al-Sadiqilta (AS), joka sanoi: Alilla oli tapana sanoa: Oi Jumala, suo minulle armosi: luottamus Sinuun, asiani jättäminen Sinun haltuusi, tyytyminen Sinun säädökseesi ja alistuminen Sinun käskyllesi, niin etten rakastaisi sen jouduttamista, minkä Sinä olet viivyttänyt, enkä sen viivyttämistä, minkä Sinä olet jouduttanut, oi armollisimmista armollisin. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 13)
Imaami al-Sadiq (AS) sanoi: Uskovien ruhtinaalla (AS) oli tapana rukoilla: Oi Jumala, suo minulle armosi ja anna minulle menestys, että luottaisin Sinuun ja jättäisin asiani Sinun haltuusi — niin, etten koskaan tavoittelisi sen jouduttamista, minkä Sinä olet viivyttänyt, enkä sen viivyttämistä, minkä Sinä olet jouduttanut.
Uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Saattakaa Jumalan armolahjat täyteen alistumalla Hänen säädökseensä ja kiittämällä Hänen antimistaan; joka ei tähän tyydy, ei ole meistä eikä ole meihin päin kääntynyt. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 33)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Tehkää Jumalan armolahjat itsellenne täydellisiksi kiitollisuudella ja alistumisella Hänen säädöksensä edessä; joka ei tyydy Jumalan säädökseen eikä ole kiitollinen, ei ole meistä eikä tule olemaan meidän kanssamme.
Uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Jokaisen armolahjan kiitos on pidättyvä varovaisuus sen edessä, minkä Jumala on kieltänyt. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 35)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Se, jolla on hurskas pidättyvyys ja joka karttaa sitä, minkä Jumala on kieltänyt, on osoittanut kiitollisuuden täydessä mitassaan.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kaikki hyvä on koottu kolmeen ominaisuuteen — katseeseen, vaikenemiseen ja puheeseen: jokainen katse, jossa ei oteta opiksi, on huolimattomuutta; jokainen vaikeneminen, jossa ei ole ajattelua, on välinpitämättömyyttä; ja jokainen puhe, jossa ei ole Jumalan muistamista, on joutavaa. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 37)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kaikki hyvyys on tislattu kolmeen asiaan: katseeseen, johon liittyy opiksi ottaminen, vaikenemiseen, johon liittyy ajattelu, ja kielen liikuttamiseen Jumalan muistamisessa. Katse, joka ei ole sellainen, on huolimattomuutta; vaikeneminen, joka ei ole sellaista, on välinpitämättömyyttä; ja puhe, jossa ei ole Jumalan muistamista, on joutavaa.
Abu Abdillah sanoi myös: Uskovien ruhtinaalla oli tapana sanoa: Palvelija ei maista uskon makua ennen kuin hän tietää, ettei se, mikä on häntä kohdannut, olisi voinut häntä välttää, ja ettei se, mikä on häneltä jäänyt tulematta, olisi voinut häntä kohdata; sillä vahingoittaja ja hyödyttäjä on Jumala. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 38)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Uskon makeaa makua ei maista kukaan muu kuin se, joka uskoo, että kaiken, mikä on häntä kohdannut — niin karvaan kuin makeankin — täytyi häntä kohdata, ja että se, mikä ei ole häntä kohdannut, ei ollut hänen osansa eikä sen pitänytkään häntä kohdata. Niin, hyöty ja vahinko ovat yksin Jumalan kädessä.
Ali, olkoon Jumalan mielisuosio hänen kanssaan, sanoi: Jokaisella asialla on halunsa, ja maailman halu on se, että shiialaiset asuisivat siinä; ja te olette kaikki Paratiisissa — kilpailkaa siis keskenänne sen asteiden erinomaisuudesta. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 93)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jokaisella asialla on kaipauksensa, ja maailman kaipaus on se, että meidän todelliset shiialaisemme asuisivat siinä. Oi shiialaiset! Te olette kaikki Paratiisin väkeä; pyrkikää siis saavuttamaan sen korkeat asteet.
Ja hän, olkoon Jumalan mielisuosio hänen kanssaan, sanoi: Jumalan kautta, kukaan teistä ei nouse rukoukseen ilman että enkelit ympäröivät hänet, siunaavat häntä ja rukoilevat hänen puolestaan, kunnes hän saattaa rukouksensa päätökseen. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 93)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kunpa ymmärtäisitte, että kun asetutte rukoukseen, niin koko sen ajan kuin olette rukouksessa, enkelit tungeksivat ympärillänne, lähettävät teille siunauksensa ja rukoilevat puolestanne.
