Abdullah ibn Tawus isältään, Ibn Abbasilta, joka kertoi: Istuimme Profeetan (SAWS) seurassa, kun Ali ibn Abi Talib (AS) astui sisään ja sanoi: Rauha sinulle, oi Jumalan lähettiläs. Tämä vastasi: Ja sinulle rauha, oi uskovien käskijä. Ja hän sanoi: Jumala on määrännyt tämän arvonimen, eikä sillä nimellä ole lupa kutsua ketään, jota Jumala, Korkein, ei ole sillä nimittänyt. (Mi'at manqaba, osa 1, s. 51)
Jumalan lähettiläs (SAWS) nimitti Alin (AS) uskovien käskijäksi ja sanoi: Tämä arvonimi on Jumalalta, eikä kenelläkään ole oikeutta käyttää sitä väärin ja soveltaa sitä muihin.
Muhammad ibn Ziyad al-Mufaddal ibn Umarilta, tämä Ja'far ibn Muhammadilta, tämä isältään, tämä Ali ibn al-Husainilta, tämä isältään, uskovien käskijältä Alilta (AS): Hän istui Rahbassa ihmisten ympäröimänä, kun muuan mies nousi ja sanoi hänelle: Oi uskovien käskijä, sinä olet siinä asemassa, johon Jumala on sinut asettanut — ja isäsi kärsii piinaa tulessa! Hän vastasi hänelle: 'Vaiti! Jumala murskatkoon suusi. Hänen kauttaan, joka lähetti Muhammadin totuudella profeetaksi: jos isäni esittäisi esirukouksen jokaisen maan päällä olevan syntisen puolesta, Jumala, Korkein, hyväksyisi hänen esirukouksensa heidän kohdallaan. Olisiko isäni piinattavana tulessa, kun hänen poikansa on paratiisin ja tulen jakaja?' (Mi'at manqaba, osa 1, s. 174)
Kertoja sanoo: Uskovien käskijä (AS) istui Kufan moskeijan edustan avaralla aukiolla, ja ihmiset olivat kerääntyneet piiriin hänen ympärilleen, kun muuan mies aiheettomasti päästi kielensä valloilleen ja sanoi: Oi uskovien käskijä! Sinulla on näin korkea asema, ja isäsi kärsii piinaa tulessa. Uskovien käskijä (AS) ärjäisi hänelle: Vaikene! Jumala tukkikoon suusi mullalla. Kautta Jumalan, joka lähetti Muhammadin profeetan tehtävään: jos isäni rukoilisi esirukouksen kaikkien maan syntisten puolesta, Jumala hyväksyisi sen häneltä. Voisiko isä olla piinattavana tulessa, kun hänen poikansa on tulen ja paratiisin jakaja?!