymmenentuhannen ja muut muiden joukko-osastojen johtoon, ja hän aikoi palata Siffiniin (taistelemaan Syyrian väkeä vastaan). Mutta ennen kuin perjantai oli tullut, kirottu Ibn Muljam — Jumala kirotkoon hänet — iski tuota jaloa miestä. Silloin joukot palasivat, ja me olimme kuin lampaat, jotka ovat kadottaneet paimenensa ja joita sudet joka puolelta ryöstävät. (On sanottu, että tämä saarna on viimeinen, jonka uskovien ruhtinas (AS) piti seisaaltaan.)

Ali (AS): Te olette matkalaisia, matkalla pois talosta, joka ei ole teidän talonne. Teille on ilmoitettu lähdöstä sieltä, ja teitä on käsketty ottamaan sieltä matkaevästä. Jumalalta pyydän apua itselleni ja teille; Hän riittää meille, ja mikä oivallinen suojelija Hän on. (Nahj al-Balagha; saarna 182)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Te olette tässä maailmassa, joka ei ole pysyvä asuinsijanne, matkalaisia ja ohikulkijoita. Teille on ilmoitettu lähdöstä sieltä ja teitä on käsketty ottamaan sieltä matkaevästä. Niinpä pyydän Jumalalta apua itselleni ja teille. Jumala riittää meille, ja Hän on paras suojelija.

Ali (AS): Jumalaapelkäävät ovat hyveiden ihmisiä: heidän puheensa on oikeaa, heidän pukeutumisensa kohtuullista ja heidän käyntinsä nöyrää.

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi Hammamin saarnassa (saarna 184) jumalaapelkäävien kuvauksessa: Jumalaapelkäävillä on ominaisuuksia, jotka erottavat heidät muista. Heidän puheensa on oikeaa, heidän elämäntapansa kohtuullista ja säästäväistä, heidän käytöksensä nöyrää.

He ovat sulkeneet silmänsä siltä, minkä Jumala on heiltä kieltänyt, ja pysäyttäneet korvansa heille hyödylliseen tietoon. Heidän sielunsa ovat koettelemuksessa samanlaiset kuin hyvinvoinnissa. Ja ellei Jumala olisi määrännyt heille elinaikaa, heidän sielunsa eivät pysyisi heidän ruumiissaan silmänräpäystäkään palkinnon kaipuun ja rangaistuksen pelon tähden.

He ovat kääntäneet katseensa pois siitä, minkä Jumala on kieltänyt, ja suunnanneet korvansa hyödylliseen tietoon. Vaikeudessa ja ahdingossa he ovat kuin muut mukavuudessa ja ilossa. Ellei olisi määrähetkeä ja elinaikaa, jonka Jumala on heille tässä maailmassa säätänyt, heidän sielunsa eivät palkinnon kaipuun ja rangaistuksen pelon tähden pysyisi heidän ruumiissaan silmänräpäystäkään.

Luoja on suuri heidän sieluissaan, ja siksi kaikki muu on pientä heidän silmissään. He ovat paratiisin suhteen kuin se, joka on sen jo nähnyt ja on siellä, ja tulen suhteen kuin se, joka on sen nähnyt ja kärsii siellä rangaistusta.

Jumala on suuri heidän silmissään, ja kaikki muu (mitä ikinä onkaan) on heidän katseessaan pientä.

Heidän varmuutensa ja uskonsa paratiisiin on kuin sen, joka on sen nähnyt ja on ikään kuin siellä, ja heidän uskonsa tuleen on kuin sen, joka on sen nähnyt ja on ikään kuin siellä rangaistuksen vallassa.

Heidän tarpeensa ovat vähäiset ja heidän sielunsa siveät.

Heidän tarpeensa ovat vähäiset, ja he ovat täynnä siveyttä.

He kestivät kärsivällisesti muutamat lyhyet päivät, ja niitä seurasi pitkä lepo. Maailma tahtoi heidät, mutta he eivät tahtoneet sitä; se otti heidät vangeikseen, mutta he lunastivat sielunsa siitä vapaiksi.

Muutamat lyhyet (maailman) päivät he viettivät kärsivällisyydessä ja saavuttavat sen jälkeen ikuisen levon (paratiisin loputtoman armolahjan). Maailma kääntyi heidän puoleensa (näytti heille tavaransa ja koristuksensa), mutta he käänsivät sille selkänsä (sulkivat siltä silmänsä); se vangitsi heidät, mutta he antoivat sielunsa lunnaiksi (alistuivat sen vaikeuksiin) vapauttaakseen itsensä siitä.

