Hän (AS) sanoi: Ihmisiä kohtaa purevan ankara aika, jolloin ihminen puree kiinni siihen, mitä hänellä on käsissään, vaikkei häntä ole siihen käsketty. Jumala, ylistetty olkoon Hän, on sanonut: «Älkääkä unohtako osoittaa toisillenne hyvyyttä» [Qur'an 2:237]. Sinä aikana pahat nousevat valtaan ja hyvät alennetaan, ja käydään kauppaa hädänalaisten kanssa, vaikka Jumalan lähettiläs (SAWS) on kieltänyt kaupanteon hädänalaisten kanssa. (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 236)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Tulee ankara aika, jolloin ihmiset takertuvat lujasti siihen, mitä heillä on, toisin sanoen heistä tulee saitoja — vaikka Jumala on käskenyt päinvastoin; Jumala on sanonut: Älkää unohtako osoittaa toisillenne hyvyyttä. Sinä aikana pahat pääsevät valta-asemaan ja hyvät joutuvat halveksituiksi ja alennetuiksi, ja etsitään käsiin rahaa kipeästi tarvitseva, jotta hänen omaisuutensa saataisiin irti hänen kynsistään! Ja kuitenkin Jumalan profeetta (SAWS) on kieltänyt kaupankäynnin sellaisen kanssa, joka on pakon edessä joutunut myymään omaisuutensa.
Ja toinen hänen (AS) saarnansa, jonka lopussa hän sanoo: Ja tiedä, että tietoon lujasti juurtuneet ovat niitä, jotka Jumala on tehnyt riippumattomiksi siitä, että he tunkeutuisivat salattujen asioiden eteen vedettyjen verhojen taakse. Niinpä he pitäytyvät tunnustamaan kokonaisuudessaan sen, minkä selitystä he eivät verhotusta salatusta tiedä. «He sanovat: Me uskomme siihen; kaikki on meidän Herraltamme» [Qur'an 3:7]. Näin Jumala, mahtava ja korkea, ylisti heidän tunnustustaan kyvyttömyydestään tavoittaa sitä, mitä he eivät tiedollaan käsittäneet, ja Hän nimitti juurtuneisuudeksi sen, että he jättivät syventymättä siihen, minkä tutkimista Hän ei ollut heille velvoittanut. Tyydy siis siihen, äläkä mittaa Jumalan suuruutta järkesi mitalla, ettet joutuisi tuhoutuvien joukkoon. (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 318)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Tietoon lujasti juurtuneet, toisin sanoen todelliset oppineet, ovat niitä, jotka eivät koe tarvetta tuntea salaisuuksia ja salattuja asioita, ja joille riittää se, minkä he yleispiirteisesti tietävät. Kun he eivät tiedä jonkin asian yksityiskohtia, he sanovat: Sillä ei ole väliä, sillä me uskomme, että kaikki on Jumalalta. Jumala on ylistänyt juuri tätä heidän kyvyttömyyttään tiedon edessä, ja Hän rakastaa sitä, että he jättävät syventymättä siihen, mikä ei heille kuulu, ja on nimittänyt sen tietoon juurtumiseksi. Tyydy siis siihen, mikä sinun tulee tietää, äläkä tavoittele sitä, että tuolla pienellä järjelläsi tavoittaisit Jumalan suuruuden — sillä siihen sinä tuhoudut.
Hänen kertojaketjullaan Abu Hakimilta, joka sanoi: Minulle kertoi Ibn Abdallah sanoen: Kun uskovaisten käskijä (AS) kerran kulki Jumalan pyhän huoneen pihamaan poikki, hän näki miehen rukoilemassa, ja hänen rukouksensa miellytti häntä. Hän sanoi: Oi mies, tunnetko sinä rukouksesi tulkinnan (ta'wilin)? Mies kysyi: Oi Jumalan parhaan luodun serkku, onko rukouksella muuta tulkintaa kuin palvonta? Ali (AS) sanoi: Tiedä, oi mies, ettei Jumala, siunattu ja korkea, lähettänyt profeettaansa (SAWS) minkään asian kanssa ilman että sillä olisi monitulkintainen puolensa (mutashabih), sisäinen tulkintansa (ta'wil) ja alaslähetetty ilmiasunsa (tanzil), ja tämä kaikki on palvojan velvollisuutena. Se, joka ei tunne rukouksensa tulkintaa, hänen rukouksensa on kauttaaltaan vaillinainen, puutteellinen ja epätäydellinen. (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 319)
Kertoja sanoo: Uskovaisten käskijä (AS) näki pyhän moskeijan pihalla erään miehen rukoilemassa. Miehen rukous miellytti Imaamia, ja kun rukous oli päättynyt, hän sanoi hänelle: Oi mies, tiedätkö sinä rukouksen ta'wilin (sen sisäisen ja syvän merkityksen)? Mies sanoi: Oi Jumalan lähettilään serkku! Rukous on palvontaa; onko sillä muka jokin erityinen tulkinta? Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kyllä; Jumala ei käskenyt profeetalleen (SAWS) mitään asiaa ilman että sillä asialla olisi ulkoinen puolensa (tanzil), sisäinen puolensa (ta'wil) ja monitulkintainen puolensa (mutashabih), ja Jumalan uskontoa harjoittavan tulee tuntea nämä! Se, joka ei tiedä, mikä on hänen rukouksensa ta'wil, hänen rukouksensa on vaillinainen ja epätäydellinen.