Alilta (AS), joka sanoi: Parhaita teistä ovat ne, joita katsottaessa muistetaan Jumalaa. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 108)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Paras teistä on se, jonka näkeminen tuo ihmisen mieleen Jumalan.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Joka katuu, sen puoleen Jumala kääntyy, ja Hän käskee tämän jäseniä peittämään hänen tekonsa ja maan seutuja salaamaan ne, ja kirjuri-enkelit saatetaan unohtamaan se, mitä he olivat hänen tililleen kirjanneet. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 109)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Joka katuu, sen puoleen Jumala kääntyy ja käskee hänen jäseniään ja maan seutuja peittämään hänen virheensä ja enkeleitä unohtamaan hänen syntinsä.
Kirjasta al-Mahasin, Alilta (AS), joka sanoi: Kun Jumala, Korkein, tahtoo palvelijalleen hyvää, Hän antaa hänelle syvän ymmärryksen uskonnossa. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 132)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun Jumala tahtoo jollekin hyvää, Hän tekee hänestä uskonnon tuntijan.
Uskovien ruhtinas, olkoot Jumalan siunaukset hänen kanssaan, sanoi: Ottakaa viisaus, vaikka monijumalaisilta. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 134)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Ole janoinen viisaudelle, vaikka tuo viisaus olisi monijumalaisten rinnassa.
Abu Hamza al-Thumalilta, ketju ylöspäin johdettuna, joka sanoi: Ihmiset tulivat Alin (AS) luo ja sanoivat: Oi uskovien ruhtinas, kerro meille, kuka on faqih. Hän sanoi: Kyllä, kerron teille siitä faqihista, joka on todella faqih: hän on se, joka ei hylkää Koraania halutessaan jotakin muuta. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 137)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi:
Häneltä (AS), joka sanoi: Joka sanoo siitä, mitä ei tiedä: "Jumala ja Hänen lähettiläänsä tietävät parhaiten" — sellainen on pidättyväinen ja oppinut mies. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 139)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Oppineen pidättyväisyys on tässä: että jokainen, joka sanoo asiasta, jota ei tiedä, "Jumala ja Hänen lähettiläänsä tietävät paremmin",
Hadithin kertojaketjusta — Abu Abdillahilta (AS), joka sanoi: Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kertokaa hadith sen kertojaketjun kanssa; jos se on totta, olette osallisia siihen tuonpuoleisessa, ja jos se on valhetta, taakka lankeaa sen tekijän niskoille. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 144)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kertokaa puhe sen ketjun kanssa, toisin sanoen mainiten ne, jotka ovat sen välittäneet; jos se on totta, olette kaikki osallisia sen palkkiosta, ja jos se on valhetta, ette ole osallisia sen taakkaan ja syyllisyyteen.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Kun teille tulee hadith, jonka osat vahvistavat toinen toistaan, se on minulta ja minä olen sen sanonut. Ja joka näkee minut kuolleena, on kuin se, joka näki minut elävänä; ja joka käy luonani vierailulla, sille minä olen todistaja ja todistuksen antaja Ylösnousemuksen päivänä. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 153)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun kohtaatte minulta kertomuksen, jossa on totuuden merkit, se on minulta. Joka näkee minut kuolemani jälkeen, on kuin olisi nähnyt minut eläessäni, ja joka käy tervehtimässä minua, hänelle minä olen ylösnousemuksen päivänä todistaja ja todistuksen antaja.
Uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Jumalan, mahtavan ja korkean, kunnioittamiseen kuuluu kolmen ihmisen arvossa pitäminen: harmaapäisen muslimin, oikeudenmukaisen hallitsijan sekä Koraanin kantajan, joka ei kohtele sitä tylysti eikä liioittele siinä. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 168)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan, että Jumalan oikeus on kunnioittaa kolmea: vanhusta, oikeudenmukaista tuomaria ja sitä, jonka rinta kantaa Koraania.