Yöllä he seisovat jalat rinnakkain lukien Koraanin osia, resitoiden sitä harkiten ja selkeästi; sillä he saattavat sielunsa murheellisiksi ja etsivät siitä lääkettä tautiinsa.

Kun yö tulee, he seisovat (rukoukseen) ja lukevat Koraanin jakeita mietiskellen ja pohtien; lukemalla ja syventymällä siihen he saattavat itsensä murheellisiksi ja pyrkivät sen avulla parantamaan tautinsa.

He anovat Jumalalta, Korkeimmalta, kaulojensa vapauttamista.

He pyytävät Jumalalta, Korkeimmalta, vapautustaan (ylösnousemuksen päivän rangaistuksesta).

Ja päivällä he ovat sävyisiä, oppineita, hurskaita ja jumalaapelkääviä.

Ja kun päivä koittaa, he ovat kärsivällisiä, viisaita, hyväntekeväisiä ja jumalaapelkääviä.

Joku sanoo: he ovat menettäneet järkensä. Mutta totisesti heihin on sekoittunut suuri asia.

Hän sanoo: he ovat sekaisin ja hulluja — vaikka he eivät ole hulluja, vaan suuri asia (tuomiopäivän ajatus) on sekoittunut heihin.

Yksi heidän tuntomerkeistään on, että näet hänessä voimaa uskonnossa, päättäväisyyttä lempeydessä, uskoa varmuudessa, tiedonhalua, tietoa sävyisyydessä, kohtuutta rikkaudessa, nöyryyttä palvonnassa, arvokkuutta puutteessa, kärsivällisyyttä vaikeudessa, sallitun etsimistä, intoa johdatuksessa ja ahneuden karttamista.

Jumalaapelkäävän tuntomerkki on, että näet hänet vahvana uskonnon asiassa, kaukokatseisena lempeydessä ja hyväntahtoisuudessa, uskossaan varmana, ahnaana (tavoittelemaan) tietoa, viisaana kärsivällisyydessä, kohtuullisena vauraudessa (hän ei tuhlaa eikä käytä omaisuuttaan väärin), nöyränä palvonnassa ja palvelemisessa; köyhyydessä ja puutteessa hän esiintyy arvokkaana (jottei kukaan huomaisi hänen ahdinkoaan); vaikeudessa hän on kärsivällinen, etsii sallittua, iloitsee johdatuksesta ja pelastuksesta ja pysyy kaukana ahneudesta ja himosta.

Illalla hänen huolensa on kiitos, ja aamulla hänen huolensa on Jumalan muistaminen. Hän viettää yönsä varuillaan ja herää iloisena.

Yöllä hänen pyrkimyksensä on kiitollisuus (Korkeimman Jumalan armolahjoista), ja aamulla hänen tahtonsa on Jumalan muistaminen. Hän viettää yönsä peläten omaa välinpitämättömyyttään, ja päivällä hän on iloinen Jumalan hyvyydestä ja armosta.

Hänen silmiensä ilo on siinä, mikä ei katoa, ja hänen kieltäymyksensä kohdistuu siihen, mikä ei pysy.

Hänen silmiensä valo on siinä, mikä on ikuista, ja hänen haluttomuutensa kohdistuu siihen, mikä ei säily.

Näet hänet: hänen toiveensa ovat lyhyet, hänen hairahduksensa vähäiset, hänen sydämensä nöyrä, hänen sielunsa tyytyväinen, hänen ruokansa niukka, hänen asiansa helppo, hänen uskontonsa varjeltu, hänen himonsa kuollut ja hänen vihansa hillitty. Hyvää häneltä odotetaan, ja hänen pahaltaan ollaan turvassa.

Näet hänet lyhyine toiveineen, vähäisine virheineen ja hairahduksineen, nöyrine sydämineen, tyytyväisine sieluineen, niukkoine ruokineen, helppoine asioineen ja varjeltuine uskontoineen; hänen himonsa ja halunsa ovat sammuneet ja hänen vihansa on laantunut. Ihmiset odottavat häneltä hyvää ja ovat turvassa hänen pahaltaan.

Hän antaa anteeksi sille, joka tekee hänelle vääryyttä, antaa sille, joka häneltä kieltää, ja pitää yhteyttä siihen, joka katkaisee välinsä häneen. Rivo puhe on hänestä kaukana, hänen sanansa ovat lempeitä, hänen paheensa poissa, hänen hyvyytensä läsnä; hänen hyvänsä lähestyy ja hänen pahansa kääntyy pois.