Al-Asbagh ibn Nubatalta, joka sanoi: Kuulin uskovaisten käskijän (AS) sanovan: Toinen teistä vihastuu eikä tyynny, ennen kuin viha vie hänet tuleen. Kuka tahansa teistä siis vihastuu sukulaiselleen, lähestyköön häntä, sillä kun Armahtaja koskettaa sukulaisuussidettä, se asettuu. Sukulaisuusside riippuu kiinni valtaistuimessa ja ravistelee sitä niin kuin rautaa ravistellaan, ja se huutaa: Jumalani, liity siihen, joka liittyy minuun, ja katkaise väli siihen, joka katkaisee välinsä minuun. Ja tämä on Jumalan sana Hänen kirjassaan: «Ja pelätkää Jumalaa, jonka nimessä te toisiltanne pyydätte, sekä sukulaisuussiteitä. Totisesti, Jumala valvoo teitä.» [Qur'an 4:1] (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 436)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Joskus ihminen vihastuu, eikä hänen vihansa asetu ennen kuin se on vienyt hänet helvettiin. Aina kun vihastutte jollekin sukulaisellenne, menkää lähelle häntä ja tehkää hänen kanssaan sovinto. Sillä sukulaisuusside asettuu, kun Jumalan armo koskettaa sitä. Sukulaisuusside riippuu kiinni valtaistuimessa ja huutaa lakkaamatta: Jumalani! Liitä yhteen se, joka liittyy minuun, ja katkaise väli siihen, joka katkaisee välinsä minuun.
Niin kuin Jumala on sanonut: «Ja pelätkää Jumalaa, jonka nimessä te toisiltanne pyydätte, sekä sukulaisuussiteitä. Totisesti, Jumala valvoo teitä.» [Qur'an 4:1]
Harizilta, eräiltä tovereistamme, jommaltakummalta heistä (rauha heille), joka sanoi: Kun uskovaisten käskijä oli Kufassa, ihmiset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Aseta meille johtaja, joka johtaisi rukoustamme ramadanissa. Hän sanoi: Ei. Ja hän kielsi heitä kokoontumasta siihen. Kun ilta tuli, he alkoivat sanoa: Itkekää ramadanin puolesta! Voi ramadania! Silloin al-Harith al-A'war tuli hänen luokseen joukon kanssa ja sanoi: Oi uskovaisten käskijä, ihmiset ovat nostaneet metelin, ja sinun sanasi on heistä vastenmielinen. Silloin hän sanoi: Jättäkää heidät ja se, mitä he tahtovat; rukoilkoon heidän kanssaan kuka tahansa, jonka he tahtovat. Sitten hän lausui: «Ja joka seuraa muuta kuin uskovaisten tietä, hänet Me jätämme siihen, minkä hän on itselleen valinnut, ja Me panemme hänet helvettiin — ja kuinka kurja onkaan se määränpää!» [Qur'an 4:115] (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 551)
Kufassa tavallinen kansa tuli uskovaisten käskijän (AS) luo ja sanoi: Aseta meille johtaja, joka johtaisi meille tarawih-rukouksen ramadan-kuun öinä! Imaami, joka piti tämän rukouksen toimittamista yhteisönä uudennoksena (bid'a), sanoi: Ei! Ja hän kielsi heitä. Kun ilta tuli, ihmiset alkoivat itkeä ja huutaa: Voi ramadania! Harith al-A'war tuli joukon kanssa uskovaisten käskijän (AS) luo ja sanoi: Oi uskovaisten käskijä! Ihmiset ovat nostaneet huudon ja metelin, ja sinun sanasi tuntuu heistä raskaalta. Kun Imaami kuuli tämän, hän sanoi: Jätä heidät sitten, ja anna heidän tehdä mitä tahtovat, ja johtakoon heidän rukoustaan kuka tahansa, jonka he tahtovat. Sitten hän lausui tämän jakeen: Ja joka seuraa muuta kuin uskovaisten tietä, hänet me jätämme siihen, minkä hän on itse valinnut, ja panemme hänet helvettiin — ja kuinka kurja määränpää se onkaan.