Ja hän sanoi myös: Uskon todellisuuteen kuuluu, että palvelija asettaa totuuden etusijalle silloinkin, kun se vahingoittaa häntä, ennen valhetta silloinkin, kun se hyödyttäisi häntä, eikä ihmisen puhe kulje hänen tekojaan pidemmälle. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 172)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun todellinen usko tulee jonkun osaksi, hän puhuu totta, vaikka se olisi hänelle vahingoksi. Ihmisen ei koskaan pidä puhua eikä väittää enempää kuin mitä hän tekee.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Valheessa ei ole mitään hyvää, ei vakavassa eikä leikillisessä, eikä siinäkään, että joku teistä lupaa jotakin lapselle eikä sitten pidä lupaustaan. Valhe johtaa turmelukseen. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 173)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Valhe ei ole hyvästä, ei vakavissaan eikä leikilläkään. Älkää antako lapsellekaan valheellista lupausta, ja jos annatte lupauksen, pitäkää se. Valhe vie turmelukseen (fujur).
Abu Abdillahilta (AS), joka kertoi: Ali lähetti palvelijansa asialle, ja tämä viipyi. Kun palvelija vihdoin tuli, Ali sanoi hänelle: Juokse! Palvelija juoksi ja tuli sitten hänen eteensä. Silloin uskovien ruhtinas sanoi hänelle: En näe muuta kuin että olen käynyt sinua kohtaan liian sääliväksi. Mene siis, sinä olet vapaa. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 178)
Uskovien ruhtinas (AS) lähetti palvelijansa asialle. Palvelija viipyi, ja kun hän vihdoin tuli, hän tuli verkkaisesti kävellen. Ali (AS) nuhteli häntä ja sanoi: Juokse! Palvelija tuli juoksujalkaa. Silloin uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Minä pidän sinusta, mutta sinusta ei ole minulle apua! Tästä hetkestä olet vapaa; mene minne tahdot!
Ja uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Älkää punnitko ihmisten kanssa jyvälleen tarkkaan; kohottakaa arvoanne jättämällä vähäpätöiset asiat huomiotta, ja osoittakaa jalomielisyyttä ummistamalla silmänne pikkuseikkojen perinpohjaiselta penkomiselta. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 180)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Älkää olko yksityiskohdissa tarpeettoman pikkumaisia, vaan varjelkaa arvoanne jättämällä pienet asiat huomiotta. Olkaa jalomielisiä älkääkä urkkiko arvottomia asioita.
Ja uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Pitäkää kiinni veljistä, sillä he ovat varustus tätä maailmaa varten ja varustus tuonpuoleista varten. Etkö kuule tulen asukkaiden sanoja: Meillä ei ole yhtään esirukoilijaa eikä ainuttakaan uskollista ystävää. [Qur'an 26:100-101] (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 187)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Etsikää itsellenne ystäviä, sillä ystävät ovat tässä maailmassa teidän auttajianne, ja tuonpuoleisessakin tulette heitä tarvitsemaan. Ettekö ole nähneet, kuinka Koraanissa sanotaan, että eräät huutavat helvetissä: Kunpa meillä olisi ystävä, joka rukoilisi puolestamme ja pelastaisi meidät täältä!
Uskovien ruhtinaalta (AS): Hän sanoi pojalleen Hasanille (AS), kun tämän opettaja astui sisään: Nouse ylös mestarisi kunniaksi. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 192)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi pojalleen Hasanille, kun tämä oli pieni ja hänelle oli hankittu opettaja: Kun opettajasi tulee, nouse seisomaan hänen kunniakseen! Hän on sinun mestarisi.
Kirjasta al-Mahasin, uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Kun joku teistä saapuu huoneensa ovelle, lausukoon Jumalan nimen, niin hänen saattajansa saatana kääntyy takaisin. Ja kun joku teistä astuu kotiinsa, lausukoon rauhan tervehdyksen, niin siunaus laskeutuu hänen ylleen ja enkelit pitävät hänelle seuraa. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 194)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun aiotte astua kotiin, sanokaa bismillah eli Jumalan nimeen, jottei mukananne kulkeva saatana pääse taloon. Tervehtikää aina rauhan tervehdyksellä astuessanne jonnekin, jotta siunaus laskeutuisi ja enkelit viihtyisivät seurassanne.
Ali tapasi sanoa: Älkää vihastuko älkääkä saattako toisia vihastumaan. Sitten Ali luki Jumalan sanat: Rauha, Uskollinen, Suojelija. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 197)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Älkää vain itse suuttuko, vaan pyrkikää siihen, ettette suututa muitakaan! Ottakaa oppia Jumalasta, joka on Rauha (al-Salam), Uskollinen (al-Mumin) ja Suojelija (al-Muhaymin).