Hän antaa anteeksi sille, joka häntä sortaa, tekee hyvää sille, joka häneltä kieltää, ja liittyy siihen, joka hänestä eroaa. Hän on kaukana herjaamisesta ja rumasta puheesta, ja hänen sanansa ovat lempeät; hänestä ei ole nähty moitittavaa tekoa, ja hänen kiitettävät tekonsa ovat ilmeisiä; hänen hyvyytensä on kääntynyt ihmisiä kohti ja hänen pahuutensa kääntänyt selkänsä.

Järkytyksissä hän on tyyni, vastoinkäymisissä kärsivällinen ja hyvinvoinnissa kiitollinen. Hän ei tee vääryyttä sille, jota vihaa, eikä tee syntiä sen tähden, jota rakastaa. Hän tunnustaa totuuden, ennen kuin häntä vastaan todistetaan; hän ei hukkaa sitä, mikä on hänen huostaansa uskottu, ei unohda sitä, mistä häntä on muistutettu, ei nimittele muita pilkkanimillä, ei vahingoita naapuriaan eikä iloitse toisten onnettomuuksista.

Vaikeuksissa hän on arvokas ja maltillinen, vastoinkäymisissä kärsivällinen ja onnessa ja mukavuudessa kiitollinen. Sille, jota hän vihaa, hän ei tee vääryyttä, eikä sen tähden, jota rakastaa, hän tee syntiä. Hän tunnustaa totuuden, ennen kuin siitä tuodaan todistajia. Sitä, mikä hänelle uskotaan, hän ei hukkaa, eikä hän unohda sitä, mistä häntä muistutetaan; hän ei kutsu ketään rumilla pilkkanimillä, ei vahingoita naapuria eikä iloitse ihmisiä kohtaavista vastoinkäymisistä.

Jos hän vaikenee, vaikeneminen ei murehduta häntä; jos hän nauraa, hänen äänensä ei kohoa; ja jos häntä kohtaan tehdään vääryyttä, hän kärsii, kunnes Jumala itse kostaa hänen puolestaan. Hänen oma sielunsa on hänen vuokseen vaivassa, mutta ihmiset ovat hänen suhteensa levossa. Hän rasittaa itseään tuonpuoleisensa tähden ja antaa ihmisten olla itseltään rauhassa.

Jos hän istuu vaiti, vaikeneminen ei tee häntä murheelliseksi; jos hän nauraa, hänen naurunsa ääni ei kohoa; ja kun häntä sorretaan, hän valitsee kärsivällisyyden, kunnes Jumala kostaa hänen puolestaan. Hänen oma sielunsa on hänen kädestään vaivassa ja ahdingossa, mutta ihmiset ovat hänen suhteensa levossa. Tuonpuoleisen asiassa hän panee itsensä vaivaan ja saattaa ihmiset itsensä suhteen rauhaan.

Hänen etäisyytensä siitä, joka pysyy hänestä etäällä, on kieltäymystä ja puhtautta, ja hänen läheisyytensä siihen, joka on häntä lähellä, on lempeyttä ja armoa. Hänen etäisyytensä ei ole ylpeyttä eikä suuruudentavoittelua, eikä hänen läheisyytensä juonta eikä petosta. Kertoja sanoi: Silloin Hammam parahti ja kaatui, ja siihen hänen sielunsa lähti. (Nahj al-Balagha; saarna 184)

Hänen etäisyytensä ihmisistä johtuu riippumattomuudesta ja tyyneydestä, ja hänen läheisyytensä hyväntahtoisuudesta ja lempeydestä. Hänen etäisyytensä ei ole itsekkyyttä eikä ylpeyttä, eikä hänen läheisyytensä juonittelua eikä petosta. Tämän saarnan kertoja sanoi: (Kun puhe tuli tähän kohtaan) Hammam menetti tajuntansa ja lähti siinä tainnoksissa tästä maailmasta.

Ali (AS): Totisesti tämä islam on Jumalan uskonto, jonka Hän on valinnut itselleen ja jonka tukipylväät Hän on pystyttänyt rakkaudelleen. (Nahj al-Balagha; saarna 189)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Islam on Jumalan uskonto, jonka Hän on valinnut Hänen luokseen pääsemistä varten ja jonka perustukset Hän on rakentanut rakkaudelle Häntä kohtaan.