Alin (AS) puhe, jossa hän sanoo: Mitä taas tulee sanoihinne, että minä asetin ihmiset tuomareiksi Jumalan uskonnossa — en minä asettanut ihmisiä tuomareiksi, vaan minä asetin tuomariksi Herrani sanan, jonka Jumala on tehnyt tuomariksi väkensä keskuuteen. Ja Jumala on asettanut ihmiset tuomareiksi lintua koskevassa asiassa, sillä Hän sanoi: «Ja se teistä, joka tappaa sen tahallaan, hänen hyvityksensä olkoon vastaava karjaeläin, ja siitä tuomitkoon kaksi oikeamielistä teidän joukostanne» [Qur'an 5:95]. Ja muslimien veri on suurempi asia kuin linnun veri. (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 675)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi välimiesratkaisusta: En minä asettanut ihmisiä tuomareiksi; minä asetin tuomariksi Herrani sanan (Koraanin)! Vaikkei ihmisten asettaminen tuomareiksi sinänsä olekaan väärin: ettekö ole nähneet, että Jumala itse asetti kaksi miestä tuomareiksi ihram-tilassa metsästäneen hyvityksestä ja sanoi: Ja se teistä, joka tahallaan metsästää ihram-tilassa, maksakoon hyvityksen, vastaavan karjaeläimen, ja siitä tuomitkoon kaksi oikeamielistä teidän joukostanne (suura al-Ma'ida, jae 95). Ja muslimien veri on Jumalan luona varmasti suurempi asia kuin yhden linnun veri.
Yazdad ibn Ibrahimilta, joltakulta tovereistamme, Abu Abdallahilta (AS), joka sanoi: Kuulin hänen sanovan: Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumalan kautta, Jumala, siunattu ja korkea, on antanut minulle yhdeksän asiaa, joita Hän ei ole antanut kenellekään ennen minua paitsi profeetalle (SAWS): minulle on avattu tiet, minulle on opetettu asioiden syyt, minun tähteni on saatettu pilvet kulkemaan, minulle on opetettu kuolemat ja koettelemukset sekä ratkaiseva puhe (fasl al-khitab); ja minä olen katsonut taivaalliseen valtakuntaan Herrani luvalla, ylhäinen olkoon Hänen mahtinsa, eikä minulta ole salassa se, mikä oli ennen minua, eikä se, mikä tulee jälkeeni. — Ja hadith jatkuu. (Nur al-Thaqalayn, osa 1, s. 735)
Uskovaisten käskijä (AS) tapasi sanoa: Jumala on antanut minulle yhdeksän asiaa, joita Hän ei ole antanut ennen minua kenellekään — paitsi profeettojen sinetille (SAWS): minä kykenen avaamaan ihmisille teitä, tunnen asioiden syyt, pilvet liikkuvat minun tähteni, tunnen jokaisen ihmisen kuoleman ja koettelemusten laadun, ja minulle on annettu fasl al-khitab (kyky tarkkaan ja lopulliseen ratkaisuun); samoin minä katson Jumalan luvalla taivaalliseen valtakuntaan, eikä mikään menneestä tai tulevasta ole minulta salassa.
Hänen kertojaketjullaan Amr ibn Jumay'lta, Ja'far ibn Muhammadilta, joka sanoi: Minulle kertoi isäni isältään tämän isoisältään (rauha heille), joka sanoi: Husayn ibn Ali (rauha heille) astui Mu'awiyan luo, ja tämä sanoi hänelle: Mikä sai isäsi tappamaan Basran väen ja sitten kulkemaan iltaisin heidän kaduillaan kahdessa vaatekappaleessa? Hän (AS) sanoi: Siihen sai hänet hänen tietonsa siitä, ettei se, mikä hänet kohtaa, voi mennä hänen ohitseen, eikä se, mikä menee hänen ohitseen, voi häntä kohdata. Mu'awiya sanoi: Sinä puhut totta. (Nur al-Thaqalayn, osa 2, s. 28)
Husayn ibn Ali (AS) astui Mu'awiyan luo. Mu'awiya sanoi hänelle: Kuinka isäsi saattoi Kamelin taistelun jälkeen, tapettuaan suuren joukon Basran asukkaita, kävellä samana iltana yksinkertaisessa vaatteessa, ilman haarniskaa, Basran kujilla?! Imaami Husayn (AS) sanoi: Isäni tiesi, että ne koettelemukset, jotka on säädetty, kohtaavat hänet; ja kun koettelemusta ei ole säädetty, hän on turvassa. Mu'awiya sanoi: Sinä puhut totta.