Uskovien ruhtinas (AS) kulki Simakin moskeijan edustan penkkien ohi ja käski purkaa ne, ja ne purettiin. Kun ne oli purettu, ihmiset rakensivat ne uudelleen, ja näin kävi kolme kertaa. Kolmannen kerran jälkeen hän pysähtyi heidän kohdalleen heidän istuessaan penkeillä ja sanoi: Jos kerran kieltäydytte, niin luokaa ainakin katseenne alas, palauttakaa kadonnut omistajalleen ja neuvokaa tie kysyjälle. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 205)
Uskovien ruhtinas (AS) käski purkaa Simak ibn Makhramin moskeijan edustalla olevat kivipenkit. Niin tehtiinkin, mutta sen seudun väki rakensi ne uudelleen! Jälleen uskovien ruhtinas (AS) käski purkaa ne, ja jälleen ihmiset rakensivat ne jonkin ajan kuluttua. Kolmannen kerran kävi samoin, ja kun uskovien ruhtinaan (AS) tie vei sen ohi, hän näki, että penkit oli taas rakennettu ja väki istui niillä. Silloin hän sanoi heille: Koska ette kerran kuuntele puhetta, niin ainakin silloin kun tässä istutte, älkää tuijotelko ohikulkijoita, vaan neuvokaa ihmisille tie!
Ja hän sanoi: Kun käytte toistenne luona vierailulla, teille kuuluu sama palkka kuin pyhiinvaeltajille. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 207)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kun menette toisianne katsomaan, on kuin menisitte Jumalan luo, ja teille kuuluu pyhiinvaeltajan palkka.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Ole antelias mutta älä tuhlaavainen; ole harkitseva mutta älä saita. Äläkä häpeä antaa vähää, sillä antamatta jättäminen on sitäkin vähäisempää. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 232)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Kuluta hyvin mutta älä tuhlaa! Pidä tilit kunnossa mutta älä ole saita! Älä häpeä antaa vähäistä lahjaa, sillä antamatta jättäminen on sitä pahempaa.
Häneltä kerrotaan: Uskovien ruhtinas sanoi: Jumala on kiivas uskovien miesten ja naisten puolesta; olkoon siis uskovakin kiivas. Sillä se, jolla ei ole kiivautta, on sydämeltään nurinkurinen. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 236)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala on kiivas uskovan puolesta, ja uskovankin tulee olla kiivas uskovan puolesta. Se, jolla ei ole osaa tästä kiivaudesta, on sydämeltään sairas.
Uskovien ruhtinaan (AS) läsnä ollessa mainittiin Syyrian väen varakkuus ja Irakin väen köyhyys. Hän sanoi: Ettekö tiedä, että miehen järki luetaan osaksi hänen elatustaan? (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 251)
Uskovien ruhtinaalta (AS) kysyttiin: Miksi Syyrian väki on varakasta ja Irakin väki köyhää? Hän sanoi: Mutta Irakin väellä on enemmän järkeä, ja järki itsessään on osa elatusta.
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jumala ei riistä uskovalta hänen kahta kallisarvoistaan eli hänen silmiään antamatta hänelle niiden sijaan paratiisia. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 277)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Jos Jumala säätää, että joku menettää näkönsä, Hän lahjoittaa hänelle sen sijaan tuonpuoleisessa paratiisin.
Uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) sanoi: Vaikka uskova olisi hiiren kolossa, Jumala asettaisi hänelle jonkun, joka häntä ahdistaa. Ja hän sanoi: Uskovan synnit sovitetaan. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 288)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Vaikka uskova pakenisi ja kätkeytyisi johonkin koloon, Jumala lähettäisi silti jonkun, joka häntä ahdistamalla kohottaisi hänen arvoaan. Niin, uskovan arvoa ei koskaan tunnisteta.
Uskovien ruhtinaalta (AS), joka sanoi: Tehkää työnne Jumalan tähden, ilman teeskentelyä ja maineen tavoittelua, sillä joka tekee työtä muun kuin Jumalan tähden, sen Jumala jättää tekonsa varaan. (Mishkat al-Anwar, osa 1, s. 311)
Uskovien ruhtinas (AS) sanoi: Varokaa tavoittelemasta hyvissä teoissanne sitä, että joku näkisi tai kuulisi ne; sen, joka tekee työtä muun kuin Jumalan tähden, Jumala jättää juuri sen muun varaan.