Ali (AS): Totisesti rukous varistaa synnit niin kuin lehdet varisevat ja päästää ne irti niin kuin siteet päästetään. Jumalan lähettiläs (SAWS) vertasi sitä lämpimään lähteeseen miehen oven edessä: hän peseytyy siinä viidesti päivässä ja yössä — mitä likaa häneen enää jäisi? Sen oikeuden ovat tunteneet ne uskovat miehet, joita eivät tavaran koreus eivätkä lasten tai omaisuuden tuoma silmänilo pidättele siitä. (Nahj al-Balagha; saarna 190)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Rukous varistaa synnit niin kuin lehdet varisevat (puusta) ja irrottaa ne niin kuin siteet irrotetaan (juhtien kaulasta). Jumalan lähettiläs (SAWS) vertasi rukousta lämpimän veden lähteeseen miehen talon ovella: hän peseytyy siinä viidesti vuorokaudessa, joten (on selvää, että) sellaiseen ihmiseen ei enää jää likaa. Rukouksen oikeuden ovat tunteneet ne uskovien joukkoon kuuluvat miehet, joita tavaran koreus tai lasten ja omaisuuden tuoma silmänilo ei siitä pidättele.

Ali (AS): Almuvero (zakat) on säädetty islamin väelle keinoksi lähestyä Jumalaa. Joka antaa sen iloisin mielin, sille se on sovitukseksi sekä esteeksi ja suojaksi tulta vastaan. (Nahj al-Balagha; saarna 190)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Zakat on muslimeille keino lähestyä Jumalaa. Joka antaa zakatin puhtaasta sydämestä, sille se on tässä maailmassa sovitus ja tuonpuoleisessa suoja.

Ali (AS): Ihmiset! Älkää kauhistuko johdatuksen tiellä sen kulkijoiden vähäisyyttä, sillä ihmiset ovat kokoontuneet pöydän ääreen, jonka kylläisyys on lyhyt ja nälkä pitkä. (Nahj al-Balagha; saarna 192)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Älkää pelätkö johdatuksen tiellä kulkijoiden vähäisyyttä; ihmiset ovat yleensä kokoontuneet pöydän ääreen, jossa ei ole juuri arvoa eikä hyötyä.

Ali (AS): Viekää sydämenne pois maailmasta, ennen kuin ruumiinne viedään siitä pois; siinä teitä koetellaan, ja muuta varten teidät on luotu. (Nahj al-Balagha; saarna 194)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Ennen kuin ruumiinne lähtee maailmasta, viekää sydämenne siitä pois. Maailma on teidän koettelemuksenne paikka, ja teidät on luotu tuonpuoleista varten.

Ali (AS) tuli seuralaisensa al-Ala ibn Ziyadin luo katsomaan tätä sairasta, ja nähdessään hänen talonsa avaruuden hän sanoi: Mitä teet tämän talon avaruudella tässä maailmassa, vaikka tarvitsisit sen avaruutta enemmän tuonpuoleisessa? Mutta niin — jos tahdot, voit sen avulla saavuttaa tuonpuoleisen: kestitse siinä vieraita, pidä siinä yhteyttä sukulaisiisi ja anna oikeuksien tulla siitä esiin paikoilleen; silloin olet sen avulla saavuttanut tuonpuoleisen. Al-Ala sanoi hänelle: Uskovien ruhtinas, valitan sinulle veljestäni Asim ibn Ziyadista. Hän kysyi: Mitä hänestä? Tämä vastasi: Hän on pukeutunut karkeaan viittaan ja luopunut maailmasta. Ali sanoi: Tuokaa hänet luokseni. Kun tämä tuli, hän sanoi: Sinä oman itsesi vihollinen! Saastainen on totisesti eksyttänyt sinut. Etkö sääli vaimoasi ja lastasi? Luuletko, että Jumala on sallinut sinulle hyvät asiat mutta ei halua sinun ottavan niistä osaasi? Sinä olet Jumalalle vähäisempi kuin että Hän niin tekisi. Tämä sanoi: Uskovien ruhtinas, mutta sinähän itse pukeudut karkeaan vaatteeseen ja syöt karkeaa ruokaa! Hän vastasi: Voi sinua, minä en ole niin kuin sinä. Jumala, Korkein, on velvoittanut oikeudenmukaisuuden johtajat mittaamaan itsensä heikoimpien ihmisten mukaan, jottei köyhän köyhyys saattaisi tätä epätoivoon. (Nahj al-Balagha; saarna 200)

Nämä ovat Alin (AS) sanoja, kun hän Basrassa tuli tervehtimään sairasta al-Ala ibn Ziyad al-Harithia, joka kuului tuon jalon miehen seuralaisiin. Nähdessään tämän talon avaruuden hän sanoi: Mitä olet tehnyt tämän talon avaruudella tässä maailmassa, vaikka tarvitset sen avaruutta enemmän tuonpuoleisessa? Niin, jos tahdot sen avulla saavuttaa myös tuonpuoleisen talon avaruuden, kestitse siinä vieraita, pidä yhteyttä sukulaisiin ja tuo siitä esiin lain säätämät oikeudet paikoilleen. Silloin olet tämän talon avaruuden kautta saavuttanut tuonpuoleisen talon avaruuden.