Misbah al-Shariassa: Ja uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kaikkein suloisin ja ihanin asia paratiisissa on Jumalan rakastaminen, rakkaus Jumalassa ja ylistys Jumalalle. Jumala, mahtava ja korkea, on sanonut: «Ja heidän viimeinen huutonsa on: Ylistys Jumalalle, maailmojen Herralle» [Qur'an 10:10]. Ja tämä siksi, että kun he omin silmin näkevät paratiisin autuuden, rakkaus lehahtaa heidän sydämissään, ja silloin he huutavat: Ylistys Jumalalle, maailmojen Herralle. (Nur al-Thaqalayn, osa 2, s. 295)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Paras ja ihanin asia paratiisissa on Jumalan rakastaminen ja rakastaminen Jumalan tähden. Sitten hän sanoi: Kun paratiisin asukkaat näkevät paratiisissa Jumalan armolahjat, rakkaus leimahtaa heidän sydämissään ja huutaa: al-hamdu lillahi rabbi l-alamin. Ja tämä on ihmisen viimeinen ja korkein sana, niin kuin Jumala on sanonut: «Ja heidän viimeinen huutonsa on: Ylistys Jumalalle, maailmojen Herralle.»
Uskovaisten käskijältä (AS) on pitkä hadith, jossa sanotaan: Jumala, ylhäinen olkoon Hänen mainintansa, laskeutti uskonlain ehdottomat säädökset ja velvoitteita koskevat jakeet eri aikoina, niin kuin Hän loi taivaat ja maan kuudessa päivässä. Jos Hän olisi tahtonut luoda ne lyhyemmässä ajassa kuin silmänräpäyksessä, Hän olisi ne niin luonut; mutta Hän asetti verkkaisuuden ja lempeän asteittaisuuden esikuvaksi uskotuilleen ja todistukseksi luoduilleen. (Nur al-Thaqalayn, osa 2, s. 366)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumala laskeutti uskonlait ja velvoitteet vähitellen; samoin Hän loi taivaat ja maan vaihe vaiheelta, vaikka Hän olisi voinut luoda ne yhdellä kertaa. Tällainen on Jumalan tapa. Myös Jumalan ystävien tulee tehdä vaiheittain toimimisesta ja maltillisesti ja kärsivällisesti etenemisestä oma tapansa ja ottaa se esikuvakseen.
Yhteisön shaykhin (al-Tusin) Amali-teoksessa, pyhitetty olkoon hänen salaisuutensa, hänen kertojaketjullaan Jabala ibn Suhaymilta isältään, joka sanoi: Kun uskovaisten käskijälle Ali ibn Abi Talibille oli vannottu uskollisuudenvala, hänelle kantautui tieto, että Mu'awiya oli pidättäytynyt julistamasta valaansa hänelle ja sanonut: Jos hän vahvistaa minut Syyriaan tai niihin tehtäviin, joihin Uthman minut asetti, vannon hänelle valan. Silloin Mughira tuli uskovaisten käskijän (AS) luo ja sanoi hänelle: Oi uskovaisten käskijä, Mu'awiya on se, jonka sinä tunnet, ja sinua edeltänyt asetti hänet Syyrian käskynhaltijaksi. Aseta siis sinäkin hänet, jotta asioiden siteet järjestyisivät, ja erota hänet sitten, jos siltä näyttää. Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Takaatko sinä minulle elinaikani, oi Mughira, siltä väliltä, joka on hänen asettamisensa ja erottamisensa välissä? Hän sanoi: En. Hän sanoi: Ei koskaan kysy minulta Jumala, mahtava ja korkea, siitä, että olisin asettanut hänet kahden muslimin päälle yhdeksi mustaksi yöksi. «Enkä Minä ottanut harhaanjohtajia auttajikseni» [Qur'an 18:51]. (Nur al-Thaqalayn, osa 3, s. 268)
Kun uskovaisten käskijä (AS) nousi kalifiksi, Mu'awiya kieltäytyi vannomasta hänelle uskollisuudenvalaa ja lähetti viestin: Jos Ali jättää minut Syyriaan tai niille alueille, joille Uthman minut asetti, vannon hänelle valan. Tässä kiistan keskellä Mughira tuli Alin (AS) luo ja sanoi: Oi uskovaisten käskijä! Sinä tunnet Mu'awiyan hyvin, ja sinua edeltänyt asetti hänet Syyriaan. Jätä sinäkin hänet siihen asemaan, jotta asiat järjestyisivät, ja erota hänet sitten, jos tahdot. Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Oi Mughira, takaatko sinä, että pysyn hengissä sen ajan, joka on hänen asemassaan pitämisensä ja erottamisensa välillä? Mughira sanoi: En. Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumalan mielisuosio ei ole siinä, että Mu'awiyalla olisi valta edes yhden yön ajan, edes muutaman ihmisen yli. Jumala on sanonut: «En koskaan ota harhaanjohtajia osallisiksi valtaani», ja niin minäkin teen.