Silloin al-Ala sanoi hänelle: Oi uskovien ruhtinas, valitan sinulle veljestäni Asimista. Tuo jalo mies kysyi: Minkä tähden? Hän vastasi: Hän on (munkkien tavoin) pukeutunut karkeaan vaippaan ja vetäytynyt maailmasta. Imaami sanoi: Tuokaa hänet luokseni. Kun hän tuli, imaami sanoi:

Sinä oman itsesi vihollisparka! Saastainen saatana on tahtonut saattaa sinut ymmälle (johtanut sinut tälle tielle ja kaunistellut sen silmissäsi). Etkö säälinyt vaimoasi ja lapsiasi (kun valitsit yksinäisyyden ja kerjäläisyyden)? Uskotko, että Jumala on tehnyt sinulle hyvät asiat sallituiksi mutta ei tahdo sinun nauttivan niistä? Jumalan suhtautuminen sinuun ei ole niin ankara. Asim sanoi: Oi uskovien ruhtinas, sinun asiasi on kuin minun: sinäkin käytät karheaa ja karkeaa vaatetta ja tyydyt kovaan ruokaan.

Imaami sanoi: Voi sinua! Minä en ole sinun kaltaisesi, sillä Jumala, Korkein, on velvoittanut totuuden johtajat asettamaan itsensä köyhien ihmisten tasolle, jottei köyhää ja puutteenalaista hänen ahdinkonsa ahdistaisi eikä tekisi levottomaksi.

Ali (AS): Teillä on jokaisessa kuuliaisuuden teossa apu Jumalalta, ylistetty olkoon Hän, joka puhuu kielillä ja vahvistaa sydämet. Siinä on riittävyys sille, joka siihen tyytyy, ja parannus sille, joka parannusta etsii. (Nahj al-Balagha; saarna 205)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Uskovilla on jokaisessa kuuliaisuuden teossa apu Jumalalta, joka virtaa kielille ja lujittaa sydämet — jotta se olisi sekä riittävyys että vapautus hämmennyksestä.

Ali (AS) kuvatessaan Jumalan luo vievän tien kulkijaa: Hän on herättänyt järkensä eloon ja kuolettanut sielunsa, niin että hänen karkeutensa on ohentunut ja hänen kovuutensa hienostunut, ja hänelle on leimahtanut kirkas, runsaasti säihkyvä valo. (Nahj al-Balagha; saarna 210)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi Jumalan luo vievän tien kulkijan kuvauksessa: Sellainen ihminen on herättänyt järkensä eloon ja kuolettanut (alhaisen) sielunsa, niin että hänen paksuutensa on ohentunut ja hänen karkeutensa muuttunut hienoudeksi, ja hänelle on loistanut häikäisevä valo.

Ali (AS): Jumala, ylistetty ja korotettu, on tehnyt muistamisen (dhikr) sydänten kirkastukseksi. Muistamisella on väkensä, joka on ottanut sen maailman sijaan, niin ettei kauppa eikä myynti heitä siitä estä; sen parissa he viettävät elämänsä päivät. He näkevät, mitä ihmiset eivät näe, ja kuulevat, mitä ihmiset eivät kuule. Enkelit ympäröivät heitä, tyyneys laskeutuu heidän ylleen, taivaan portit avataan heille ja kunnian istuimet valmistetaan heille. Jokaisella Jumalan puoleen kääntyvän halun ovella heillä on kolkuttava käsi. (Nahj al-Balagha; saarna 213)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala on tehnyt muistamisen sydänten kirkastukseksi, ja muistamisella on väkensä, joka maailman sijasta tavoittelee sitä. Elämän askareet eivät estä heitä muistamisesta, ja muistamiseen syventyen he kuluttavat elämänsä. He näkevät sellaista, mitä ihmiset eivät näe, ja kuulevat sellaista, mitä ihmiset eivät kuule. Enkelit auttavat heitä, tyyneys laskeutuu heidän ylleen, taivaan ovet ovat heille avoinna ja kunnian välineet ovat heidän ulottuvillaan. Minkään oven, joka on tie Jumalan luo, kolkuttamiseen he eivät väsy.

Ali (AS): Mikä oivallinen asuinsija se onkaan sille, joka ei tyydy siihen asuinsijakseen, ja mikä paikka sille, joka ei ota sitä kotimaakseen! Totisesti huomenna maailman kautta onnellisia ovat ne, jotka tänään pakenevat sitä. (Nahj al-Balagha; saarna 214)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Maailma on hyvä paikka sille, joka ei tyydy siihen eikä pidä sitä kotimaanaan. Maailman suhteen onnellisia ovat ne, jotka tänään pakenevat sitä.

Ali (AS): Ja kiellä kauniisti ja anteeksi pyytäen. (Nahj al-Balagha; saarna 217)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun kiellät jotakin (tai kun aiot antaa kielteisen vastauksen), sano se lyhyesti (älä selittele pitkään äläkä esitä perusteluja) ja pyydä anteeksi.

Ali (AS): Oi Jumala! Sinä olet ystävillesi läheisin läheisistä ja Sinuun turvaaville valmein riittäjä. Jos vieraus tekee heidät levottomiksi, Sinun muistamisesi lohduttaa heitä; ja jos onnettomuudet syöksyvät heidän päälleen, he turvautuvat Sinun suojaasi, sillä he tietävät, että asioiden ohjakset ovat Sinun kädessäsi ja niiden lähteet Sinun säätämyksessäsi. (Nahj al-Balagha; saarna 218)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oi Herra! Sinä olet ystävillesi paras uskottu ja Sinuun turvaaville paras riittäjä. Kun yksinäisyys saattaa heidät kauhun valtaan, Sinun muistamisesi tuo heille lohtua, ja kun vaikeudet hyökkäävät heidän kimppuunsa, he turvautuvat Sinun suojaasi, sillä he tietävät, että asioiden ohjat ovat Sinun kädessäsi ja niiden alkulähde on Sinun säätämyksesi ja määräyksesi.

Ali (AS) kilvoittelijoiden kuvauksessa: He näkevät maailman ihmisten pitävän suurena ruumiidensa kuolemaa, mutta itse he pitävät vielä suurempana elävien sydänten kuolemaa. (Nahj al-Balagha; saarna 221)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi kilvoittelijoiden kuvauksessa: Samalla kun he näkevät maailman ihmisten murehtivan ruumiinsa kuolemaa, he itse huolehtivat siitä, ettei heidän sydämensä kuolisi.

Ali (AS): Älkää syöksykö kohtaamaanne kuohuvaan koettelemuksen tuleen; väistykää sen tieltä ja jättäkää sille tien keskusta vapaaksi. Sillä kautta henkeni: sen liekeissä tuhoutuu uskova, ja siinä säilyy vahingoittumattomana muu kuin muslimi. (Nahj al-Balagha; saarna 229)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun koettelemuksen tuli asettuu eteenne, älkää astuko siihen, vaan väistykää sen tieltä ja avatkaa sille tie. Kautta henkeni, tällaiset koettelemukset polttavat uskovan, mutta uskonnottomat selviävät niistä hengissä.

Ali (AS): Muuton (hijran) nimi ei kuulu kenellekään muutoin kuin tuntemalla Jumalan todiste (hujja) maan päällä. Joka tuntee hänet ja tunnustaa hänet, on muuttaja (muhajir). Eikä sorretun (mustad'af) nimi kuulu sille, jonka todiste on saavuttanut, niin että hänen korvansa on sen kuullut ja hänen sydämensä sen säilyttänyt. (Nahj al-Balagha; saarna 231)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Todellinen muutto (hijra) on muutto Jumalan todisteen (hujjan) luo; joka tuntee Jumalan todisteen ja tunnustaa hänet, on muuttaja (muhajir). Ja se, jolle todiste on tullut niin, että hänen korvansa kuulee ja hänen sydämensä ottaa vastaan, ei enää ole sorrettu (mustad'af).

Ali (AS): Meidän asiamme on vaikea ja raskaaksi koettu; sitä ei kanna kukaan muu kuin uskova palvelija, jonka sydämen Jumala on koetellut uskoa varten, eivätkä meidän puheitamme säilytä muut kuin luotettavat rinnat ja vakaat mielet. Ihmiset! Kysykää minulta, ennen kuin menetätte minut, sillä totisesti minä tunnen taivaan tiet paremmin kuin maan tiet. (Nahj al-Balagha; saarna 231)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Meidän asiamme on vaikea, ja joillekin se käy vielä vaikeammaksi. Sitä ei kanna kukaan muu kuin uskova palvelija, jonka sydämen uskon Jumala on koetuksin koetellut. Meidän perimätietomme käsittävät vain luotettavat rinnat ja kirkastuneet mielet. Ihmiset, kysykää minulta, ennen kuin ette minua enää löydä. Minä tunnen taivaan tiet paremmin kuin maan tiet.