Hänen kertojaketjullaan Ahmad ibn Ali al-Zahibilta, joka sanoi: Eräs mies sanoi uskovaisten käskijälle (AS): Oi Jumalan parhaan luodun serkku, mitä tarkoittaa ensimmäinen maahankumarrus? Hän sanoi: Sen tulkinta on: Jumalani, sinä loit minut siitä — nimittäin maasta; ja pääsi nostaminen: ja siitä sinä toit meidät esiin; ja toinen maahankumarrus: ja siihen sinä meidät palautat; ja pääsi nostaminen toisesta: ja siitä sinä tuot meidät esiin toisen kerran. (Nur al-Thaqalayn, osa 3, s. 383)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi rukouksen ta'wilista: Ensimmäinen maahankumarrus tarkoittaa: Jumalani, sinä loit minut maasta; pään nostaminen kumarruksesta tarkoittaa: sinä nostit minut maasta; ja toinen maahankumarrus tarkoittaa: maahan me palaamme; ja pään nostaminen tuosta kumarruksesta tarkoittaa: sinä tuot meidät sieltä vielä kerran ulos, ja me astumme ylösnousemuksen päivään.
Uskovaisten käskijältä (AS) on pitkä hadith, jossa hän sanoo: Ja jihadilla on neljä haaraa: hyvään kehottaminen, pahasta kieltäminen, totuudellisuus vaaran paikoilla ja jumalattomien vihaaminen. Se, joka kehottaa hyvään, vahvistaa uskovaisen selän; se, joka kieltää pahasta, painaa saatanan nenän maahan; se, joka on totuudellinen vaaran paikoilla, täyttää sen, mikä hänen velvollisuutensa on; ja se, joka vihastuu Jumalan, Korkeimman, tähden, hänen tähtensä Jumala vihastuu. (Nur al-Thaqalayn, osa 3, s. 523)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Hyvään kehottaminen ja pahasta kieltäminen, totuuden puhuminen ja jumalattomien vihaaminen ovat kaikki jihadin haaroja. Joka kehottaa hyvään ja kieltää pahasta, hän tukee uskovaisia ja tekee tyhjiksi saatanan juonet; joka vaaran hetkellä puhuu totta, hän on täyttänyt jumalallisen velvollisuutensa; ja joka vihastuu Jumalan tähden, hänen tähtensä Jumalakin vihastuu.
Uskovaisten käskijä (AS) opetti tovereilleen: Ruumiissa ei ole mitään kiittämättömämpää kuin silmä; älkää siis antako sille sitä, mitä se pyytää, ettei se veisi teitä pois Jumalan muistamisesta. Kun ihminen riisuutuu alastomaksi, saatana katsoo häntä ja himoitsee häntä; peittäkää siis itsenne. Miehen ei sovi paljastaa vaatteitaan reisiltään ja istua ihmisjoukossa. Teille kuuluu ensimmäinen katse naiseen; älkää siis seuratko sitä toisella katseella, ja varokaa koetusta. Kun joku teistä näkee naisen, joka häntä miellyttää, menköön oman perheensä luo, sillä hänen omansa luona on samaa kuin se, minkä hän näki; älköönkä hän antako saatanalle valtaa sydämeensä, vaan kääntäköön katseensa pois naisesta. Ja jos hänellä ei ole vaimoa, rukoilkoon kaksi rak'aa, ylistäköön Jumalaa paljon ja lausukoon siunauksen profeetalle ja hänen suvulleen, ja pyytäköön sitten Jumalalta Hänen anteliaisuudestaan; sillä Jumala sallii hänelle armossaan sen, mikä tekee hänet vailla olevasta riippumattomaksi. (Nur al-Thaqalayn, osa 3, s. 589)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ruumiissa ei ole silmää kiittämättömämpää. Älkää antako sen katsoa minne mieli tekee! Sillä se estää teitä muistamasta Jumalaa. Sitten hän sanoi: Kun ihminen riisuutuu alastomaksi, saatana iskee häneen silmänsä ja alkaa himoita häntä! Peittäkää siis itsenne. Sitten hän sanoi: Yksi katse naisiin ei ole vika, mutta toinen katse syöksee teidät vaikeuksiin. Jos näette viehättävän naisen, yhtykää omaan puolisoonne, sillä naiset ovat kaikki samanlaisia. Älkää antako saatanan päästä valtaan sydämessänne ja saada vaimoanne näyttämään teidän silmissänne vähäiseltä. Se taas, jolla ei ole vaimoa, rukoilkoon kaksi rak'aa, ylistäköön Jumalaa paljon ja lausukoon siunauksen profeetalle, ja pyytäköön sitten Jumalan anteliaisuudesta itselleen vaimoa; Jumala tekee armossaan hänelle luvalliseksi sen, mikä poistaa hänen puutteensa.
Siitä, mitä uskovaisten käskijä (AS) opetti tovereilleen neljästäsadasta luvusta: Kun joku teistä astuu asuntoon, tervehtiköön sen väkeä sanoen: Rauha teille (as-salamu alaykum). Ja jos siellä ei ole väkeä, sanokoon: Rauha meille meidän Herraltamme. Ja lukekoon asuntoonsa astuessaan «Sano: Hän on Jumala, yksi», sillä se karkottaa köyhyyden. (Nur al-Thaqalayn, osa 3, s. 628)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kun astutte kotiin, tervehtikää kodin väkeä ja sanokaa: Rauha teille! Ja jos kotona ei ole ketään, tervehtikää silti ja sanokaa: Jumalan rauha meille kaikille! Ja lukekaa kotiin astuessanne yksijumalaisuuden suura, jotta köyhyys väistyisi.
Sulaym ibn Qays al-Hilalilta, joka sanoi: Kuulin uskovaisten käskijän (AS) sanovan — ja hän esitti pitkän puheen, jonka keskellä oli: Ei ole tottelemista luodulle Luojan tottelemattomuudessa, eikä luodulle sovi olla kilpenä Jumalan tottelemattomuudelle. Ei siis ole tottelemista tottelemattomuudessa eikä tottelemista sille, joka on ollut Jumalalle tottelematon. (Nur al-Thaqalayn, osa 4, s. 203)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ei ole koskaan luvallista totella luotua Luojan tottelemattomuudessa, eikä luodun mieliksi tekeminen saa olla verhona synnille. Sillä mitään luvallista tottelemista ei voida ajatella synnissä, eikä sovi totella syntiin langennutta.
Kirjassa al-Khisal, siitä, mitä uskovaisten käskijä (AS) opetti tovereilleen neljästäsadasta luvusta siitä, mikä on muslimille hyväksi hänen uskonnossaan ja maailmassaan: Jokaisessa ihmisessä on yksi kolmesta: ylpeys, pahaenteisyys (tiyara) ja haaveilu. Kun joku teistä näkee pahan enteen, jatkakoon matkaansa enteestään huolimatta ja muistakoon Jumalaa, mahtavaa ja korkeaa. Ja kun hän pelkää ylpeyttä, syököön palvelijansa ja palkollisensa kanssa ja lypsäköön lampaan. Ja kun hän haaveilee, pyytäköön Jumalalta, mahtavalta ja korkealta, ja anokoon hartaasti Häneltä, älköönkä hänen sielunsa vetäkö häntä syntiin. (Nur al-Thaqalayn, osa 4, s. 382)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Ihmisessä on tavallisesti yksi näistä kolmesta: ylpeys, tatayyur (pahan enteen näkeminen) ja haaveilu.
Kun paha enne tulee eteen, älkää välittäkö siitä, vaan kulkekaa ohi ja turvautukaa Jumalaan; kun ylpeys uhkaa, aterioikaa palvelusväen kanssa ja tehkää kotityöt itse; ja jos toiveet ja haaveet valtaavat teidät, pyytäkää toiveenne Jumalalta ja rukoilkaa hartaasti, ja varokaa tavoittelemasta haluamaanne hinnalla millä hyvänsä.
Uskovaisten käskijältä (AS), joka sanoo siinä — kun eräs mies oli kysynyt häneltä jakeista, jotka olivat hänelle epäselviä: Mitä taas tulee Hänen sanaansa, mahtava ja korkea: «Sinä päivänä kasvot loistavat, Herraansa katsoen» [Qur'an 75:22-23], niin se tapahtuu paikassa, johon Jumalan, mahtavan ja korkean, ystävät saapuvat tilinteon päätyttyä: joen luo, jota kutsutaan nimellä al-Hayawan. He peseytyvät siinä ja juovat siitä, ja niin heidän kasvonsa loistavat kirkkautta, ja heistä katoaa kaikki lika ja rasitus. Sitten heitä käsketään astumaan paratiisiin, ja tästä paikasta he katsovat Herraansa, kuinka Hän heidät palkitsee, ja tästä he astuvat paratiisiin. Ja tämä on Jumalan, mahtavan ja korkean, sana enkelien tervehdyksestä heille: «Rauha teille, te olitte hyviä; astukaa siis siihen ikuisiksi ajoiksi» [Qur'an 39:73]. Silloin he saivat varmuuden paratiisiin astumisesta ja siitä, että he saavat nähdä sen, mikä heille oli luvattu; ja tämä on Hänen sanansa: «Herraansa katsoen». Ja Häneen katsomisella tarkoitetaan vain Hänen palkkioonsa katsomista, siunattu ja korkea olkoon Hän. (Nur al-Thaqalayn, osa 4, s. 508)
Eräs kysyi uskovaisten käskijältä (AS) jakeesta «Sinä päivänä kasvot loistavat, Herraansa katsoen». Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Tämä koskee sitä paikkaa, jossa Jumalan ystävät tilinteon päätyttyä saapuvat joelle nimeltä «al-Hayawan». Siellä he peseytyvät ja juovat siitä, ja niin heidän kasvonsa hehkuvat raikkautta ja he puhdistuvat liasta ja rasituksesta ainiaaksi. Sitten heitä käsketään astumaan paratiisiin. Juuri tässä paikassa he katsovat Herraansa.