Ali (AS): Pysykää aloillanne, kestäkää kärsivällisesti koettelemus älkääkä liikuttako käsiänne ja miekkojanne kieltenne halujen mukaan, älkääkä kiirehtikö sitä, mitä Jumala ei ole teille kiirehtinyt. Sillä se teistä, joka kuolee vuoteellaan tuntien Herransa oikeuden, Hänen lähettiläänsä oikeuden ja tämän huonekunnan oikeuden, kuolee marttyyrina; hänen palkkansa on Jumalan huomassa, ja hän ansaitsee sen hyvän teon palkinnon, jota hän aikoi, ja aikomus käy hänen miekkansa paljastamisen sijasta. Sillä jokaisella asialla on aikansa ja määrähetkensä. (Nahj al-Balagha; saarna 232)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Pysykää paikallanne (älkää tavoitelko turhaan enempää) ja olkaa kärsivällisiä koettelemuksessa ja vaikeudessa. Älkää panko käsiänne ja miekkojanne liikkeelle kieltenne halujen mukaan, älkääkä hätiköikö siinä, mitä Jumala ei ole teille velvollisuudeksi säätänyt. Sillä se teistä, joka kuolee vuoteellaan tuntien Herransa oikeuden sekä Hänen profeettansa ja lähettiläänsä oikeuden ja tuon jalon miehen huonekunnan oikeuden, on kuollut marttyyrina, ja hänen palkkansa on Jumalan huomassa, ja hän on ansainnut sen hyvän teon palkinnon, jota hän mielessään aikoi — ja tämä aikomus käy miekan paljastamisen sijasta. Jokaisella asialla on aikansa ja päättymisensä (eikä ponnistus hyödytä, ennen kuin se aika on täyttynyt).

Ali (AS): Jumalan palvelijat! Kehotan teitä jumalanpelkoon (taqwa), sillä se on Jumalan oikeus teitä kohtaan ja se saattaa teidän oikeutenne velvoittavaksi Jumalan edessä. Pyytäkää Jumalalta apua siihen ja pyytäkää siltä apua Jumalan luo pääsemiseksi. Sillä taqwa on tänään turva ja kilpi ja huomenna tie paratiisiin. Sen polku on selvä, sen kulkija voittaa, ja sen tallettaja on varjelija. Älkää alentako sitä, jonka taqwa on korottanut, älkääkä korottako sitä, jonka maailma on korottanut. (Nahj al-Balagha; saarna 233)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumalan palvelijat, kehotan teitä jumalanpelkoon. Sillä taqwa on Jumalan oikeus teitä kohtaan, ja se tekee teidän oikeutenne (tekojenne palkan) Jumalan edessä velvoittavaksi ja pysyväksi. Ja kehotan teitä pyytämään Jumalalta apua taqwaan ja pyytämään taqwalta apua (lähestyäksenne) Jumalaa. Taqwa on tänään suoja ja kilpi, ja huomenna se on tie paratiisiin. Sen tie on selvä, sen kulkija saa voiton, ja sen takaaja (Jumala) on varjelija ja suojelija. Älkää pitäkö vähäisenä sitä, jonka taqwa on korottanut, älkääkä pitäkö arvossa sitä, jonka maailma on korottanut.

Ali (AS): Jumala, ylistetty olkoon Hän, koettelee luotujaan sellaisella, jonka alkuperää he eivät tunne, erotellakseen heidät koetuksella ja karkottaakseen heistä ylpeyden. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala koettelee toisinaan luotujaan asialla, jonka syy on heille tuntematon, jotta tämän koetuksen kautta kuuliainen ja tottelematon erottuisivat toisistaan ja jotta ylpeys väistyisi kuuliaisesta.

Ali (AS): Varokaa siis, Jumalan palvelijat, Jumalan vihollista, ettei hän tartuttaisi teihin tautiaan ja ettei hän kiihottaisi teitä kutsullaan. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oi Jumalan palvelijat, varokaa, ettei saatana, joka on ylpeillyt Jumalaa vastaan ja asettunut Hänen vihollisekseen, tartuttaisi teihin omaa tautiaan ja riistäisi teiltä rauhaa kuiskutuksillaan.

Ali (AS): Saatanasta on tullut uskonnollenne vaarallisempi vahingoittaja ja maailmallisiin asioihinne tulisemman kipinän iskijä kuin ne, joita vastaan te avoimesti asetutte ja joita vastaan kokoonnutte. Suunnatkaa siis kärkenne häntä vastaan ja ponnistuksenne häntä kohti. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Saatana on vaarallisempi iskemään haavoja uskontoonne ja valmiimpi sytyttämään tulta maalliseen elämäänne kuin ne viholliset, joita vastaan avoimesti taistelette ja joita vastaan kokoonnutte (ja pyydätte toisiltanne apua). Suunnatkaa siis voimanne ja ponnistuksenne hänen torjumiseensa.