Abu Abdallahilta (AS), joka sanoi: Me löysimme Ali ibn Abi Talibin (AS) kirjasta: Suuria syntejä on viisi: Jumalan rinnalle asettaminen, vanhempien tottelemattomuus, koron syöminen sen jälkeen kun asia on selvästi osoitettu, taistelusta pakeneminen ja beduiinielämään palaaminen hijran jälkeen. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 163)
Imaami Sadiq (AS) sanoi: Alin (AS) koulukunnassa suuria syntejä on vain viisi: Jumalan rinnalle asettaminen, vanhempien tottelemattomuus, ilmeinen korko, taistelusta pakeneminen ja asuminen sellaisessa epäuskon maassa, jossa uskonnon harjoittaminen ei ole mahdollista.
Majma' al-Bayanissa: «Heidän ympärillään kiertävät ikuisesti nuorina pysyvät pojat» [Qur'an 56:17]. Näistä pojista on esitetty eri käsityksiä. On sanottu Alin (AS) auktoriteetilla: he ovat tämän maailman asukkaiden lapsia, joilla ei ollut hyviä tekoja, joista heidät palkittaisiin, eikä pahoja tekoja, joista heitä rangaistaisiin; ja niin heidät asetettiin tähän asemaan. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 211)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi jakeen «Heidän ympärillään kiertävät ikuisesti nuorina pysyvät pojat» selityksessä: Nämä ovat niitä, jotka ovat kuolleet lapsuudessaan, eikä heillä ollut hyvää tekoa, josta saisivat palkkion, eikä pahaa tekoa, josta heitä rangaistaisiin.
Ali ibn Muhammad, kertojaketjun katkaisten, sanoi: Ali (AS) sanoi: Kun istutat taimen tai kylvät siemenen, lue jokaisen oksan tai jyvän ylle: Ylistetty olkoon Hän, joka herättää eloon ja joka perii (subhanahu l-ba'ith al-warith); silloin se tuskin epäonnistuu, jos Jumala niin tahtoo. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 224)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Kun istutat taimen tai kylvät siemenen, lue sen ylle: Subhanahu l-ba'ith al-warith. Se tavallisesti tuottaa tuloksen ja kasvaa. Toki kaikki on Jumalan tahdon varassa.
On kerrottu Abu al-Tufaylilta, joka sanoi: Ali (AS) osti vaatteen, ja se miellytti häntä, ja niin hän antoi sen almuna pois ja sanoi: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Se, joka asettaa toisen itsensä edelle, hänelle Jumala asettaa ylösnousemuksen päivänä paratiisin etusijalle. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 285)
Kertoja sanoo: Uskovaisten käskijä (AS) osti vaatteen ja piti siitä kovasti. Niinpä hän heti antoi sen almuna pois ja sanoi: Kuulin Jumalan lähettilään (SAWS) sanovan: Se, joka asettaa toiset itsensä edelle, hänelle Jumala asettaa ylösnousemuksen päivänä paratiisin etusijalle.
Ja tietäkää, että sille, joka pelkää Jumalaa, Hän avaa pääsytien pois koetuksista ja antaa valon pimeyksistä. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 356)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jakeen «Joka pelkää Jumalaa, hänet Jumala pelastaa» merkitys on pelastus koettelemuksista ja pimeyksistä sen valon avulla, jonka Jumala hänelle lahjoittaa.
Siitä, mitä uskovaisten käskijä (AS) opetti tovereilleen neljästäsadasta luvusta siitä, mikä on muslimille hyväksi hänen uskonnossaan ja maailmassaan: Ihminen älköön rukoilko vapaaehtoista rukousta (nafila) pakollisen rukouksen aikana muutoin kuin pätevästä syystä, vaan suorittakoon sen myöhemmin, kun se on hänelle mahdollista. Jumala, Korkein, on sanonut: «Ne, jotka pysyvät rukouksessaan alati» [Qur'an 70:23], millä tarkoitetaan niitä, jotka suorittavat päivällä sen, mikä heiltä jäi yöltä, ja yöllä sen, mikä heiltä jäi päivältä. Vapaaehtoista rukousta ei suoriteta jälkikäteen pakollisen rukouksen aikana: aloita pakollisesta, ja rukoile sitten mitä tahdot. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 416)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Älkää rukoilko vapaaehtoisia rukouksia pakollisen rukouksen aikana, vaan suorittakaa vapaaehtoiset rukoukset myöhemmin. Sitten hän sanoi: Jakeen «Ne, jotka pysyvät rukouksessaan alati» merkitys on väliin jääneiden vapaaehtoisten rukousten suorittaminen jälkikäteen. Asettakaa kuitenkin aina pakolliset rukoukset etusijalle.