Ali (AS): Älkää siis mitatko mielisuosiota ja vihaa omaisuudella ja lapsilla, tietämättöminä koettelemuksen ja koetuksen paikoista rikkauden ja vallan alueella. Sillä Hän, ylistetty ja korotettu, on sanonut: 'Luulevatko he, että se omaisuus ja ne pojat, joilla heitä autamme, ovat merkki siitä, että kiiruhdamme antamaan heille hyvää? Ei — he eivät ymmärrä.' [Qur'an 23:55-56] (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Älkää päätelkö Jumalan mielisuosiota tai vihaa siitä, onko jollakulla omaisuutta ja lapsia vai ei. Jos niin teette, se johtuu tietämättömyydestä siitä, miten Jumala koettelee ja koettaa rikkaudessa ja vallassa. Jumala, ylistetty olkoon Hän, on sanonut: 'Luulevatko he, että kun annamme heille omaisuutta ja poikia, kiiruhdamme antamaan heille hyvää? Ei, vaan he eivät ymmärrä' [Qur'an 23:55-56], toisin sanoen: luulevatko he, että sillä, mitä Me heille omaisuudesta ja lapsista annamme, tarkoitamme heille hyvää? (Näin ei ole.)

Ali (AS): Totisesti Jumala, ylistetty olkoon Hän, koettelee itsessään ylpeitä palvelijoitaan niillä ystävillään, jotka ovat heidän silmissään heikkoja. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala koettelee ylpeitä ja niskoittelevia palvelijoitaan ystävillään, jotka näiden silmissä ovat heikkoja ja köyhiä.

Ali (AS): Mitä suurempi on koettelemus ja koetus, sitä runsaampi on palkinto ja korvaus. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Mitä ankarampi koettelemus ja koetus on, sitä suurempi on myös sen palkinto ja korvaus.

Ali (AS): Jumala koettelee palvelijoitaan monenlaisilla vaikeuksilla, vaatii heiltä palvontaa monenlaisin kilvoituksin ja koettelee heitä erilaisilla vastoinkäymisillä — poistaakseen ylpeyden heidän sydämistään ja asettaakseen nöyryyden heidän sieluihinsa, ja tehdäkseen tästä avoimia ovia armoonsa ja helppoja keinoja anteeksiantoonsa. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala koettelee palvelijoitaan monenlaisilla vaikeuksilla, vaatii heiltä palvelusta erilaisin kilvoituksin ja koettelee heitä kaikenlaisilla vastoinkäymisillä, jotta ylpeys ja omahyväisyys poistuisivat heidän sydämistään ja nöyryys asettuisi heidän sieluihinsa — ja avatakseen heille noiden koettelemusten kautta armonsa ovia ja anteeksiantonsa keinoja.

Ali (AS): Minä kuulun niihin, joita Jumalan asiassa ei pidättele moittijan moite. Heidän kasvonsa ovat totuudellisten kasvot ja heidän puheensa hurskaiden puhetta. He ovat yön rakentajia ja päivän majakoita. He pitävät kiinni Koraanin köydestä, elvyttävät Jumalan ja Hänen lähettiläänsä perinteet, eivät ylpeile, eivät korota itseään, eivät kavalla eivätkä levitä turmiota. Heidän sydämensä ovat paratiisissa ja heidän ruumiinsa työssä. (Nahj al-Balagha; saarna 234)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Minä olen niitä, joita moittijoiden moite ei pidättele Jumalan tiellä. Heidän kasvonsa ovat totuudellisten kasvot ja heidän puheensa hyväntekijöiden puhetta. He ovat yön rakentajia (viettävät yönsä palvonnassa) ja päivän merkkejä ja oppaita. He tarttuvat Koraanin köyteen ja elvyttävät Jumalan tiet ja Hänen profeettansa tavat. He eivät ylpeile, eivät korota itseään, eivät petä eivätkä levitä turmelusta. Heidän sydämensä ovat paratiisissa ja heidän ruumiinsa työn touhussa.

Ali (AS): Sävyisyys kertoo teille tiedosta, ulkoinen sisäisestä ja vaikeneminen puheen viisaudesta. (Nahj al-Balagha; saarna 239)

Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Ihmisen sävyisyys kertoo aina hänen tiedostaan, hänen ulkoinen olemuksensa hänen sisimmästään ja hänen vaikenemisensa hänen puheensa viisaudesta.