Siitä, mitä uskovaisten käskijä (AS) opetti tovereilleen neljästäsadasta luvusta: Pukeutukaa puuvillavaatteisiin, sillä se oli Jumalan lähettilään (SAWS) puku; hän ei pukeutunut karvaan eikä villaan muutoin kuin jostakin syystä. Ja hän sanoi: Jumala, Korkein, on kaunis ja rakastaa kauneutta, ja Hän rakastaa nähdä armolahjansa jäljen palvelijassaan. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 598)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Puuvilla on hyvää ainesta vaatteeksi; myös Jumalan profeetta (SAWS) pukeutui puuvillaan ja karttoi eläinten villaa ja karvaa, paitsi pakon edessä. Ja hän tapasi sanoa: Jumala on kaunis ja rakastaa kauneutta, ja Hän rakastaa nähdä palvelijansa yllä sen armolahjan jäljen, jonka on hänelle antanut.
Ja on kerrottu Alilta (AS), että hän lähti ulos juhlapäivänä ja näki ihmisiä rukoilemassa. Hän sanoi: Oi ihmiset, me olimme Jumalan profeetan (SAWS) luona tällaisena päivänä, eikä kukaan rukoillut ennen juhlarukousta — tai hän sanoi: ennen profeettaa. Eräs mies sanoi: Oi uskovaisten käskijä, etkö kiellä heitä rukoilemasta ennen kuin imaami tulee ulos? Hän sanoi: En tahdo kieltää palvelijaa, kun hän rukoilee; mutta me kerromme heille sen, minkä olemme profeetan luona nähneet — tai jotakin sen kaltaista hän sanoi. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 610)
Uskovaisten käskijä (AS) lähti eräänä juhlapäivänä kotoaan johtamaan ihmisten rukousta. Hän näki joukon ihmisiä rukoilemassa vapaaehtoisia rukouksia ennen hänen saapumistaan. Hän sanoi: Tällaista ei ollut tapana Jumalan lähettilään (SAWS) aikana, eikä kukaan rukoillut ennen hänen saapumistaan, vaan kaikki odottivat häntä. Eräs mies kysyi: Oi uskovaisten käskijä! Etkö kiellä heitä?! Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: En! En tahdo olla se, jota tarkoittaa jae «Oletko nähnyt sen, joka kieltää palvelijaa, kun tämä rukoilee?» [Qur'an 96:9-10]; minä vain kerroin teille sen, minkä olin nähnyt Jumalan lähettilään (SAWS) aikana.
Ja Alilta (AS): Profeetta (SAWS) tapasi herättää perheensä ramadanin viimeisenä kymmenenä yönä. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 629)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Jumalan lähettiläs (SAWS) kehotti ramadan-kuun viimeisellä kymmenyksellä läheisiään valvomaan öitä niin paljon kuin kykenivät.
Zirr ibn Hubaysh Alilta (AS), joka sanoi: Me epäilimme yhä haudan rangaistusta, kunnes laskeutui «Runsauden tavoittelu on vienyt teidän huomionne» aina Hänen sanaansa saakka: «Ei suinkaan! Te tulette tietämään» — tällä Hän tarkoittaa haudassa; ja sitten «Vielä kerran: ei suinkaan! Te tulette tietämään» — ylösnousemuksen jälkeen. (Nur al-Thaqalayn, osa 5, s. 661)
Uskovaisten käskijä (AS) sanoi: Me epäilimme sitä, onko haudassakin rangaistusta vai ei — kunnes al-Takathur-suuran jae laskeutui. Sitten hän sanoi: Tässä suurassa «kalla sawfa ta'lamun» (ei suinkaan, te tulette tietämään) tarkoittaa haudan rangaistusta, ja «thumma kalla sawfa ta'lamun» ylösnousemuksen päivän rangaistusta.
«Kanz al-Daqa'iq» on perimätietoihin nojaava koraanikommentaari, jonka on kirjoittanut Mirza Muhammad Qummi Mashhadi (k. 1125 h.). Suurin osa tämän kirjan perimätiedoista on otettu Tafsir Nur al-Thaqalaynista. Tekijä oli Majlisin aikalainen ja Faydin oppilas, ja hän sai mitä todennäköisimmin surmansa afgaanien hyökkäyksessä. Toisin kuin Nur al-Thaqalayn, tämä kommentaari käsittelee kaikkia jakeita, ja siinä ei pelkästään kerrota asiaan liittyviä haditheja, vaan käsitellään myös jakeiden keskinäisiä yhteyksiä, niiden kielellistä erittelyä ja rakennetta sekä eri selittäjien näkemyksiä. Kirjan tekijä kiinnittää erityistä huomiota israiliyyat-aineksen torjumiseen ja sufilaisten uskomusten arvosteluun.